V
vieras
Vieras
Kun olimme ala-asteella, ehkä noin 10-vuotiaita, ystävystyimme meitä nuoremman, 8v, tytön kanssa. Erään kerran tämä tyttö sitten avautui meille ja kertoi kuinka hänen isoisänsä kaveri käyttää häntä seksuaalisesti hyväkseen. Tämäkin vanha mies. Tyttö kertoin hyvinkin yksityiskohtaisesti mitä mies teki hänelle ja käski tekemään.
Olimme ystäväni kanssa kauhuissamme ja käskimme kertoa tytön vanhemmille mutta hän sanoi ettei uskalla koska vanhemmat varmasti suuttuisivat hänelle. Lisäksi tämä mies osti tytölle aina vaatetta, karkkia, tmv. jotta hän pitäisi suunsa kiinni.
Lapsia kun olimme itsekin, emme osanneet ajatella asiaa kovinkaan kauaskantoisesti. Päätimmekin lähteä tytön luokse kylään ja samalla vierailla isoisän luona jossa tämä kaverikin usein oli. Kuvittelimme kai jotenkin että saamme ukon itse rysän päältä kiinni tai jotain. Muistan ikäni kuinka tämä vanha, iljakas ukko halasi tyttöä ja totesi limaisesti että "minun pikkuvaimo". :X Meitä kavereita hän ei noteerannut lainkaan ja tuskin arvasi että tiedämme mitään. Emme tietenkään voineet mitään tehdä ja lähdimme pois.
Kotona emme uskaltaneet kaverini kanssa tällaisesta asiasta puhua vaan se oli sellaista supattamista ja kauhistelua keskenään; kun kukaan aikuinen ei ole kuulemassa.
Tyttö oli lopulta kertonut äidilleen joka oli, arvattavasti, suuttunut eikä ollut myöntänyt uskovansa koko juttua. Oli vaan kieltänyt tyttöä enää menemästä kylään tai ottamasta lahjoja vastaan.
Vuosia kului, me vaihdoimme koulua ja asia jäi jonnekin taka-alalle. Tyttö on jo aikuinen enkä ole häntä ala-asteen jälkeen nähnyt. Kuulin vaan hänestä sen verran että pukeutuu mustiin ja on sellainen "synkkä".
Itsellä on vaan nyt, lähemmäs kahdenkymmenen vuoden jälkeen, pyörinyt tuo juttu mielessä aika ajoin ja olen pyöritellyt kysymystä: Olisimmeko voineet tehdä jotain? Mitä? Millä tavoin? Myös me olimme lapsia emmekä tajunneet asian vakavuutta. Emme uskaltaneet kertoa kenellekään aikuiselle vaan pidimme tiedot itsellämme. Teimmekö väärin vai toimimmeko juuri kuten lasten olettaisu toimivankin?
Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?
Olimme ystäväni kanssa kauhuissamme ja käskimme kertoa tytön vanhemmille mutta hän sanoi ettei uskalla koska vanhemmat varmasti suuttuisivat hänelle. Lisäksi tämä mies osti tytölle aina vaatetta, karkkia, tmv. jotta hän pitäisi suunsa kiinni.
Lapsia kun olimme itsekin, emme osanneet ajatella asiaa kovinkaan kauaskantoisesti. Päätimmekin lähteä tytön luokse kylään ja samalla vierailla isoisän luona jossa tämä kaverikin usein oli. Kuvittelimme kai jotenkin että saamme ukon itse rysän päältä kiinni tai jotain. Muistan ikäni kuinka tämä vanha, iljakas ukko halasi tyttöä ja totesi limaisesti että "minun pikkuvaimo". :X Meitä kavereita hän ei noteerannut lainkaan ja tuskin arvasi että tiedämme mitään. Emme tietenkään voineet mitään tehdä ja lähdimme pois.
Kotona emme uskaltaneet kaverini kanssa tällaisesta asiasta puhua vaan se oli sellaista supattamista ja kauhistelua keskenään; kun kukaan aikuinen ei ole kuulemassa.
Tyttö oli lopulta kertonut äidilleen joka oli, arvattavasti, suuttunut eikä ollut myöntänyt uskovansa koko juttua. Oli vaan kieltänyt tyttöä enää menemästä kylään tai ottamasta lahjoja vastaan.
Vuosia kului, me vaihdoimme koulua ja asia jäi jonnekin taka-alalle. Tyttö on jo aikuinen enkä ole häntä ala-asteen jälkeen nähnyt. Kuulin vaan hänestä sen verran että pukeutuu mustiin ja on sellainen "synkkä".
Mitä ajatuksia tämä herättää teissä?