Onko 65 -vuotias isovanhempi liian vanha ja väsynyt hoitamaan lastenlasta?

[gg]

ei se iästä ole kiinni. meillä anoppi joka oli esikoisen syntymän aikaan 40v, ei hoida ei kiinnosta asutaan puolen kilometrin päässä toisistamme saattaa puolikin vuotta mennä kun käy lapsia katsomassa. oma isomummuni taas 67v. hoiti kyllä vauvaa käydessäni hammaslääkärissä ja muilla asioilla

 

[vatruska]

Mun molemmat vanhemmat on 72 vuotiaita ja ilolla katsovat lapsiani,jos siihen on tarvetta.
Ja joskus ihan muuten vaan pyytävät päästä hoitamaan. Äitini on vienyt lapsia museoihin ja askartelee niiden kanssa vaikka mitä. Isäni taas ulkoilee paljon lasten kanssa. Ovat luistelleet ja hiihtäneet ja käyneet hevosia katsomassa. Heille se on tärkeää, että voivat olla lapsen lasten kanssa ja touhuta.

 

[ap]

Nykyään on. Ei ainoastaan hoitaminen vaan pelkästään läsnäolo lasten elämässä on liian uvuttavaa ja tylsää nykyiajan isovanhemmille. Energia palaa joogakursseilla ja Thaimaan matkoilla.

Juu, näin se meillä ainakin tuntuu olevan. Pyydettiin näitä isovanhempia kanssamme yhtä aikaa etelänmatkalle. Eivät lähteneet, vetosivat siihen, että 1 -vuotias on heidän mielestään liian nuori matkustamaan. Kotona kuulemma pitäisi vain olla. Lähtivät samaan kohteeseen vähän eri aikaan kuin me (tarkoituksella, olisimme voineet lähteä silloin kuin hekin). Mekin matkustimme, toisten isovanhempien kanssa.

Nämä yhdet kai pelkäsivät, että olisivat joutuneet puuhamman lapsen kanssa. Vaikka emme todellakaan pistäneet mukanamme olleita sukulaisia reissulla lastenvahdeiksi!

no, nuo etelänreissut kuitenkin maksavat jonkin verran ja ehkä halusivat siksi nauttia niistä parhaaksi katsomallaan tavalla? Eivät halunneet ottaa riskiä joutua lapsenvahdiksi ja muutenkin tahtoivat mennä oman halunsa mukaan, selittelemättä kenellekään.

Itseltäkin löytyy sukulaisia joiden kanssa en välttämättä haluaisi lomaani viettää.

Näillä on rahaa, joten varoista ei ole kiinni. Ja edelleen, teeskentelevät suurta perheidyliä, ja antavat ymmärtää kaikkien tulevan niin hyvin toimeen keskenään. Jokaisella on oikeus viettää lomansa miten haluavat, mutta onko asioista niin hirveän vaikeaa puhua suoraan niiden oikeilla nimillä?

No ehkä eivät sitten vaan halua suoraan sanoa ettei kiinnosta lomailla teidän kanssa tai hoitaa lastanne? Joku voi kokea tuollaisen epäkohteliaana ja siksi mielummin vetoilee sitten vaikka vanhuuteen tai muihin menoihin jne.

Itselläkin on joitain tuttuja joiden lapset on silmissäni yksiä hirviöitä (siis tekevät pahaa kokoajan jne) ja jos minua pyydettäisiin näitä lapsia hoitamaan niin en kehtaisi sanoa suoraan etten ikinä halua hoitaa tuollaisia kauhukakaroita. :ashamed: Siksi mielummin sanoisin tekosyynä jotain tyyliin että meillä on silloin juuri muuta menoa tai mies on töissä niin etten uskalla ottaa omieni laisäksi muita vahdittavia tähän jne.

Arvaa, miltä on tuntunut katsoa sivusta, kun mies on tajunnut vanhempansa olevan haluton viettämään aikaa lapsenlapsensa kanssa? Kun henkilö on ensin vuolaasti valehdellut ja laverrellut, että KYLLÄ ME SITTEN OLLAN TEIDÄN TUKENA. Sitä voi ihan vaieta, ja vaikenemallaklin osoittaa, että haluaa olla syrjässä. Mutta tämä aina esiintyy ja jeesustelee, kuka hänet siihen pakottaa ja miksi?
Lapsemme on helppo ja erittäin kiltti (siis oikeasti, ei vain meidän mielestä), tosin aika vilkas.

