Onko elämällä vain huonoa tarjottavaa aikuiselle

["AnskuK"]

25-vuotiaana minulla oli elämässäni rakkautta, ystäviä, töitä, opiskeluja ja kaikenlaista muuta hienoa.

Nyt 35-vuotiaana kukaan mies ei enää kiinnostu, ystävät ovat kadonneet, opiskelut on lopussa, töitä ei ole ja olen yksinäinen, lihava ja pahasti velkaantunut.

(Kuinkahan synkeää elämäni on, kun täytän 45 vuotta.)

Ja tuntuu siltä, että turha tässä on edes yrittää mitään, kun kuitenkaan mitään positiivista ei kuitenkaan ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuodan aikana, ja kaikki hyvät jutut elämässä ovat kadonneet.

 

[Starbucks]

mites lapset? onko niitä, jos on minkäikäisiä?

 

[ap.]

mites lapset? onko niitä, jos on minkäikäisiä?

Lapsia ei ole. En minä nyt sentään niin vastuuton ole, että työttömänä ja velkaisena vielä lapsia alkaisin hankkimaan.

 

["vieras"]

Aloita elämäntaparemontti ja/tai lähde ulkomaille.
Keskity fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, ruokavalio ja elämäntavat kohdalleen.
Aloita uusi liikuntaharrastus ja etsi henkisyyttä(en tarkoita uskonnollisuutta), mielenrauhaa ja terveyttä.
Eiköhän se mieskin löydy kun olet itse balanssissa ja onnellinen ja sinullakin on jotain annettavaa.
Elämää on jäljellä vielä vaikka kuinka!

 

[Starbucks]

Lapsia ei ole. En minä nyt sentään niin vastuuton ole, että työttömänä ja velkaisena vielä lapsia alkaisin hankkimaan.

en sillä kysellyt, vaan ajattelin löytää positiivisia asioita mitä lapsiin liittyy. Mutta entäs jos keksit itsellesi uuden harrastuksen? Oletko katsonut esim. työväenopistolta kursseja, jotka voisi mahdollisesti kiinnostaa. Kokeile jotain uutta mitä ennen et ole koskaan tehnyt, kuten maalauskurssi, käsityö/ompelukurssi, kielikurssi....jne.
Elämä tuntuu monesti epäoikeudenmukaiselta, mutta jos tartut haasteisiin hyvällä asenteella, siitä saattaa kehkeytyä jotakin hyvää ja arvokasta elämääsi

 

[Koivuniemen herra]

Lapsia ei ole. En minä nyt sentään niin vastuuton ole, että työttömänä ja velkaisena vielä lapsia alkaisin hankkimaan.

Liekö tuo nyt niin vastuutonta? Ainakin koko maailman tasolla ja historiallisesti asia yleensä menee niin, että mitä köyhempi niin sitä enemmän lapsia. Huolehtiihan noista lapsista niin köyhä kuin rikaskin.

 

["vieras"]

Minä olen 34v ja elämä on rikkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Mulla on ammattikorkeakoulututkinto, mielekäs työ, kolme jo kouluikäistä lasta, mies, omakotitalo, kavereita.

jokainen luo oman elämänsä. miten olet ajautunut tuohon tilanteeseen? joitan muutoksia sinun täytyy alkaa tekeen ja varmaankin laihduttaminen on se eka askel, joka sitten piristää. olet miettinyt maiseman vaihdosta. Ala etsiä töitä muualta suomesta ja muuta ja aloita uusi elämä.

 

[dislike]

Minusta tuntuu, että aikuisena pitää kantaa vastuu kaikesta yksin, myös asioista joita ei itse valinnut, ja jossei tätä jaksa tehdä (ainakaan ilman kapinointia), niin muut aikuiset tulevat soittamaan suutaan ja pistämään kuriin.

 

[päätön]

45 v kun tulee täyteen niin enää ei edes muista mitä kivaa nuorena oli.

 

[astrolabe]

33v mulle ollut parempi kuin 23v.

 

[M32]

Elämäni on 32-vuotiaana paljon parempaa kuin olisin 23-vuotiaana uskonut mahdolliseksi. Sellaiset elämäntapavalinnat, joita pidin lähinnä rikkaiden tai tosi onnekkaiden yksinoikeutena, ovatkin itse asiassa täysin saavutettavissa. Aikaa ja rahaa riittää kyllä kaikkeen, mikä on oikeasti tärkeää. Sinunkin, ap, kannattaa selvittää itsellesi, mitkä asiat ovat juuri sinusta kivoja ja palkitsevia ja sitten pienin askelin alkaa lisätä niitä elämääsi. Tuohon liittyy sellainen lumipallovaikutus, että kun vain lähtee liikkeelle, asiat alkavat rullata aina vain paremmin ja paremmin.