"Oma elämä" synnytyksen jälkeen

[tuleva äippä]

Odotan esikoistani viimeisillään raskaana. Odotan kovasti äitinä olemista ja luonnollisesti tiedän mihin olen sitoutunut ja ymmärrän että elämä muuttuu paljon kun lapsi tulee ja olen siihen valmis.

Mutta mua on alkanut ärsyttää joidenkin kaverien ja sukulaisten kommentit. Pieniä juttuja, esim. olen sanonut ääneen että olen kovasti kaivannut saunasiideriä ja on ihanaa että ihan pian voin taas nauttia siiderin silloin tällöin. Ja kyllä, aion käydä silloin tällöin baarissa imetysaikana ja nauttia pitkästä aikaa kunnon tyttöjen illasta. Lisäksi odotan kovasti että pääsen taas harrastamaan liikuntaa, aluksi esim. kerran viikossa kuntosalille jumppaan sitten kun on palautunut synnytyksestä.

Monella tuntuu olevan hirveä tarve päästä moralisoimaan, että "ethän sinä voi mitään juoda ennenkuin imetys on loppu" ja "et sinä mihinkään jumppaan ehdi kun on pieni lapsi". Ihan kuin lakkaisin olemasta oma itseni sen jälkeen kun minusta tulee äiti, eikä minulla ole oikeutta nauttia omasta elämästä vaan elän vain lasta varten. Itse olen kyllä sitä mieltä että lapsikin voi paljon paremmin kun äiti voi hyvin ja on tyytyväinen elämäänsä. Ja onhan lapsella isäkin, joten ei voi olla mahdotonta päästä kerran viikossa tunniksi jumppaan ottamaan sitä omaa aikaa =)

Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia, törmäsittekö paljon tuollaisiin mielipiteisiin raskausaikana tai lapsen syntymän jälkeen? Ja ennen kaikkea olisi kiva kuulla miten teillä sitten oikeasti lähti se "oma elämä" ja itselle tärkeät harrastukset ym. pyörimään lapsen saannin jälkeen?

 

[vieras]

Mikä oma elämä???
T. Kahden äiti

 

[vieras]

Mikä oma elämä???
T. Kahden äiti

Peesaan tätä...

 

[tottakai]

Meillä kyllä mies osallistui esikoisen hoitoon ja ehdin jumppaan ja joka paikkaan aivan kuten ennenkin. Töihin äitiysloman jälkeen ja harrastuksiin oli aikaa jne.
Toisen kanssa vähän toinen juttu.

 

[vieras]

Mulla ainakin toi "oma elämä" loppui lapsen saantiin. Ei muiden pakosta vaan omasta halusta. Jonkun mielestä ehkä sairasta, mutta en mä kaipaa mitään muuta. Mä olen onnellinen näinkin.

 

[unikuu108]

Mikä oma elämä???
T. Kahden äiti

peesin kyllä. eka on reilu 3v ja toka 4kk.. etä mikä oma elämä? kävn joululomalla kahdesti kaupassa yksin. vauva isän ja kahden mummin kanssa: huutaa naama punaisena tunnin=kunnes saavun takaisin. lopettaa heti kun tulen sisälle ja otan syliin..

mä kans suunnittelin vaikka mitä esikon kohdalla,ei ihan toiminut vauva-aikana.. uskon että on jo helpompaa kun tää toka on tuossa vuoden kieppeillä..että ensi kesää odotellessa.

 

[Potslojo]

Lähtihän ne...harrastukset.. ja palasivat kun lapset menivät kouluun...
Mut ihania ajatuksia, kuin itseltäni joskus kaaaaauan sitten..

 

[öö]

ajattelin raskaus aikana samalla tavalla kun sinä. no toisin kävi. elämä kun ei mene noin. lapsi on nyt 1vee 8kk ja tajusin just muutama päivä sitten että mä olen koko tän ajan käynyt vaan yhden kerran kaverin luona kahvilla ilman lasta.

 

[mkh]

Kolmen lapsen äiti ja vieläkin vietän sitä omaa aikaa.Mitäköhän minä sitten teen väärin kun en saa kaikkea aikaani kulumaan pelkästään lapsiin!?Jumppa,shoppailu,kahvittelureissu ystävien kanssa,leffa ilta tyttöjen kanssa,ei kannata missata niitä,sillä pian et enää muista niitä jos vain mätänet kotona.

 

[vieras]

No meillä on melko helppo 4-kuinen ja kyllä mulla on edelleen oma elämäkin. Eriasia ois tietty jos vaikka yöt ois kovin rikkinäisiä ja vauva itkuinen niin vois olla etten jaksais kauheesti mitään ylimääräistä.