 

[Mamaselli]

Tarjokkaita lapsenhoitoavuksi aina löytyy... eri asia sitten kun on todellinen tarve. Mutta totuus on että en lastani jättäisi huolehdittavaksi ohmiselle joka ei sitä oikeasti halua ja jaksa. Minun naperon kummikin sanoi että yhteisellä lomalla sitten katsoo lapsia... yksi kerta saunassa oli tarpeeksi... Ei jaksanut enempää, kun lapsi itki äidin perään. Mutta ei se mitään. KYLLÄ minä itse lapsistani huolen pidän ja jaksan. Meillä isovanhemmat ottavat mielellään naperot, mutta koska ovat työelämässä eivät aina jaksa. Hyväksyn kieltäytymisen ihan mukisematta... HYVÄ kun osaavat kieltäytyä!

Jotkut ihmiset ovat luonteeltaan ihan kummia... siskoni anoppi on ihan mahdoton hösö, tarjoaa apuaan, mutta sitten vaan hösää. Neuvoo ja auttaa, mutta todellisuudessa tilannetaju puuttuu ja loukkaa joka kerta tavalla tai toisella. Sellaisen ihmisen kanssa pitää antaa asioiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja pitää sopivasti välimatkaa. Ihmiset on erilaisia persoonia, joskus raivostuttavia, mutta erilaisuus on hyve! Totta on se että isovanhemmilla ja monilla muilla ihmisillä on itsekkyyttä ja pienten lasten vanhemmat ei saa apua, mutta on asialla toinenkin puoli. On itsekkäitä vanhempia, olisi menoa ja tekemistä johon lapsi ei sovi, pitäisi olla muita valmiina auttamaan, mutta apua ei aina osata arvostaa. Tätäkin olen nähnyt muutamissa perheissä, itsekkin auttanut ja kuullut muualta haukut... Mutta jotenkin vaan on yritettävä luovia eteenpäin ja koitettava auttaa ja vastaanottaa apua. Joidenkin kanssa tulee toimeen, toisten kanssa ei...

Kun itse autan, saan myös apua tavalla tai toisella... näin meillä tälläkertaa.

 

[ap]

Me olemme nyt palkanneet lastenhoitajan auttamaan silloin, kun haluamme vaikka leffaan/ ulos syömään. Tulevaisuudessa, kun lapsi on isompi, tullaan hoitajaa käyttämään enemmänkin. Tämä siksi, että emme halua kuormittaa toisia isovanhempia kohtuuttomasti, heillä kun on muitakin lapsenlapsia.

Oma on valintamme, kun apua haluamme, eikä sitä tarvitse kenenkään väkisin antaa. Mutta olisimme palkanneet tätä apua nopeammin, jos nämä yhdet eivät olisi valehdelleet tulevansa avuksi, ja jopa estelleet ulkopuolisen avun käyttöä!

 

[Madicken04]

Arvaa, miltä on tuntunut katsoa sivusta, kun mies on tajunnut vanhempansa olevan haluton viettämään aikaa lapsenlapsensa kanssa? Kun henkilö on ensin vuolaasti valehdellut ja laverrellut, että KYLLÄ ME SITTEN OLLAN TEIDÄN TUKENA. Sitä voi ihan vaieta, ja vaikenemallaklin osoittaa, että haluaa olla syrjässä. Mutta tämä aina esiintyy ja jeesustelee, kuka hänet siihen pakottaa ja miksi?
Lapsemme on helppo ja erittäin kiltti (siis oikeasti, ei vain meidän mielestä), tosin aika vilkas.

No, ehkä hän haluaa viettää lapsenlapsen kanssa aikaa aikaa muutoin kun hoitamalla tätä? Esimerkiksi kyläilemällä teillä tai niin päin että te kyläilette heillä?

