Ongelma: Anoppi. Mitä tehdä?

[mmmii]

Eli mitä tehdä?
Anoppini on luonteeltaan todella temperamenttinen ja hänellä on suuri tarve olla tarpeellinen. Olen hänen siskonsa kanssa puhunut ja sanoi, että anopilla on niin suuri tarve auttaa yms. että se menee jo yli, ja että kuitenkin haluaa kaikille hyvää.

Joskus on todella vaikea uskoa sitä sillä...
Anoppi haukkuu minua seläntakana lankoni perheelle, ja sitten taas lankoni vaimoa minulle ja miehelle. En ymmärrä että mikä tarve on jauhaa.. Me olemme toisen miniän kanssa laittaneet hynttyyt yhteen ja puhunut näistä asioista, niin sillä tiedämme. Kuitenkaan minusta ei ole puhuttu niin rumasti kuin lankoni vaimosta.. Hän on mm. mielisairas, kylmä ihminen, kyvytön ym..

Anoppi PÄTEE joka asiaan. Sisällyttää lauseisiinsa piilovittuilua.
Esim. kun väittää että minä makaan päivät sohvalla, vaikka sielläkin autan niin paljonkun voin, enkä makaa, niin sanoi näin.. "MINÄ en ainakaan jaksa maata sohvalla koko päivää"-

Ja paljon muutakin olisi.. Mutta mitä tehdä? Anopin kanssa ei voi puhua, jos puhuu niin silloin hyökkää miehen siskot kimppuun.
Välien poikki laittaminen ei ole vaihtoehto..

Anoppi ei kuitenkaan näille veljeksille näytä millainen on.. Vain miniöille. Eli tämä on tälläinen "kissatappelu" joka odottaa päättymistä..

 

["mie"]

nauhottaa anopin puheita josko miehesi sitten uskoisi. Vähennä tapaamisia ja keskustele vaikka säästä kun anoppi alkaa arvostelemaan.

 

[Tepadj]

Miksei välien poikki laittaminen ole vaihtoehto?

 

["vieras"]

Välien poikki laittaminen on aina vaihtoehto. Sinun ei tarvitse anopin luokse mennä eikä puhelimessa olla tekemisissä.

 

["vieras"]

[QUOTE="mie";27131716]nauhottaa anopin puheita josko miehesi sitten uskoisi. Vähennä tapaamisia ja keskustele vaikka säästä kun anoppi alkaa arvostelemaan.[/QUOTE]

Joo, nauhoita puhetta ja miehesi voi sitten miettiä, kuka se ongelmainen onkaan...

Jälkimmäinen neuvo oli hyvä, älä siis mene mukaan paskanjauhantaan vaan keskustele ihan yleisistä asioista. Haukut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos

 

[jjonnaaa`]

kuulostaa pikkasen mun anopille... Mullekkin aika usein tuota piilovittuilua.. Ei paljoo mulle mit'ä puhu, mieheltä kyllä kiltisti kyselee mitä mulle kuuluu yms... Mutta jos tuntuu että on vaikee puhua sille anopillesi, entäs jos puhuisitte sen toisen miniän kanssa yhdessä? Että olette tietoisia mitä anoppi on puhunut ja haluatte tietää syyn miksi?

 

["akka"]

Anopin kanssa ei tarvi olla missään tekemisissä jos ei halua. Se on oma valinta.

 

["better"]

Tunne oma arvosi, älä lähde hänen leikkiin. Hänellä itsetuntoongelmia, tylsää tai ongelmia, ja haluaa päteä..älä ole siinä mukana ollenkana. se vie energiaa kyllä. mitä vähemmän näette sen parempi.

 

["Tikku"]

Heh, ihan kuin minun anopista puhuisit
Piilovittuilua ja raivarit silloin kun mies ei ole paikalla. Päätimmekin miehen kanssa että hän on tästä lähtien tapaamisissamme aina paikalla, pitää katsoa pysyykö tilanne silloin normaalina

 

[Tepadj]

Joskus tuntuu, että olen ainoa, jolla on todella symppis ja mukava anoppi :ashamed:

 

[Tallu -]

Aina näissä aloituksissa sijoitan itseni jo sinne anoppiosioon ja mietin, miten itse toimin, että saisin pitää hyvät yhteydet miniöihin. Oma anoppini on kyllä hyvä anoppi ja esimerkki. Esikoisella on jo tyttökaveri ja hyvin on vielä mennyt, ainakin mun mielestä.

Mutta - usein tälläkin palstalla näitä anoppialoituksia on, eikä se ole ihmissuhde helpoimmasta päästä. Jos anoppi puuttuu lapsensa perheen elämään, niin usein se puuttuu miniän mielestä liikaa, ja ellei puutu, niin miniä ajattelee, ettei sitä kiinnosta. Tasapainoilla tässä sitten...!

No, mutta näistä pohdinnoista sun tilanteeseesi. En kai mä muuta neuvoa osaa antaa, kuin sen, josta joku jo aiemmin mainitsikin, että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Varsinkin, kun olette toisen miniän kanssa tietoisia tilanteesta.