ongelmia isovanhempien kanssa/alkoholismi

[Lankakerä]

Lapsen 2-v synttäreitä vietettiin syyskuussa. Miehen vanhemmat asuvat 500 km päässä ja tulivat meille jo edellisenä päivänä. Miehen isä eli lapsen vaari on alkoholisti ja meillä on nollatoleranssi heidän alkoholinkäyttönsä suhteen. Mies lähti illaksi töihin ja vaari tuli saunasta ympärikännissä lapsen vielä ollessa hereillä ja lapsen kanssa touhuamaan vaikka silmät seisoivat päässä. Lapsen mummu oli, kuin ei mitään olisi ollut vialla. Pihalta löysin tyhjän Leijona-pullon ja useita tyhjiä kaljatölkkejä. Vaari tiesi milloin poikansa tulee töistä ja hipsi nukkumaan piharakennukseen hyvissä ajoin. Tiesi että sota olisi syttynyt jo poika olisi löytänyt isänsä meidän kotoa kännissä. Olin aivan hämmentynyt tilanteesta enkä tiennyt miten toimia. Olin vihainen molemmille isovanhemmille.

Synttäreiden jälkeen puhuttiin asiasta mieheni kanssa. Hän oli jo aavistanut mitä oli tapahtunut. Isovanhemmat saivat jälkeenpäin palautetta ja välit ovat olleet siitä asti poikki. Vaari ei tunnusta tehneensä mitään väärin eikä koskaan tule tunnustamaan. Mummu vähättelee asiaa ja näin sotkee itsensä soppaan mukaan. Mieheni ei anna anteeksi jollei häneltä tulla lakki kourassa pyytämään anteeksi. Hän sanoo että on itse saanut kärsiä isänsä alkoholismista koko ikänsä eikä meidän lapsemme saa joutua siitä kärsimään, nyt riittää. Vaari ei koskaan tule pyytämään anteeksi. Isovanhemmat ovat tietenkin lapselle tärkeät ja rakkaat, mutta olen mieheni kanssa täysin samaa mieltä. Jos viina on tärkeämpi kuin oma ainoa lapsenlapsi, niin valinta on sitten tehty. Molempia ei voi saada. Tilanne kuitenkin raastaa, erityisesti miestäni, mutta myös minua. Pallo on heitetty mieheni äidille, mutta hän ei ole osoittanut mitään aikomuksia korjata osaltaan tilannetta, vaikka on fiksu nainen, mutta naimisissa ääliön kanssa.

Haluaako joku kommentoida?

 

["vieras"]

Millä tavoin miehesi äiti vois korjata tilanteen? Kyläilemällä teillä ilman miestään?

Alkoholismi on siitä ikävä tauti, että alkoholistilla itsellään ei ole minkäänlaista ongelmaa juomisensa suhteen, syyt löytyvät aina muualta. Jos pappa ei itse tilaansa tajua, miten mummu sen voisi korjata?

 

["vieras"]

Meillä on vähän samanlaista, mutta alkoholisti on anopin uusi mies. Sinänsä "koomista", että appi on myös alkoholisti ja tuo on suurin syy, miksi aikanaan tuli ero (nykyisin appi tajuaa asian ja on juomatta). Tuo rajoittaa yhteydenpitoa, koska miehen ollessa kännissä emme näe. Mieheni on itse katsellut isänsä juomista, niin ei kestä humalaisia. Mutta enemmän tässä menettää anoppi. Anoppi voi halutessaan vierailla meillä ilman miestään, eipä ole näkynyt.

 

[ymmärrän!]

Meillä on myös välit poikki alkoholisti-isovanhempiin. Ovat lisäksi arvaamattomia humalassa (on tarvittu jopa poliiseja paikalle yms.), joten parempi näin. Itse ovat valintansa tehneet. Ollaan yritetty auttaa, mutta ei, viina on tärkeintä elämässä.

 

[Molleri]

Turha tätä sotkua on vierittää mummon niskaan, ei hänkään pysty vaikuttamaan vaarin käytökseen! Jos ei kerran pysty olemaan lapsen läheisyydessä juomatta niin sitten ei tarvi lasten läheisyyteen tulla. Ja piste.

 

[Lankakerä]

Miehen äiti voisi korjata tilanteen omalta osaltaan niin, että ei puolustelisi miestään ja vähättelisi asiaa vaan sanoisi että hänestä on myös väärin että vaari joi lapsen läsnä ollessa ja jos vaari ei voi yhtä iltaa olla juomatta, niin mummu kyläilee meillä yksin. Nyt vaan tuntuu siltä että mummu on samassa veneessä mieensä kanssa. Vaarin alkoholismia mummu tuskin voi ikinä parantaa.

 

[itse absolutisti]

Näin se vaan menee.Meill' myös ukki on alkoholisti ja mummo on vaan luisunut samaan paskaan.Tosin mummo käy meillä kyllä yksinään mutta hänellä ei ole autoa eli meidän on sit kuskattava.Ja "tosirakkaus" loppuu sit vasta hautaan.Mummokin ymmärtää tilanteen ja tietää että me käytäs kylässä ja oltas enemmän yhteydessä jos ukki ei joisi tai jos mummo muuttas pois mutta kun hän ei voi jättää alkoholisti miestään.Hyviä aikoja on ollut joskus 10 vuotta sitten mutta nykyään se on vaan jälkien siivoomista ym.

 

["samma här"]

meillä molemmat, ukki ja mummo, tissuttavat ja ovat alkkiksia. Lapsia ei voi jättää sekunniksikaan heidän hoitoonsa tai vastuullensa. Lapsilla ei siis ole sellaista "mummolaa" jossa heitä hoidettaisiin. Ainoa tapa selvitä on hyväksyä asia sellaisena jota ei voi muuttaa. Nämä ovat meillä lapsen ainoat isovanhemmat, joten meillä ei sitten vaan koskaan mitään hoitoapua tai hoitopaikkaa tule olemaan.

Aikuisia on turha ja ehkä jopa vähän asiatontakin yrittää mennä muuttamaan, aikuiset itse päättävät prioriteettinsa.