Ei minunkaan isäni ikinä hoitaisi tällaisiä 4v ja alle 3v lapsia, puhumattakaan pienemmistä. Siskon 9v:n sentään nykyään jo voi ottaa jonnekin mukaan ilman "lastenhoitajaa". Mutta silti mielellään haluaa lapsnlapsia nähdä ja touhuta näiden kanssa.

No, ehkä meillä lähtökohdat on niin erilaiset kun jo ennen lasten hankkimista tiesimme ettemme tule kuunapäivänä saamaan keneltäkään sukulaiselta minkäänlaista lastenhoitoapua. Täytyy sitten vaan osata iloita siitä että sukulaisia kuitenkin on ja lapset saavat näitä nähdä. =)

 

[vieras]

Mun lapset on parhaillaan viikon lapin reisulla mun vanhempien kanssa joilla ikää on 63 ja 66 vuotta, arkioloissa eivät paljon ehdi hoitaa koska ovat molemmat täysillä työelämässä ja mun isä rakentaa samalla "vanhuuden asuntoa" heille, mutta lomilla ovat mukana kulkeneet ja mummi ottaa kyllä viikonloppuisin päiväksi tai yökylään miten muksut haluu mennä.
Miehen vanhemmat on 75 vuotiaita ja kyllä hekin "hoitaa" tarvittaessa.
Lapset on 5, 6 ja 8 vuotiaat

 

[minä]

luulis et normaalit isovanhemmat haluaa hoitaa lapsenlapsiaan ja viettää aikaa näisen kanssa.

 

[Klonkku]

luulis et normaalit isovanhemmat haluaa hoitaa lapsenlapsiaan ja viettää aikaa näisen kanssa.

Ei valitettavasti kaikki. Meillä ei lapset edes näe isän isää, ellei me matkusteta sinne se kun on jo 55 vuotias niin se on niiiiiiin vanha, ettei se millään jaksa edes tulla meille kyläilemään :headwall:

 

[ap]

Arvaa, miltä on tuntunut katsoa sivusta, kun mies on tajunnut vanhempansa olevan haluton viettämään aikaa lapsenlapsensa kanssa? Kun henkilö on ensin vuolaasti valehdellut ja laverrellut, että KYLLÄ ME SITTEN OLLAN TEIDÄN TUKENA. Sitä voi ihan vaieta, ja vaikenemallaklin osoittaa, että haluaa olla syrjässä. Mutta tämä aina esiintyy ja jeesustelee, kuka hänet siihen pakottaa ja miksi?
Lapsemme on helppo ja erittäin kiltti (siis oikeasti, ei vain meidän mielestä), tosin aika vilkas.

No, ehkä hän haluaa viettää lapsenlapsen kanssa aikaa aikaa muutoin kun hoitamalla tätä? Esimerkiksi kyläilemällä teillä tai niin päin että te kyläilette heillä?

Ei minunkaan isäni ikinä hoitaisi tällaisiä 4v ja alle 3v lapsia, puhumattakaan pienemmistä. Siskon 9v:n sentään nykyään jo voi ottaa jonnekin mukaan ilman "lastenhoitajaa". Mutta silti mielellään haluaa lapsnlapsia nähdä ja touhuta näiden kanssa.

No, ehkä meillä lähtökohdat on niin erilaiset kun jo ennen lasten hankkimista tiesimme ettemme tule kuunapäivänä saamaan keneltäkään sukulaiselta minkäänlaista lastenhoitoapua. Täytyy sitten vaan osata iloita siitä että sukulaisia kuitenkin on ja lapset saavat näitä nähdä. =)

Ajavietto tarkoittaa tälle isovanhemmalle sitä, että kun ollaan kylässä, lapsi vain pyörii välttämättämönä pahana jaloissa, ja aikuiset keskustelee aikuisten asioista. Onneksi Toinen påariskunnan osapuoli (ei se hehkuttaja) sentään osoittaa aitoa kiinnostusta lasta kohtaan.

En koe, että minun pitäisi kovin usein matkustaa 100 km suuntaansa seuraamaan tätä showta, ja ärsyyntymään ko henkilöstä. Meille ei luonnollisesti tulla, paitsi jos on luvassa jotain erikoisohjelmaa, kuten teatteria, oopperaa tai korkeatasopiset ravintolasyömingit. Kaikki tämä usein meidän kustannuksella ja meidän järjestämänä tietenkin. Olen totutellut siihen ajatukseen, että lapsella tulee olemaan yhdet välittävät isovanhemmat. Sekä valehteleva jeesustelija (sinänsä ihan mukavine+välittävine) puolisoineen.

