Olisiko tosiaan mun ollut parempi jäädä kotiin vähän alle 2vuotiaan kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kysymys kotiäideille
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";26767795]Sinä teit aivan oikein! Itsensä kiduttaminen kotona on vain koko perheen hyvinvoinnin laiminlyömistä. Toki jos äiti kotona voi hyvin, niin silloinhan lasten hoito kotona on ok. Nämä syyttelijät täällä haluaisivat itsekin työelämään, mutta pistävät silti 3v kotihoidon kaiken muun edelle. Ei siellä kotona sen onnellisempia lapsia tule, jos äiti masentunut eikä mikään kiinnosta.[/QUOTE]

Näin on!
Uskoisin että niitä kotiäitejä joiden lasten on tosiaan paras olla kotona, ei edes kiinnosta toisten ratkaisut. Niiden jotka kokevat taas syyllisyyttä on pakko jatkuvasti jauhaa. Ties minkälaisia äitejä he ovatkaan kun niin ehdotonta kotihoito lapsenkin kustannuksella ja koko perhee hyvinvoinnin.

Omassa ystäväpiirissä juuti ne joille kotona olemista lapsen parhaaksi suosittelisin, ei ole ollenkaan ehdottomia mielipiteitä päivähoitoa vastaan, päinvastoin. He ajattelevat että perhekohtaisesti katsotaan. Mutta ne ehdottomimmat ovat näitä äkäpusseja joiden lapsiparoille päivähoito olisi ehkä parempi. :/
 
[QUOTE="äiti";26767905]Minä Minä Minä Minä minun hyvinvointi sinun kustannuksella :)[/QUOTE]

Hmmm puhutko nyt kotiäideistä vai työssäkäyvistä? :D
Ketjun perusteella kumpaa tahansa. :D
 
[QUOTE="äiti";26767905]Minä Minä Minä Minä minun hyvinvointi sinun kustannuksella :)[/QUOTE]

Ensin itselle happinaamari, vasta sitten lapselle.... Äidin hyvinvointi vaikuttaa lapseen, ei pidä marttyyrimaisesti uhrautua lapsen "hyväksi", vaan ajatella laajemmin, ja juuri näin aloittaja on tehnyt. Hyvä.
 
[QUOTE="Hih";26767830]No hah, eiköhän ne lapset ole kuitenkin onnellisia ja hyvinvoivia joa vanhemmat ovat onnellisia ja jaksavat olla lapsiensa kanssa!?
Ja mitä ne sellaiset aktiviteetit on jotka antaisi haasteita kotiäidille? En kyllä keksi mikä olisi kuitenkaan sellainen harrastus tms joka antaisi samanlaisen haasteen mielelle kuin haastava ja mielenkiintoinen työ?
=)[/QUOTE]

Monelle on ainakin ilmeisen haastavaa keksiä virikettä lapselle ja itselleen, on helpompi mennä töihin ja pistää lapsi päiväkotiin virikkeitä saamaan.

Noin muuten kyllä niitä haasteita varmaan löytyy, moni esim. opiskelee ja kouluttaa itseään kotiäitiyden aikana.
 
[QUOTE="vieras";26768002]Monelle on ainakin ilmeisen haastavaa keksiä virikettä lapselle ja itselleen, on helpompi mennä töihin ja pistää lapsi päiväkotiin virikkeitä saamaan.

Noin muuten kyllä niitä haasteita varmaan löytyy, moni esim. opiskelee ja kouluttaa itseään kotiäitiyden aikana.[/QUOTE]

Minä opiskelinkin juuri siksi että saisin haasteita enemmän.
Ehkä olisin joutunut viemään aikaisemmin jos en olisi haastanut itseäni opinnoilla yhtään. Joten tuskin siitä haittaakaan oli. Tai miten opiskelu koskaan voisi haitallista ollakaan. :D
 
[QUOTE="a.p";26768021]Minä opiskelinkin juuri siksi että saisin haasteita enemmän.
Ehkä olisin joutunut viemään aikaisemmin jos en olisi haastanut itseäni opinnoilla yhtään. Joten tuskin siitä haittaakaan oli. Tai miten opiskelu koskaan voisi haitallista ollakaan. :D[/QUOTE]

Ok, no mutta sehän on hyvä juttu että keksit jotain haastetta itselles. Itse olen taas jäämässä kotiin vauvelin kanssa ja avoin yliopisto alkaa kuukausi synnytyksestä.

Ihan normaalia ettei monikaan jaksa pelkkää vaipparumbaa ja hiekkalaatikkoa monta vuotta.
 
Minusta perheeseen kuuluu muitakin kuin lapsi eikä marttyyriudella rakenneta onnellista perhettä, eli itseään(kin) pitää kuunnella!

Keltikangas-Järvisen kirjassa Pienen lapsen sosiaalisuus mainittiin tutkimuksesta, jossa todettiin pienelle lapselle (oliko alle 3v) paremmaksi jopa olla masentuneen vanhemman kotihoidossa kuin nykymuotoisessa päiväkotiryhmässä. Kirjan tavoite ei ole että kaikki hoitaisivat lapsensa 3-vuotiaiksi kotona vaan että päivähoitoa muokattaisiin sopivaksi alle 3v tarpeisiin (nyt se on suunniteltu 3-5v kehitysvaiheen mukaan). Joten tilastojen valossa lapsen laittaminen päiväkotiin alle 3v lisää sosio-emotionaalisten ongelmien todennäköisyyttä MUTTA elämä on aina riskejä täynnä, autolla voi ajaa kolarin, kananmunasta saada salmonellan ja avioliittoon liittyy aina avioeron riski, joten riskien minimointi aina ja kaikessa on huono ohjenuora elämään.
 