 

[=)]

Kuulinhan mä noita, varsinkin kun pikkukakkonen tuli heti esikoisen perään ja senhän vasta pitikin tappaa mut Mutta joo kyllä se alkuaika meni aika sumussa (varsinkin kahden pienen kanssa) mutta kyllä mä pidin kaverisuhteistani huolta ja vietettiin tyttöjen iltaa ym ym. Vauva oli puolivuotias kun sain itestäni irti mennä takas jumppiin, nyt käyn kolme kertaa viikossa jumpassa. Ja kaiken A ja O on se että sinulla on toinen tasavertainen aikuinen siellä kotona jakamassa sitä arkea Ei todellakaan tarvi luopua omasta elämästä lasten jälkeen, tuskin sä kuitenkaan oot koko ajan tyttöjen iltaa viettämässä tai jumpassa

 

[Kahden äiti]

Mikä oma elämä???
T. Kahden äiti

peesin kyllä. eka on reilu 3v ja toka 4kk.. etä mikä oma elämä? kävn joululomalla kahdesti kaupassa yksin. vauva isän ja kahden mummin kanssa: huutaa naama punaisena tunnin=kunnes saavun takaisin. lopettaa heti kun tulen sisälle ja otan syliin..

mä kans suunnittelin vaikka mitä esikon kohdalla,ei ihan toiminut vauva-aikana.. uskon että on jo helpompaa kun tää toka on tuossa vuoden kieppeillä..että ensi kesää odotellessa.

Hei unikuu, me taidettiin kirjotella samassa elokuisissa, mut et tainnu siirtyä tonne kerho-osioon? En kylläkään siel mitenkään itsekään aktiivisesti kirjoittele. Ei ehdi

 

[Rötväles]

Mä väitän että se on paljolti asenteesta kiinni + siitä löytyykö osallistuva mies ja jonkinlainen tukiverkko. Kyllä mä olen päässyt jo imetysaikana siiderille, kauppaan, kavereille, salille, leffaan... Tämä toki edellyyttää että vauvalle kelpaa myös pullo, mutta ei se imetysaikakaan yleensä montaa kuukautta kestä, jonka jälkeen voi ihan hyvin mennä ja tulla.

Lapset ovat totta kai tärkeintä elämässä, mutta haluan olla muutakin kuin äiti sinä samalla.

 

[mimi]

Se voi olla, että kun vauvasi on syntynyt niin oma ajattelu muuttuu. Tai sitten ei. Kyllä mä ainakin loppuraskaudesta ja vauvan just synnyttyä ajattelin, että kohta lähden käymään baarissa, mutta ei ole toisaalta huvittanut ja toisaalta se on helpommin sanottu kuin tehty. Vauva on nyt 6kk eikä suostu juomaan pullosta ja on edelleen täysimetetty. En ole ollut hänestä erossa juuri kahta tuntia kauempaa.
Lähden heti kiitämään menoilta kun pienelle tulee tissin kaipuu. Eikä oo baareilu oikein kiinnostanutkaan. Viiniä olen juonut usein, lasillisen tai joskus pari illassa. Olen ymmärtänyt säännön näin, että jos voi ajaa autoa, voi imettää. Tiedän, että jotkut on vielä vapaamielisempiä ja silti kohtuuden rajoissa.

 

[g]

Mikä oma elämä???
T. Kahden äiti

Minä myös peesaan tätä. Lapset kohta 4,5v. ja 5kk.

 

[mimi]

Ai niin, vielä yksi hauska (?) anekdootti tähän. Olin yhtenä päivänä hampilääkärissä (johon menoa pelkään), mut sit yhtäkkiä siinä tuolissa yllätti sellainen seestynyt olo, että huh, nyt mulla on lepohetki. Tässä vaan maataan ja rentoudutaan. Uusi lähestymistapa hammaslääkärikäyntiin!!

 

[Kahden äiti]

Ai niin, vielä yksi hauska (?) anekdootti tähän. Olin yhtenä päivänä hampilääkärissä (johon menoa pelkään), mut sit yhtäkkiä siinä tuolissa yllätti sellainen seestynyt olo, että huh, nyt mulla on lepohetki. Tässä vaan maataan ja rentoudutaan. Uusi lähestymistapa hammaslääkärikäyntiin!!

Sama juttu ja parturissa on kuin taivaassa... Tai terkkarin aulassa kun ehtii vaikka lehteä selata...

 

[tiinu]

Kolmen lapsen äiti ja vieläkin vietän sitä omaa aikaa.Mitäköhän minä sitten teen väärin kun en saa kaikkea aikaani kulumaan pelkästään lapsiin!?Jumppa,shoppailu,kahvittelureissu ystävien kanssa,leffa ilta tyttöjen kanssa,ei kannata missata niitä,sillä pian et enää muista niitä jos vain mätänet kotona.

Samaa mieltä! Ja ihan varmasti lapsesta tulee sellainen että itkee koko ajan kun äiti on pois jos tottuu siihen että äiti on koko ajan paikalla! Meillä kyllä myös isä on hoitanut lasta vuorollaan niin että olen päässyt jumppaan ja kavereita tapaamaan, ja mummollakin on ollut hoidossa pari tuntia kerrallaan. On tottunut ja luottavainen myös isän / mummon hoidossa eikä ole mitään ongelmaa. Että ehdottomasti suosittelen ottamaan sitä omaa aikaa jotta lapsi tottuu olemaan myös muiden kuin äidin kanssa!

