Onko 7-v poikani jotenkin erikoinen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kaiska"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kaiska"

Vieras
Hän on siis esikoiseni. Kuopus on erilainen luonteeltaan kuin esikoinen. Tämä esikoiseni käy siis ekaluokkaa.

Hän on aina ollut rauhallinen ja kiinnostunut piirtämisestä ja lukemisesta. Kovat äänet saavat hänet säikkymään. Ehkäpä häntä voisi sanoa araksi ja ujoksi, hitaasti lämpeneväksi. Liikunnallisesti hän ei ole lahjakas, vaan pikemminkin kömpelö. Itsetunto on hauraanlainen. Pojalla on jonkin sortin tuntoyliherkkyyttä, eli ei mm voi nukkua paljain jaloin koska hänestä tuntuu "ällöttävältä" jos paljas jalkapohja koskettaa toista jalkaa. Tai hän ei voi kävellä lattialla /kesällä ulkona paljain jaloin, koska se tuntuu "ällöttävältä". Samoin vaatteiden pitää olla pehmeitä, hankaamattomia eikä niissä saa olla kauluksia.
Hän on aina ollut kiinnostunut vähän omituisista asioista. Pienenä hän puhui kaksi kesää melkeinpä vain ohdakkeista ja niitä piti katsella teiden varsilla. Eskaikäisenä vuorossa olivat autojen valoumpiot, joita hän bongaili ja tarkasteli ja piirsi kotona paperille. Hänellä on hämmästyttävä muisti. Eskan jälkeen oli vuorossa bussit ja nimenomaan bussien numerot ja linjareitit, joita hän piirsi kotona. Ja nyt on ollut parin kuukauden ajan mielenkiinnon kohteena rekka-autot ja erityisesti niiden rengassysteemit ja pohjat.

Poika on kai ihan fiksu kuitenkin. Oppi lukemaan itsekseen 5-vuotiaana ja kirjoittaa itsekseen lyhyitä tarinoita ja lastenkirjoja. hän on taitava matematiikassa ja osaa hyvin kertotaulua. Ja hän on hyvä ja pikkutarkka piirtämään. Hän ahdistuu äkillisistä muutoksista ja rakastaa erilaisia rutiineja. Hänen tavaroiden pitää olla tietyssä järjestyksessä eikä kukaan saa sotkea järjestystä tai leikkejä.

Mutta kaikenkaikkiaan kuitenkin ihana poika <3
 
Aivan kuin kummityttöni jolla asperger. Tällä hetkellä nuori lukiolainen joka pärjää koulussa hienosti. Sosiaalista kömpelyyttä mutta siitä huolimatta paljon kavereita. Hän on erittäin taiteellinen ja erikoiskiinnostuksen kohteena lohikäärmeet.
 
Kiitos vastauksista! Ehkä jotkut Asperger-piirteet sopisivat, muttei kovin hankala Asperger. Välillä nuo piirteet ovat raivostuttavia, kun hän on niin jäykkä asioissa...tai jauhaa loputtomiin rekkojen renkaista =D Mutta silti niin ihana ja täydellinen poika :)
 
asperger-piirteisiin viittaavaa luulisin. Semmoinen voi näkyä myös sosiaalisissa suhteissa jonkinlaisena hankaluutena. Mutta jokainenhan on ainutlaatuinen ja poikasi varmasti tulee pärjäämään.
 
Sensorisen integraation häiriö, siihen kuuluu nuo aistiyliherkkyydet. Asperger sen lisäksi.

Suosikkivaatteita kannattaa ostaa isompaa kokoa varastoon, menee paljon helpommin isompiin siirtyminen.
 
Meillä on myös samantyyppinen poika 6v. On kans aina joku aihe joka sitten kiinnostaa perinpohjin ja niistä jauhetaan. Viime kesän puhui keväästä syksyyn koivuista. Kun oltiin esim. Huvipuistossa muut lapset oli laitteissa ja ol tämä poikakin mutta katseli samalla koivuja ja yritti laitteistakin napata lehtiä. Ja siis päivittäin luki ja puhui niistä. Nyt on vuorossa subaruautot. Monia muitakin on ollut. Olen myös joskus lukenut noita diagnoosijuttuja kun monet ulkopuolisetkin huomauttaneet että poika erikoinen. Mutta kun kaikki sujuu niin olen sitten unohtanut koko jutun. Ihana poika on.
 