 

[Madicken04]

Arvaa, miltä on tuntunut katsoa sivusta, kun mies on tajunnut vanhempansa olevan haluton viettämään aikaa lapsenlapsensa kanssa? Kun henkilö on ensin vuolaasti valehdellut ja laverrellut, että KYLLÄ ME SITTEN OLLAN TEIDÄN TUKENA. Sitä voi ihan vaieta, ja vaikenemallaklin osoittaa, että haluaa olla syrjässä. Mutta tämä aina esiintyy ja jeesustelee, kuka hänet siihen pakottaa ja miksi?
Lapsemme on helppo ja erittäin kiltti (siis oikeasti, ei vain meidän mielestä), tosin aika vilkas.

No, ehkä hän haluaa viettää lapsenlapsen kanssa aikaa aikaa muutoin kun hoitamalla tätä? Esimerkiksi kyläilemällä teillä tai niin päin että te kyläilette heillä?

Ei minunkaan isäni ikinä hoitaisi tällaisiä 4v ja alle 3v lapsia, puhumattakaan pienemmistä. Siskon 9v:n sentään nykyään jo voi ottaa jonnekin mukaan ilman "lastenhoitajaa". Mutta silti mielellään haluaa lapsnlapsia nähdä ja touhuta näiden kanssa.

No, ehkä meillä lähtökohdat on niin erilaiset kun jo ennen lasten hankkimista tiesimme ettemme tule kuunapäivänä saamaan keneltäkään sukulaiselta minkäänlaista lastenhoitoapua. Täytyy sitten vaan osata iloita siitä että sukulaisia kuitenkin on ja lapset saavat näitä nähdä. =)

Ajavietto tarkoittaa tälle isovanhemmalle sitä, että kun ollaan kylässä, lapsi vain pyörii välttämättämönä pahana jaloissa, ja aikuiset keskustelee aikuisten asioista. Onneksi Toinen påariskunnan osapuoli (ei se hehkuttaja) sentään osoittaa aitoa kiinnostusta lasta kohtaan.

En koe, että minun pitäisi kovin usein matkustaa 100 km suuntaansa seuraamaan tätä showta, ja ärsyyntymään ko henkilöstä. Meille ei luonnollisesti tulla, paitsi jos on luvassa jotain erikoisohjelmaa, kuten teatteria, oopperaa tai korkeatasopiset ravintolasyömingit. Kaikki tämä usein meidän kustannuksella ja meidän järjestämänä tietenkin. Olen totutellut siihen ajatukseen, että lapsella tulee olemaan yhdet välittävät isovanhemmat. Sekä valehteleva jeesustelija (sinänsä ihan mukavine+välittävine) puolisoineen.

No mutta eikö tuo nyt viimeistään ilmaise sen että parempi kun kyseinen ihminen lapsianne hoida? Ei ole kiva jos lapsi joutuu hoidossa olemaan välttämätön paha.

Olkaa onnellisia että teillä on kuitenkin ne yhdet isovanhemmat jotka voi auttaa. =) Lisäksi on tosissaan nuo ihan palkattavat hoitaja ja ehkä sukulais/tuttavapiiristä löytyy joitain muita halukkaita lapsenhoitajia, muiden lähiseudun perheiden kanssa voi hoitaa ristiin toisten alspia jne että akikki saavat vähän sitä omaa aikaa.

Muuten en enämpää jaksaisi moisesta isovanhemmasta ja puheistaan välittää. Tietty jos jos hirveästi rupeaa meinostamaan noita auttamisiaan ja auttamishaluaan niin sen voi ottaa ihan puheeksi (ilman lapsen läsnäoloa). Ts tyyliin "muistathan silloin viimeksi kun tarjosit apua ja oltaisiin sitä tarvittu, ja edellisellä kerralla jne. Ei teillä ole mitään valvollisuutta auttaa lapsen kanssa ja saadaan kyllä lapsenhoitajat järjestettyä muutenkin, ei kuitenkaan ole kiva kuunnella tuollaisia lupauksia mistä molemmat tiedetään ettei niitä tulla koskaan täyttämään." Voi olla että ottaa nokkinsa mutta toisaalta jos nuo puheet valmiiksi jo noin ärsyttävät niin onko sillä enää kovin väliä...