 

[TrueBlood]

Niinpä, että mikä oma elämä

 

[hali]

Siis, joo mä olen myös saanu ristiriitasia kommentteja toiset sitä mieltä et omaa aikaa pitää olla ja toiset että ei saa olla. Mä olen päässy ihan omalle ajallekkin, tosin siinä määrin mitä voin olla pois, kun jätkä ei suostu pullosta syömään ollenkaan. Nyt helpottaa kun on jo 8 kuukautta. Ja kokoajan alkaa helpottaa, isovanhemmat jo odottaa milloin voi olla koko yön hoidossa, kun ei ole enää yösyöttöjä. Hankalaa ei ole myöskään se että lapsen isä ei osallistu ollenkaan lapsensa elämään, hoitajia löytyy muualtakin!

 

[unikuu108]

Mikä oma elämä???
T. Kahden äiti

peesin kyllä. eka on reilu 3v ja toka 4kk.. etä mikä oma elämä? kävn joululomalla kahdesti kaupassa yksin. vauva isän ja kahden mummin kanssa: huutaa naama punaisena tunnin=kunnes saavun takaisin. lopettaa heti kun tulen sisälle ja otan syliin..

mä kans suunnittelin vaikka mitä esikon kohdalla,ei ihan toiminut vauva-aikana.. uskon että on jo helpompaa kun tää toka on tuossa vuoden kieppeillä..että ensi kesää odotellessa.

Hei unikuu, me taidettiin kirjotella samassa elokuisissa, mut et tainnu siirtyä tonne kerho-osioon? En kylläkään siel mitenkään itsekään aktiivisesti kirjoittele. Ei ehdi

okei.. mulla paloi hihnat siihen grouppiin joten siirryin vertaistukeilemaan muualle. ei mitään henkilökohtaista ketään vastaan mä en vaan kokenut olevani ihan samoilla pituuksilla muun ryhmän kanssa.

 

[Tinii harmaana]

Täällä myös yksi oman elämän kadottanut
kyllä olen käynyt joskus kaupoilla ja tyttöjen illassa, tyttö nyt 1v4kk mutta ei tässä mihinkään säännölliseen ole pystynyt sitoutumaan.

Pian saan heittää huvästit niille satunnaisillekin kun tulee taas perheen lisäystä!

Oma elämä on nyt meidän elämä!

 

[vakkari]

Mulla ainakin toi "oma elämä" loppui lapsen saantiin. Ei muiden pakosta vaan omasta halusta. Jonkun mielestä ehkä sairasta, mutta en mä kaipaa mitään muuta. Mä olen onnellinen näinkin.

peesaan näin kolmen äitinä...valinta sekin jota harva ymmärtää!

 

[Mimmunen]

Pieniä juttuja, esim. olen sanonut ääneen että olen kovasti kaivannut saunasiideriä ja on ihanaa että ihan pian voin taas nauttia siiderin silloin tällöin. Ja kyllä, aion käydä silloin tällöin baarissa imetysaikana ja nauttia pitkästä aikaa kunnon tyttöjen illasta. Lisäksi odotan kovasti että pääsen taas harrastamaan liikuntaa, aluksi esim. kerran viikossa kuntosalille jumppaan sitten kun on palautunut synnytyksestä.

Nelikuisen lapsen imettävänä äitinä oon sitä mieltä, että muutama olut ja viinilasi sillon tällöin kyllä rentouttaa eikä niistä yksittäisinä ole mitään haittaa. Nuo menot on sitten toinen juttu. En ymmärrä miksi baariin pitää rynnätä kun lapsi on vielä vauvaiässä. Ehtiihän siellä käydä ne muutamat kerrat myöhemminkin...? Ja liikunnan harrastaminen on varmasti ihan asenteesta kiinni niinkuin joku kirjoitti. Tietty vauvan luonne ja vaativuus vaikuttavat äidin jaksamiseen ja sitä kautta siihen mitä ja miten usein jaksaa huhkia lapsen hoidon lisäksi. Jos lapsi on ns. helppohoitoinen ja viihtyy parikin tuntia isän/isovanhempien seurassa, miksei voisi käydä salilla tms. Muttamutta, näitä kun ei ikinä tiedä etukäteen niin helppo on tehdä suunnitelmia jotka ei sitten ihan pidäkään. Siinä tapauksessa kannattaa muistaa että lapsi on vauva niiiin lyhyen aikaa että siitä kannattaa nauttia! Toki omasta jaksamisesta täytyy pitää huoli, mutta mulla se ei ainakaan ole vaatinut baarireissuja kerran kuussa (todennäköisesti olisin vain järkkyväsynyt pari viikkoa sellaisen jäljiltä) tai spinningiä joka toinen ilta.

 

[Karvapallo]

Kyllä mulla ainakin on oma elämä edelleen. Mies on olemassa myös sitä varten, että äiti saa välillä omaa aikaa tai pääsee illalla tyttöjen kanssa johonkin :heart: