K
Kyselijä?
Vieras
Auttakaa mua laittamaan asia perspektiiviin.
Elän onnellisessa, rakkauden täyteisessä avioliitossa. Mieheni rakastaa minua, jumaloi, ihailee kaikin tavoin. Olen aina ollut hänen silmissään se "ykkösmuija" jo kauan ennen seurusteluamme. Näyttää sen sanoin ja teoin päivittäin. Ei koskaan loukkaa minua, hauku, tms. eikä mieltäni halua pahoittaa. Avioliittoamme pitää pyhänä. On myös hyvin visuaalinen ihminen, harrastaa valokuvausta jne. Luotettavin ja rehellisin mies, jonka olen tavannut. Kauneuteni lisäksi arvostaa selvästi myös muita piirteitä ja ominaisuuksia minussa.
Kuitenkin aina esim. kauppareissuilla tai missä ikinä olemmekin, miehen pää kääntyilee vähänkin keskimääräistä paremman näköisen naisen perään. Ei kuolaten, ei flirttaillen, ihan vaan refleksinomaisesti eikä hän itse taida edes huomata asiaa. Koskaan ei ole muita naisia minulle kehunut.
Minua asia häiritsee. Kyse ei ole mustasukkaisuudesta, vaan jostain...en osaa sanoa. Hän on sanonut mm. ettei minua voi verrata kehenkään vaan muita minuun. Ja saattaa aina välillä tokaista mm. "oonhan mä kulta sanonu, et ollaan me missä vaan, ni sä oot aina paikan upein ilmestys". Ja sanoo tämän selkeästi ylpeänä. Ei myöskään ole itse turhan mustasukkainen, on lähinnä todella ylpeä siitä, että kelpaan muidenkin miesten silmille.
Mä en haluaisi tehdä asiasta suurempaa ongelmaa kuin on. Kuitenkin asia ahdistaa. Pidän miestä pinnallisena ja koen sisäistä painostusta omassa pääkopassa satsata ulkonäkööni enemmän, kuin luonteelleni on ominaista. Ja toki ymmärrän, että miehet aina rekisteröivät hyvännäköiset naiset.
Eli miten te ottaisitte asian? Onko minulla aihetta pahoittaa mieltäni vai pitäisikö minun olla ylpeä mieheni selvästi hyvästä naismausta ja kommenteista? Ihan kuin hän sisäisesti päässää tekisi tsekkauksia ja ylpeänä aina päänsisässään toteaisi "mulla on upein".
En tarkemmin osaa asiaa selittää, kommentteja kiitos
Elän onnellisessa, rakkauden täyteisessä avioliitossa. Mieheni rakastaa minua, jumaloi, ihailee kaikin tavoin. Olen aina ollut hänen silmissään se "ykkösmuija" jo kauan ennen seurusteluamme. Näyttää sen sanoin ja teoin päivittäin. Ei koskaan loukkaa minua, hauku, tms. eikä mieltäni halua pahoittaa. Avioliittoamme pitää pyhänä. On myös hyvin visuaalinen ihminen, harrastaa valokuvausta jne. Luotettavin ja rehellisin mies, jonka olen tavannut. Kauneuteni lisäksi arvostaa selvästi myös muita piirteitä ja ominaisuuksia minussa.
Kuitenkin aina esim. kauppareissuilla tai missä ikinä olemmekin, miehen pää kääntyilee vähänkin keskimääräistä paremman näköisen naisen perään. Ei kuolaten, ei flirttaillen, ihan vaan refleksinomaisesti eikä hän itse taida edes huomata asiaa. Koskaan ei ole muita naisia minulle kehunut.
Minua asia häiritsee. Kyse ei ole mustasukkaisuudesta, vaan jostain...en osaa sanoa. Hän on sanonut mm. ettei minua voi verrata kehenkään vaan muita minuun. Ja saattaa aina välillä tokaista mm. "oonhan mä kulta sanonu, et ollaan me missä vaan, ni sä oot aina paikan upein ilmestys". Ja sanoo tämän selkeästi ylpeänä. Ei myöskään ole itse turhan mustasukkainen, on lähinnä todella ylpeä siitä, että kelpaan muidenkin miesten silmille.
Mä en haluaisi tehdä asiasta suurempaa ongelmaa kuin on. Kuitenkin asia ahdistaa. Pidän miestä pinnallisena ja koen sisäistä painostusta omassa pääkopassa satsata ulkonäkööni enemmän, kuin luonteelleni on ominaista. Ja toki ymmärrän, että miehet aina rekisteröivät hyvännäköiset naiset.
Eli miten te ottaisitte asian? Onko minulla aihetta pahoittaa mieltäni vai pitäisikö minun olla ylpeä mieheni selvästi hyvästä naismausta ja kommenteista? Ihan kuin hän sisäisesti päässää tekisi tsekkauksia ja ylpeänä aina päänsisässään toteaisi "mulla on upein".
En tarkemmin osaa asiaa selittää, kommentteja kiitos