Ongelma isän kanssa

["neuvoton"]

Tilanne on siis seuraava: isäni täyttää jonkin ajan kuluttua pyöreitä vuosia, ja muutama kyläläinen on järjestelemässä hänelle juhlia. Minä en kuulu näihin järjestelijöihin. En ole isäni kanssa riidoissa, emme vain ole tekemisissä. Hän on alkoholisti. Omiin tyttäriinsä hän ei ole missään tekemisissä saati lastenlapsiinsa. Omat lapseni eivät tunne häntä papakseen. En voi tyrkyttää kuulumisiamme ja tekemisiämme, koska olen tässä reilun kolmen vuoden aikana huomannut, ettei isääni kertakaikkiaan kiinnosta. Pari vuotta kolmesta yritin, mutta sitten en enää. Emme ole soitelleet vuoteen, paitsi isänpäivänä pyysin hänet kahville, ja eipä siinä muuta osattu puhua kuin säästä. Asumme pienellä paikkakunnalla jossa jokainen tuntee jokaisen. Muutama näistä kyläläisistä on mutkien kautta kysellyt minua mutkien kautta, että osallistuisinko järjestelyihin, lähinnä leipomusten suhteen. Olemme pieni tuloinen perhe, ja minulla ei yksinkertaisesti ole varaa toimia osarahoittajana juhliin. Ja mitä isään tulee, hän käyttää silmittömästi hyväkseen mitä rahaan tulee. Toimii täysin oman mielensä mukaan, monet kerrat olen häntä auttanut ja kuskannut ja vastineeksi en ole saanut mitään. Pohdinkin juuri, että kuinka minun kannattaisi toimia tässä tilanteessa. On todennäköistä, että hän ei ota itse minuun mitään yhteyttä, ja alkoholista "sokeutuneena" puhuu pitkin kyliä mitä tahansa asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Toisaalta minua kiinnostaisi osallistua juhliin, kun muistelen muutaman vuoden takaisia hyviä asioita, mutta toisaalta taas tiedän panostukseni olevan yhtä tyhjän kanssa, koska hän ei arvosta muuta kuin sitä kuuluisaa pulloa.

Osaako kukaan neuvoa, mikä olisi ratkaisu tähän tilanteeseen?

 

[Näin]

Auta vain, jos oikeasti haluat. Minulla vähän sama tilanne ollut ja jälkeenpäin on vaan veetuttanut, jos autoin ns. velvollisuuden tunteesta. Äitini kuoli viinaan ja isäni kanssa en muista painavista syistä ole tekemisissä.