 

[no heh]

Juu, olen miehelle sanonut, että en todellakaan tule panostamaan/ tukemaan miehen panostusta vanhustenhoidossa tulevaisuudessa. Minä se olisin meillä, joka joutuisi passaamaan, ja en todellakaan tule sitä tekemään. Enkä halua näitä asumaan vanhuudenheikkoina lähellemme. Tiedän; olen inhottava. Mutta sitä saa, mitä tilaa.

Juuri näin. Jos alkavat valittamaan asiasta, sano toki, etteivät hekään silloin viitsineet auttaa teitä, niin miksi olettavat, että saisivat nyt apua, kun itsekään eivät sitä tehneet.

 

[Äiti]

Tuollainen on tosi ärsyttävää. Meillä anoppi on myös vouhkannut, miten auttaa jne. Nyt ei enää viitsi edes tulla lapsenlastaan katsomaan, kun pitäisi bussilla tulla....useinmiten tosin olemme kuskanneet häntä. Valittaa sitten, että emme vie lasta hänen luokseen. Tuollaiselle p***apäälle en kyllä lastani edes hoitoon antaisi, joten olkoon ihan omassa rauhassaan...

 

[Keittiönoita]

Arvaa, miltä on tuntunut katsoa sivusta, kun mies on tajunnut vanhempansa olevan haluton viettämään aikaa lapsenlapsensa kanssa? Kun henkilö on ensin vuolaasti valehdellut ja laverrellut, että KYLLÄ ME SITTEN OLLAN TEIDÄN TUKENA. Sitä voi ihan vaieta, ja vaikenemallaklin osoittaa, että haluaa olla syrjässä. Mutta tämä aina esiintyy ja jeesustelee, kuka hänet siihen pakottaa ja miksi?

Peesi tähän =) Jos mulla joskus on lapsenlapsia, en aio etukäteen luvata lapsilleni sellaista, mitä en kenties voikaan/haluakaan pitää.

 

[Rukoilijasirkka]

Kyllä mun vanhemmat on yli 60 vuotiaita molemmat... Onneksi ne haluaa ottaa meidän lapsia hoitoon. Ja ei ne mitään vanhuksia ole vielä edes, nytkin ne on joka päivä hiihtelemässä.

 

[ap]

Kyllä mun vanhemmat on yli 60 vuotiaita molemmat... Onneksi ne haluaa ottaa meidän lapsia hoitoon. Ja ei ne mitään vanhuksia ole vielä edes, nytkin ne on joka päivä hiihtelemässä.

Nämäkin harrastaa, matkustaa ja menee+tekee. Mutta tästä (sekä hehkutuksistaan ja lupauksistaan huolimatta, joita kukaan ei ole pyytänyt) ei lasta voi vanhuuden takia kuulemma hoitaa.
Taidan seuraavalla kerralla sanoa jotakin asiasta suoraan, kun lupailevat tyhjiä olevansa muka tukena.

Ensin, kun lapsi oli vauva, käyttivät tekosyynä lapsen vauvaikää (ymmärrettävää). Nyt ovat sitten all of a sudden tulleet niin vanhoiksi ja sairaiksi, että eivät voi olla apuna. Niin uskomatonta pajunköydensyöttöä

 

[Surkuinen]

Huhhuh, ja minä kun tuossa eilen päivittelin täällä yhdessä ketjussa että onko 48v liian nuori isovanhemmaksi... Eli mitäs tähän väliin jää, 55v? 59v? Ehkä joistakin ihmisistä ei ole "isovanhemmiksi" muuta kuin paperilla ja kehupuheissa.

*lannistuu*

 

[ap]

Huhhuh, ja minä kun tuossa eilen päivittelin täällä yhdessä ketjussa että onko 48v liian nuori isovanhemmaksi... Eli mitäs tähän väliin jää, 55v? 59v? Ehkä joistakin ihmisistä ei ole "isovanhemmiksi" muuta kuin paperilla ja kehupuheissa.

