On se pienen elämä työlästä

[mamma]

Nukkumaanmenokin. Minkähänlaisia tunteita tuolla nelikuisella oikein onkaan? Päiväunille meno on joka päivä hänelle yhtä raskas urakka. Ensin silmät alkavat lupsua ja suu napsaa, rinnalle tekisi mieli. Kun päästään petiin ja imuille, muutaman kulauksen jälkeen alkaa suututtaa vallan kauheasti. Rinta ei kelpaakaan, sen sijaan nyrkit pitää yrittää työntää suuhun ja huutaa samalla kuin henkeä vietäisiin. Silittely ja sylittely laannuttaa vähän, mutta ei lopeta kohtausta. Jossain välissä vauva raottaa silmiään sieltä kiukun keskeltä hiukkasen, ja huomatessaan, että olen ihan vieressä, muuttaa itkun sävyn raivoisasta tyytymättömäksi. Tässä kohtaa saa ottaa hellästi nyrkit suusta ja tarjota rintaa. Viimeistään kolmannella imaisulla poika on sikeässä unessa ja rentoutuu veteläksi, unta riittää pari kolme tuntia.

Yöunille meno on ihan toisenlaista, hiljaista ja rauhallista hyssyttelyä ilman huutoa. Nämä päivän ekat päikyt ovat se vaikein pala niellä, ja poju ehtii aina ihan yliväsyneeksi ennen nukkumatin tuloa. Voisikohan tuota helpottaa mitenkään? Minä kyllä kestän huudon, mutta pikkuista tulee sääli kun on noin vaikeaa.

 

[Sompio]

Oletko kokeillut laittaa päiväunille jo ennenkuin on kunnon väsymisen merkkejä? Jos ei sitten pääsisi yliväsyneeksi asti. Arvioit vähän heräämisestä aamulla, että kauanko teillä yleensä ollaan hereillä ja otat vaikka ½ tuntia aikaisemmin päikkäreille.

 

[Huisi hippu]

ootko kokeillu kapaloa rauhoittavana júttuna? luulis loppuvan toi riuhkominen...

 

[ap]

Pitäisi yrittää varmaan laittaa aiemmin maate, mutta arvioiminen on kovin vaikeaa. Iltaunille mennään joka päivä vakioaikaan, aamuherätys on niin ikään noin puolen tunnin tarkkuudella vakio, mutta päivärytmiä ei olla vielä saatu aikaan. Yritän toimia mahdollisimman samalla tavalla joka päivä, mutta poika ei.

 

[ap]

Kapalo voisi olla hyvä juttu, mutta en oikein osaa tehdä kunnollista. Illalla semmoiseen satunnaiseen veuhtomiseen auttaa se, etä syötön jälkeen laitan pojan sänkyyn, ja jos siellä alkaa vielä joku urheilunumero, pidän peiton kulmista kevyesti kiinni niin, että kädet kyllä pääsevät siellä alla liikkumaan, mutta niitä ei saa viedyksi suuhun, sillä jos ne ehtivät imeskeltäviksi, vauva ei nuku. Peiton avulla touhun saa lempeästi ja vauvaa häiritsemättä estettyä ja uni tulee viimeistään minuutissa.

 

[Sompio]

Meillä ainakin mennään lyhyille päikyille jo tunti heräämisen jälkeen. Ja sitten vaunuihin pitemmille unille kun alkaa näyttää väsyneeltä.
Tuon tunnin leikin jälkeen aamulla mennään sängylle makoilemaan jo valmiiksi kun neiti alkaa pikkaisen kitisemään. Sitten tissi suuhun kun neiti haluaa ja nukahtaa siihen tissille. Oikein hyvä nukutuskonsti noinniinkuin pitemmmän päälle

 

[ap]

Päivä se on huomennakin, kokeilen. Ei se ainakaan nykyistä hullummaksi voi mennä. Kiitos.