Mun poika on hyvin samanlainen. Oppi lukemaan samassa kuussa kun täytti 3-vuotta. Aistiyliherkkyyttä on monella alueella. Erittäin viisas ikäisekseen. On käynyt tutkimuksissa, ja niissä ei ole löydetty mitään aspergeriin/autismiin liittyvää.
 
Ihmiset yritetään nykyisin tunkea niin siihen yhteen ja samaan muottiin, että heti jos on vähänkään "poikkeava" tai "erilainen"; niin pitäisi olla joku tautiluokitus, jolla nimetä.
Jos poikasi vaikuttaa itse suht tyytyväiseltä ja elämä sujuu suht ok, niin ole vain iloinen pojastasi ja nauttikaa elämästänne.
 
  • Tykkää
Reactions: Kastanja ja Morkai
Kuulostaa aspergerilta. Suosittelen hankkimaan tässä vaiheessa jo asiantuntija-apua, vaikka noista piirteistä ei olekaan vielä tullut ongelmia. Pärjää sitten isompana paremmin.
 
[QUOTE="hmmm";25400508]Ihmiset yritetään nykyisin tunkea niin siihen yhteen ja samaan muottiin, että heti jos on vähänkään "poikkeava" tai "erilainen"; niin pitäisi olla joku tautiluokitus, jolla nimetä.
Jos poikasi vaikuttaa itse suht tyytyväiseltä ja elämä sujuu suht ok, niin ole vain iloinen pojastasi ja nauttikaa elämästänne.[/QUOTE]

Meillä on poika joka on "erilainen" jotain autistimin kirjoon kuuluvaa hänellä on. Koulussa pärjää ihan hyvin. Arki rutiinit ovat tavattoman raskaita kun jumittaa lukemaan tms. En ole lasta laittamassa mihinkään tutkimuksiin tai tautiluokitusta hakemassa niin kauan kun pärjätään ja lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä.

Jossain vaiheessa kuitenkin on helpottavaa tietää että se että arki on niin vaikeaa ei johdukaan siitä että olemme huonoja kasvattajia tms. Se auttaa jaksamaan eteenpäin. Samaten kun tietää vähän mikä lasta "vaivaa" on helpompi hakea apua ja työkaluja arjesta selvimiseen.

Entäs se hetki kun lapsi huomaa olevansa erilainen. Ihmettelee miksi kavereiden kanssa ei suju. Miksi arki on niin vaikeaa jne. Eikö kuitenkin ole helpompi selittää että sinulla on tälläinen vaiva kun se että lapsi syyttää itseään kaikesta. Näihin vaivoihin liittyy kuitenkin iso masennuksen riski. Ja varmasti masentuu jos koko ajan tuntee itsensä huonoksi.

Tällä hetkellä kuitenkin olen vielä sitä mieltä että helpompi olla ilman diagnoosia.
 
Mulla on pian 6-vuotias poika, jolla on kanssa aspergeriin/SI-häiriöön sopivia piirteitä ja just tänään sitte soitin aikaa, että päästään aloittamaan tutkimukset ennen ku esikoulu alkaa. Ihana poika on ja ikäisekseen tosi älykäs, mutta ei esimerkiksi osaa juurikaan leikkiä leluilla, vaan leikkii vaikka mehupillillä tai putken pätkällä. Aistiyliherkkyyttä on, eli ei pidä vaatteista. Mieluiten on alushoususillaan, mutta jos pitää pukea, niin sitten väljiä vaatteita. On liikunnallisesti aika kömpelö, mutta olen kannustanut poikaa ja käykin viikottain lasten jumppakerhossa jne.

Kolmen kuukauden jonot on meillä perheneuvolaan, mitä kautta tätä lähdetään tutkimaan, mutta kuulemma ennnen eskarin alkua saadaan tutkimukset tehtyä :)

Niinkuin joku kirjoittikin, tarkoitus ei tehdä pojasta "sairasta" ja saada väkisin joku nimi poja erikoisuudelle. Helpottaa vaan itseä, kun tietää, että pojan ongelmat eivät johdu perheoloista tai minusta äitinä, vaan sille on oikea syy, johon voidaan saada myös apua.
 
Mä kyllä en löytäny tuosta yhtään edes aspergeriin viittaavia oireita. Ihan tavallisen pojan touhuilta kuulosti. Jo se, ettei päiväkodissa oo huomattu mitään, eskari sujunu hyvin jne. kertoo ettei ole mitään huolestuttavaa ollut. Kyllä ne autistin tai muun vastaavan oireet tulee jo aikasemmassa vaiheessa esiin.
 

Yhteistyössä