Onko muilla koskaan näin:
Pöydällä on karkkia (aski tai patukka) jossa on yksi palanen tai karkki jäljellä.Karkki on lojunnut jo muutaman päivän siinä pöydällä,kenenkään siihen koskematta.Monta kertaa olet sanonnut lapsillekin että syökää nyt tuo karkki tuosta pois ja aina vastaukseksi saannut,en mä nyt,syön myöhemmin.
No,viimein sä kyllästyt siihen ettei se mihinkään siitä häviä ja näin ollen et saa karkkipaperia roskiin.Sitten sinä ajattelet että koska ei näy kelpaavan kenellekään muulle niin syöt sen sitten itse.Onpahan yksi ongelma vähemmän.Mutta...kun juuri saat karkin esille ja olet laittamassa sitä suuhusi tai jo kerennyt laittaa niin ympärillä on heti väärällään olevia naamoja kiukkuamassa että no nyt sä söit sen mä olisin just halunnut syödä sen tai kysymässä että saisinko mä osan siitä karkista (oli kyse sitten vaikka suklaarusinasta) kun hänkin juuri nyt haluaa juuri sen saman karkin joka on viikon jo pöydällä lojunnut.Tai kun olet saannut karkin syötyä niin ensimmäinen joka näkee tyhjän karkkipaperin kyselee että mihin se karkki on hävinnyt kun hän juuri nyt haluaisi sen syödä ja kun vastaat että sä söit sen niin siitähän se riemu repeää.
??????
Toinen:Olette perheen kanssa kotona ja istutte vaikka olohuoneessa.Lapset leikkivät omia leikkejä huoneessaan tai katselee teidän kanssa telkkaria.Kukaan ei puhu ei pukahda.Yrität saada jutun juurta niin iehen kuin lastenkin kanssa mutta puhehalukkuutta ei löydy.Mutta...annas olla kun puhelin soi,silloin kimpussa on lauma herhiläisiä joilla on juuri silloin niin tärkeää asiaa ettei se voi odottaa hetkeäkään.Ja kun yrität juosta pakoon tai sanoa että äiti on nyt puhelimessa,sanot asiasi kohta,niin ääni senkuin kovenee,joskus menee jopa kirkumisen puolelle.Isäntäkin rupeaa juuri silloin etsimään jotain jota ei tietenkään löydä vaan sitäkin pitää kysyä juuri silloin.Kun sitten lopetat puhelun sanoen soittavasi hetken päästä uudelleen niin samantien loppuu myöskin perheeltä asiat.Tavarat löytyy eikä kenelläkään ole enään mitään asiaa.Mutta samaa toistuu kun otat jälleen puhelimen käteen.
??????
kolmas:Kun olet selvinnyt puhelin episodista ja kysyt lapsilta onko kenelläkään vessahätää ja saatuasi kieltävän vastauksen menet vessaan niin 10 sekunnissa on oven taakse myodostunnut jono kun kaikilla sattuu olemaan juuri silloin vessa hätä.Siinä sitten yrität selviytyä asioistasi mahdollisimman nopeasti ettei mene vielä illalla pyykin pesuksi.Ovea hakataan,kahvaa rämpytetään ja valo9ja vilkutellaan kun housuun tulee kuulemma ihan just nyt.No,pääset vessasta pois suurinpiirtein hiestä märkänä nopean suorituksen takia ja kas,jono häviää kuin tuhka tuuleen.Kaikilta meni se hätä sen siliän tien ohi.Kun vielä kysyt että eikö nyt kellään vessahätää ollutkaan niin vastaus on ei enää,meni ohi.
?????
Näin meillä |O
Pöydällä on karkkia (aski tai patukka) jossa on yksi palanen tai karkki jäljellä.Karkki on lojunnut jo muutaman päivän siinä pöydällä,kenenkään siihen koskematta.Monta kertaa olet sanonnut lapsillekin että syökää nyt tuo karkki tuosta pois ja aina vastaukseksi saannut,en mä nyt,syön myöhemmin.
No,viimein sä kyllästyt siihen ettei se mihinkään siitä häviä ja näin ollen et saa karkkipaperia roskiin.Sitten sinä ajattelet että koska ei näy kelpaavan kenellekään muulle niin syöt sen sitten itse.Onpahan yksi ongelma vähemmän.Mutta...kun juuri saat karkin esille ja olet laittamassa sitä suuhusi tai jo kerennyt laittaa niin ympärillä on heti väärällään olevia naamoja kiukkuamassa että no nyt sä söit sen mä olisin just halunnut syödä sen tai kysymässä että saisinko mä osan siitä karkista (oli kyse sitten vaikka suklaarusinasta) kun hänkin juuri nyt haluaa juuri sen saman karkin joka on viikon jo pöydällä lojunnut.Tai kun olet saannut karkin syötyä niin ensimmäinen joka näkee tyhjän karkkipaperin kyselee että mihin se karkki on hävinnyt kun hän juuri nyt haluaisi sen syödä ja kun vastaat että sä söit sen niin siitähän se riemu repeää.
??????
Toinen:Olette perheen kanssa kotona ja istutte vaikka olohuoneessa.Lapset leikkivät omia leikkejä huoneessaan tai katselee teidän kanssa telkkaria.Kukaan ei puhu ei pukahda.Yrität saada jutun juurta niin iehen kuin lastenkin kanssa mutta puhehalukkuutta ei löydy.Mutta...annas olla kun puhelin soi,silloin kimpussa on lauma herhiläisiä joilla on juuri silloin niin tärkeää asiaa ettei se voi odottaa hetkeäkään.Ja kun yrität juosta pakoon tai sanoa että äiti on nyt puhelimessa,sanot asiasi kohta,niin ääni senkuin kovenee,joskus menee jopa kirkumisen puolelle.Isäntäkin rupeaa juuri silloin etsimään jotain jota ei tietenkään löydä vaan sitäkin pitää kysyä juuri silloin.Kun sitten lopetat puhelun sanoen soittavasi hetken päästä uudelleen niin samantien loppuu myöskin perheeltä asiat.Tavarat löytyy eikä kenelläkään ole enään mitään asiaa.Mutta samaa toistuu kun otat jälleen puhelimen käteen.
??????
kolmas:Kun olet selvinnyt puhelin episodista ja kysyt lapsilta onko kenelläkään vessahätää ja saatuasi kieltävän vastauksen menet vessaan niin 10 sekunnissa on oven taakse myodostunnut jono kun kaikilla sattuu olemaan juuri silloin vessa hätä.Siinä sitten yrität selviytyä asioistasi mahdollisimman nopeasti ettei mene vielä illalla pyykin pesuksi.Ovea hakataan,kahvaa rämpytetään ja valo9ja vilkutellaan kun housuun tulee kuulemma ihan just nyt.No,pääset vessasta pois suurinpiirtein hiestä märkänä nopean suorituksen takia ja kas,jono häviää kuin tuhka tuuleen.Kaikilta meni se hätä sen siliän tien ohi.Kun vielä kysyt että eikö nyt kellään vessahätää ollutkaan niin vastaus on ei enää,meni ohi.
?????
Näin meillä |O
.Meillä yks vessa ja viikoista riippuen 3-4 käyttäjää.Ja vaikka oltais ton pikku-ukon kanssa kaksin kotona niin silti se haluaa just silloin vessaan kun mä olen siellä.Tai sitten se kailottelee siitä oven läpi kaiken maailman asioita vaikka mä olen sanonnut että kun joku on vessassa niin silloin pitää antaa pissarauha,asiat ehtii sanomaan myöhemminkin.