Olisitko lukenut iltasaduksi?

[?]

Kävimme kirjastossa lainaamassa kirjoja. Illalla aloitin lukemaan kirjaa lapselle mutta lopetin kesken. Kirja kertoi neljästä kaveruksesta joista yksi kuoli, löysivät metsästä kylmänä ja liikkumattomana, hautasivat ja lopuksi selvisivät surusta. Kirjan opetus oli, että kuollut elää heidän sydämessään aina ja ikuisesti. Aloitin siis lukemaan, mutta lopetin ensimmäisen sivun jälkeen, en lukenut ääneen, että kuoli. Lapselle sanoin, että tämä on vähän hassua tekstiä, luettaisiinko joku muu.

Siis toki kuolemasta on hyvä ja pitääkin keskustella, mutta en iltasaduksi lue! Etenkään kun ei ole kukaan läheinen kuollut, jos olisi voisin lukea.

 

[hoya bella]

No en lukisi iltasaduksi tuollaista! Kun mä olin lapsi niin meillä luettiin "pelottavia" iltasatuja, tai mun mielestä ne oli pelottavia, just tuon sun sadun tapaisia, oli jotain maailman kansansatuja tms, ihan kauheita, näin sellaisista painajaisia vaikka kuinka kauan.

 

[Aamuäree]

Mä luen kirjan aina itse ensin. Kirjastossakin selaan aika tarkkaan läpi että mitä tässä on.

Niitä on nimenomaan sellaisia kirjoja missä käsitellään kuolemaa, syntymää, avioeroa, uusperheitä yms. Yleensä niistä on kyllä mainintaa siellä kirjan takakannessa.

 

[.]

no en olisi minäkään lukenut! olen joutunut toteamaan että aika pelottavia satuja lapsille on tarjolla ja olen 2 vuotiaalle myös hieman sensuroinut, vaikka ei vielä taida niistä paljoa ymmärtää, mut mun mielestä noin pienen saduissa, ei kenenkään tarvitse kuolla, tappaa, tai jättää ketään yksin mihinkään tai muuta vastaavaa.

 

[suttutuhru]

En olisi lukenut itse. Tuntuisi kauhealta lukea iltasaduksi moista, etenkin jos ei ole kukaan läheinen kuollut, koska silloin lapsella ei olisi mitään konkreettista mihin verrata asiaa. Mielestäni tuo sopii paremmin päiväsaduksi, jotta lapsi ei viimeiseksi illalla mieti tuommoisia asioita...

 

[Amp2]

Mä luen kirjan aina itse ensin. Kirjastossakin selaan aika tarkkaan läpi että mitä tässä on.

Niitä on nimenomaan sellaisia kirjoja missä käsitellään kuolemaa, syntymää, avioeroa, uusperheitä yms. Yleensä niistä on kyllä mainintaa siellä kirjan takakannessa.

Kannattaa tosiaan itse lukea kirjat ensin. Ja ei kannata noin.. synkästä aiheesta iltasaduksi, mielummin päivällä kun asiasta voi sitten keskustella!

 

[täh?]

ettekö te lue kirjoja läpi itse ensin ennen kuin lapselle luette?

 

[ap]

Mä luen kirjan aina itse ensin. Kirjastossakin selaan aika tarkkaan läpi että mitä tässä on.

Niitä on nimenomaan sellaisia kirjoja missä käsitellään kuolemaa, syntymää, avioeroa, uusperheitä yms. Yleensä niistä on kyllä mainintaa siellä kirjan takakannessa.

Kannattaa tosiaan itse lukea kirjat ensin. Ja ei kannata noin.. synkästä aiheesta iltasaduksi, mielummin päivällä kun asiasta voi sitten keskustella!

Näytti kivalta kirjalta ja kertoi siis neljästä eläin ustävyksestä, kannessa oli kiva värikäs kuva. Juu tästä opi, että pitää tarkistaa ensin. Kannesta en kyllä olisi arvannut mistä kertoo.

 

[ap]

ettekö te lue kirjoja läpi itse ensin ennen kuin lapselle luette?

Valitettavasti en, enkä nyt jaksa. Meillä on vajaa 4kk. koliikkivauva ja huuto jatkuu vieläkin

 

[Nalkuttava Talonmies]

ettekö te lue kirjoja läpi itse ensin ennen kuin lapselle luette?

Täytyy tunnustaa että en. Luen takakannen, katson sisältä muutaman sivun ja arvioin onko tyyli a kuvat meitä miellyttäviä. Sensuroin lennosta, jos on tarvetta. Joskus ihan siitäkin syystä, että vieressäolija ei vaan jaksa istua kuuntelemassa ihan niin yksityiskohtaista kerrontaa juuri sillä hetkellä

Mutta kyllä kirjastoissa on huonoja lastenkirjoja ihan hirvittävästi. Kaikkea tuubaa niistä hyllyistä löytyy.

 

[leijona76]

En mäkään vielä tarkkaan lue etukäteen. Poika ei vielä yhtään tajua jos lennosta vaihdan ja muka luen suoraan. Selaan muuten läpi noin yleisesti että kiinnostasko se muksua.

 

[Hp]

Ihan oikein teit ap kun lopetit kirjan kesken. En mä ainakaan lue kirjoja etukäteen joita luen lapsilleni (tosin monet usaan ulkoa). Syksyllä luin yhtä kirjaa, jossa oli aika rumaa kieltä ja keksin sitten itse sopivammat sanat tai hypin yli jos meni liian vaikeaksi. Yleensä lapsi ei huomaa tuollaista jos kirjaa ei ole leuttu aikasemmin.