*lannistuu*

Ai teillä on sellainen ongelma Hirveän surullista, että isovanhemmat eivät ole kiinnostuneita jälkikasvustaan. Surullista siis viattomien lapsiparkojen tähden.

Toisaalta, tämä meidänkin isovanhemmuutta karsastava isovanhempi on aikoinaan itse käyttänyt häikäilemättä hyväksi mieheni molempia isovanhempia lasten- ja kodinhoitoapuna laiskuuttaan. Ja osa-aikatyössä ollessaan jopa palkannut kodinhoitajan eikä suostunut edes tekemään kotona ruokaa itse. Mihinkäs tiikeri siis raidoistaan pääsisi; laiska ja itsekäs mikä laiska ja itsekäs. Ehkä nykyinen isovanhempien sukupolvi on kasvanut sellaiseksi? Eivät meinaan ne sota-ajan eläneet mummot ja papat (oman ikäpolveni isovanhemmat) olleet mitään itsekeskeisiä hedonisteja.

 

[Surkuinen]

Huhhuh, ja minä kun tuossa eilen päivittelin täällä yhdessä ketjussa että onko 48v liian nuori isovanhemmaksi... Eli mitäs tähän väliin jää, 55v? 59v? Ehkä joistakin ihmisistä ei ole "isovanhemmiksi" muuta kuin paperilla ja kehupuheissa.

*lannistuu*

Ai teillä on sellainen ongelma Hirveän surullista, että isovanhemmat eivät ole kiinnostuneita jälkikasvustaan. Surullista siis viattomien lapsiparkojen tähden.

Toisaalta, tämä meidänkin isovanhemmuutta karsastava isovanhempi on aikoinaan itse käyttänyt häikäilemättä hyväksi mieheni molempia isovanhempia lasten- ja kodinhoitoapuna laiskuuttaan. Ja osa-aikatyössä ollessaan jopa palkannut kodinhoitajan eikä suostunut edes tekemään kotona ruokaa itse. Mihinkäs tiikeri siis raidoistaan pääsisi; laiska ja itsekäs mikä laiska ja itsekäs. Ehkä nykyinen isovanhempien sukupolvi on kasvanut sellaiseksi? Eivät meinaan ne sota-ajan eläneet mummot ja papat (oman ikäpolveni isovanhemmat) olleet mitään itsekeskeisiä hedonisteja.

Meillä vasta suunnitellaan lastentekoa mutta tosiaan noita "ethän vaan vielä tee lasta kun olen ihan liian nuori mummoksi" -kommentteja satelee harva se päivä, joten enpä ole sitten sieltä odottamassa apuja vaikka aikoinaan on minua hoidattanutkin omilla vanhemmillaan aina silloin tällöin. Muuten pettyisin varmaan kuten miehesi :/

 

[vieras]

Juu, olen miehelle sanonut, että en todellakaan tule panostamaan/ tukemaan miehen panostusta vanhustenhoidossa tulevaisuudessa. Minä se olisin meillä, joka joutuisi passaamaan, ja en todellakaan tule sitä tekemään. Enkä halua näitä asumaan vanhuudenheikkoina lähellemme. Tiedän; olen inhottava. Mutta sitä saa, mitä tilaa.

Juuri näin. Jos alkavat valittamaan asiasta, sano toki, etteivät hekään silloin viitsineet auttaa teitä, niin miksi olettavat, että saisivat nyt apua, kun itsekään eivät sitä tehneet.

Mun äidillä oli erittäin vaikea suhde anoppiinsa eli isäni äitiin. Isäni kuoltua hän kuitenkin näki ja soitteli anopille viikoittain. Äitini oli käytännössä ainut kontakti hänelle vanhainkodin ulkopuolella. Musta se oli tosi hienosti tehty, itse en tiedä olisiko musta siihen.

