Olisko paskamaista?

[LisaMarie]

Ystäväperheessä on jonkinlaista eripuraa ollu meneillään jo kolmeviikkoa ainakin. Eli ovat samassa työpaikassa ja töissä kyllä näkevtä, mutta toinen on asunu mökillä, toinen kotona ja kun toinen on työmatkalla niin mökillä asuva menee kotiin ja sitärataa. Eivät puhu mitään.
Osuivat tuossa yhtenä päivänä meille samaan aikaan, tulivat molemmat hakemaan poikaa, ja tunnelma oli jokseenkin jäätäv, rouva lähti samantien ovesta ulos tervehtimättä isäntää millään muotoa
Mutta se asia, mistä mietin, että voiko niin tehdä, vai meneekö vittuilun puolelle: meillä on samanikäiset pojat, jotka on päivittäin yhdessä ja usein yökyläileekin. Nyt sitten homma menee niin, että esim. tänä aamuna sain tekstarin "onko pojat siellä?" no kun mä kysyn vastaavaa, mulle sanotaan "soita lapseni isälle" tai sitten sanotaan pojalle "soita isällesi että..." Voinko mä siis vastaavassa kohtaa vastata "soita miehellesi/kysy mieheltäsi"? Kun mun mielstä olis kyllä jo aika ruveta sen verran kommunikoimaan, että ei tarvi kaverin kautta lähettää viesytejä puolisolle...

 

[vieras]

hmm.. en mä oikein tiedä. pitäis kyl musta vastata et on tai ei, jos tiedustellaan lasten olinpaikkaa oli vanhemmat riidoissa tai ei.

 

[LisaMarie]

hmm.. en mä oikein tiedä. pitäis kyl musta vastata et on tai ei, jos tiedustellaan lasten olinpaikkaa oli vanhemmat riidoissa tai ei.

Onhan se noinkin. Mutta toisaalta esim. nyt mä en ytiedä missä pojat on, koska molempien poikien kännykät on täällä ja pojat...no, jossain, sen isän kanssa :/

 

[PahaSilmä]

Sano suoraan että hoitavat juttunsa itse, ei sinun pidä alkaa välittäjäksi. lapsetkin tuosta kärsii.

 

[LisaMarie]

Sano suoraan että hoitavat juttunsa itse, ei sinun pidä alkaa välittäjäksi. lapsetkin tuosta kärsii.

Niinpä, sitä mieskin aamulla sanoi, kun ton tekstarin sain, että koska vakiovastaus sieltäpäin on tuoi "soita lapseni isälle" niin ehkä sitä vois ottaa saman linjan ja vihjasta että tämä ei ole mikään sähke-toimisto :/ . Ärsyttävää!
Ei ole mitenkään mukavaa olla tossa keskellä. Toisaalta toisten asiat ei mitenkään mulle kuulu ja olis fiksua olla kun ei oliskaan, mutta kun tohon on jo vähän niinku joutunu mukaan, ni oma uteliaisuuskin nostaa päätään, jos ihan rehellisiä ollaan :ashamed:
Pojaltakaan en kehtaa ruveta kyselemään, mikä siellä on meininki.