Olisin itse toivonut, että äitini olisi aikoinaan viitsinyt ajatella mun parasta eikä seisoa vain ehdottmien mielipiteidensä takana.
Hän oli masentunut jo varhain joka lopulta kärjistyi myöhemmässä lapsuudessa väkivallalla.
Jos äiti olisi vain vienyt minut päiväkotiin ja levännyt, miksi vetää itsensä niin piippuu vuosia jollon normaalimpikin ihminen sekoaa jos ei yhtään ajattele omaa onnellisuuttaan ja sen heijastumista lapseensa.

Jos tuntuu siltä, että masentaa ja olette alakuloisia ja voimattomia, antakaa lapsellenne onni käydä päiväkodissa. Vaikka muutama tunti päivässä edes ja otatte vähän työtunteja jos uraihmisiä olette tai muuten kaipaatte muutakin kuin kotiäitiyttä.

Lastemme parhaaksi.
 
[QUOTE="vieras";26768087]Minusta perheeseen kuuluu muitakin kuin lapsi eikä marttyyriudella rakenneta onnellista perhettä, eli itseään(kin) pitää kuunnella!

Keltikangas-Järvisen kirjassa Pienen lapsen sosiaalisuus mainittiin tutkimuksesta, jossa todettiin pienelle lapselle (oliko alle 3v) paremmaksi jopa olla masentuneen vanhemman kotihoidossa kuin nykymuotoisessa päiväkotiryhmässä. Kirjan tavoite ei ole että kaikki hoitaisivat lapsensa 3-vuotiaiksi kotona vaan että päivähoitoa muokattaisiin sopivaksi alle 3v tarpeisiin (nyt se on suunniteltu 3-5v kehitysvaiheen mukaan). Joten tilastojen valossa lapsen laittaminen päiväkotiin alle 3v lisää sosio-emotionaalisten ongelmien todennäköisyyttä MUTTA elämä on aina riskejä täynnä, autolla voi ajaa kolarin, kananmunasta saada salmonellan ja avioliittoon liittyy aina avioeron riski, joten riskien minimointi aina ja kaikessa on huono ohjenuora elämään.[/QUOTE]

Luin itsekin ko tutkimuksen ja oli kyllä taas niin ammattimaista olla lainkaan kritisoimatta tätä. Jos Keltti-Kangas olisi tosiammattilainen hän huomioisi tutkimuksen varjopuolen, eikä toisi esiin vain omia mielipiteitään puolustavia asioita.

Esimerkkinä se, että tutkimus vääristyy jo heti siinä vaiheessa kun mukana on ongelmaperheiden lapset, jotka keskimäärin menevät aikaisin päiväkotiin. Aikaisin päivähoidon alottaneista kuitenkin murto-osa ovat ongelmaperheistä, mutta tulos vääristyy tässä voimakkaasti.

On myös tutkimuksia jotka puoltavat varhaisen päivähoidin aloittamista, niissäkin on aukkoja, mutta samalla tavalla niitä on. Kotiäidit vain yleensä katsovat kriittisesti ainosataan niitä tutkimustuloksia. Eivät kuitenkaan punnitse tämän ylijumala Keltti-Kankaan puheita lainkaan, vaikka sieltä löytyy lukemattomia aukkokohtia.

Tosiammattilainen kritisoi myös omia tutkimuksiaan/tutkimuksia jota käyttää.
 
[QUOTE="juu";26768140]Luin itsekin ko tutkimuksen ja oli kyllä taas niin ammattimaista olla lainkaan kritisoimatta tätä. Jos Keltti-Kangas olisi tosiammattilainen hän huomioisi tutkimuksen varjopuolen, eikä toisi esiin vain omia mielipiteitään puolustavia asioita.

Esimerkkinä se, että tutkimus vääristyy jo heti siinä vaiheessa kun mukana on ongelmaperheiden lapset, jotka keskimäärin menevät aikaisin päiväkotiin. Aikaisin päivähoidon alottaneista kuitenkin murto-osa ovat ongelmaperheistä, mutta tulos vääristyy tässä voimakkaasti.

On myös tutkimuksia jotka puoltavat varhaisen päivähoidin aloittamista, niissäkin on aukkoja, mutta samalla tavalla niitä on. Kotiäidit vain yleensä katsovat kriittisesti ainosataan niitä tutkimustuloksia. Eivät kuitenkaan punnitse tämän ylijumala Keltti-Kankaan puheita lainkaan, vaikka sieltä löytyy lukemattomia aukkokohtia.

Tosiammattilainen kritisoi myös omia tutkimuksiaan/tutkimuksia jota käyttää.[/QUOTE]

Alkuperäisiä tutkimuksia lukematta on mahdoton sanoa mitä Keltikangas-Järvinen on jättänyt sanomatta, mutta kyllä hän kirjassaan toi esille myös omaa näkemystään puoltavien tutkimusten heikkouksia. Ja ainakin näin äkkisiltään mun täytyy pitää vakuuttavampana häntä kuin palstahenkilöä joka ei osaa kirjoittaa "Keltikangas", vaikka valintani voi olla väärä. Niin tai näin, Keltikangas-Järvisen viesti on, että päivähoitoa ja työelämän joustoa tulisi kehittää niin ettei pienten ole pakko tehdä pitkää päivää isossa ryhmässä vaihtuvien hoitajien keskellä, ja tästä tuskin kukaan on eri mieltä.
 

Yhteistyössä