Y
yhdenäiti
Vieras
Tämmöisiä mietin, kun yksi lapsi on ja toista yritetty ikuisuus ja nyt ei vaan enää kiinnosta, koska ei ikinä tärppää. Senkin takia on tullut oltua pahalla päällä ja tiuskittua tuolle ainokaiselle. Mies siitä sitten syyllistää mua, ja mulla tulee tunne etten edes ansaitse enempää lapsia eikä musta edes sen mielestä ole äidiksi. Eihän se sitä tarkoita, mutta niin, tulee otettua kaikki niin henkilökohtaisesti. Että niin, miksi tekisin lapsia miehelle, joka ei pysty sietämään/tukemaan mua pahassa olossa.. Jos vain olisin onnellinen tuosta yhdestä enkä edes toivoisi enempää, olisiko silloin helpompaa? Tai jos vain päättäisin ettei enempää tule ja yrittäisin olla mahdollisimman hyvä äiti tälle yhdelle?