 

[yksi näkökanta]

ei se iästä ole kiinni. meillä anoppi joka oli esikoisen syntymän aikaan 40v, ei hoida ei kiinnosta asutaan puolen kilometrin päässä toisistamme saattaa puolikin vuotta mennä kun käy lapsia katsomassa. oma isomummuni taas 67v. hoiti kyllä vauvaa käydessäni hammaslääkärissä ja muilla asioilla

Tuon 40-vuotiaan mummin haluttomuuden ymmärtää itse asiassa paremmin! On juuri ja juuri saanut omat lapset niin sanotusti pois pesästä, niin lisää hoitovastuuta lykkää... Tai vieläpä ehkä teininä vanhemmiksi tulleiden lasten kautta, jolloin jollekin lapsenlapset kun on itsekin vielä melkein alle keski-ikäinen, ovat melkein häpeäpilkku. Ja ehkä hän ajattelee, että jos teinit ovat olleet riittävän aikuisia seksiin, olkoot myös riittävän aikuisia hoitamaan seuraukset eli lapset. Jos heti tarjoutuu lapsenvahdiksi, saa olla koko ajan, kun nuoria alkaakin äkkiä kiinnostamaan opiskelu yms ja lapsenvahtia tarvitaan.

 

[ap]

Juu, olen miehelle sanonut, että en todellakaan tule panostamaan/ tukemaan miehen panostusta vanhustenhoidossa tulevaisuudessa. Minä se olisin meillä, joka joutuisi passaamaan, ja en todellakaan tule sitä tekemään. Enkä halua näitä asumaan vanhuudenheikkoina lähellemme. Tiedän; olen inhottava. Mutta sitä saa, mitä tilaa.

Juuri näin. Jos alkavat valittamaan asiasta, sano toki, etteivät hekään silloin viitsineet auttaa teitä, niin miksi olettavat, että saisivat nyt apua, kun itsekään eivät sitä tehneet.

Mun äidillä oli erittäin vaikea suhde anoppiinsa eli isäni äitiin. Isäni kuoltua hän kuitenkin näki ja soitteli anopille viikoittain. Äitini oli käytännössä ainut kontakti hänelle vanhainkodin ulkopuolella. Musta se oli tosi hienosti tehty, itse en tiedä olisiko musta siihen.

Hieno äiti sinulla. Oikeasti hatunnosto hänelle! Minä voin suoraan sanoa, etten ole noin hyvä ihminen. Eli en pystyisi antamaan anteeksi.

 

[MorbidMama]

Huhhuh, ja minä kun tuossa eilen päivittelin täällä yhdessä ketjussa että onko 48v liian nuori isovanhemmaksi... Eli mitäs tähän väliin jää, 55v? 59v? Ehkä joistakin ihmisistä ei ole "isovanhemmiksi" muuta kuin paperilla ja kehupuheissa.

*lannistuu*

Jep, meidän lapsillapa vasta pappa onkin...ei ole kertaakaan halunnut lastenlapsiaan nähdä ( eikä ole nähnytkään ) mutta sujuvasti kuuleman mukaan on kertoillut kylillä olevansa vaari... |O

Onneksi lapset eivät kaipaa ihmistä jota eivät ole koskaan nähneetkään. Ai niin, ovat pari kertaa telkussa...

 

[Honeoyne]

Ei kai 65-vuotiaassa voi olla kyse vanhuudesta ja väsymyksestä, jos on ihan perusterve peruskuntoinen ihminen.

Nykysuuntaus vähän vaikuttaa olevan että isovanhemmat nauttivat elämästä, matkustelevat ja mökkeilevät ja harrastavat. Lastemme isovanhemmat ovat ikähaitarilla 49-54, mutta ehtivät nähdä ehkä kerran kuussa vaikka lähekkäin asutaan.
Isoisovanhemmat taas ovat ikähaitarilla 75-87, mutta heillä on aina aikaa ja intoa kyläillä ja hyväkuntoiset myös hoitavat lapsia mielellään.

Valitettavasti isovanhemmilla ei ole mitään velvoitetta hoitaa lapsenlapsia. Oma valintansa, joka joidenkin kohdalla saattaa kostautua siinä vaiheessa kun itse tarvitsevat apua arjessa.

 

[joSSSu]

no miu 75-vuotias mummo hoitaa mei poikaa ja ottaa välillä yökylään. samaten miehen samanikäinen mummo. ei pakoteta, joten hää ainakii on ihan virkee ja jaksaa ottaa