onko hölmöä ottaa koira ennen vauvan syntymää ?

[apua !]

Meille syntyy jouluussa vauva ja harkitsemme koiran ottamista. Perheeseen kuuluu kissa jonka takia koira siis otettaisiin. Meillä oli koira mutta se lopetettiin kasvaimen takia ja nyt kissa oireilee koska on yksinäinen. Toista kissaa en mielelläni ehkä ottaisi koska koira on kuitenkin haaveissa jossain vaiheessa enkä halua mitään eläintarhaa. Asumme nyt kerrostalossa mutta muutto rivariin tapahtunee keväällä / ensi kesänä.

En haluaisi joutua tilanteeseen jossa koiralle ei olekaan aikaa ja siitä täytyy luopua. Mikähän tässä olisi paras ratkaisu...? Onko kellään kokemusta koiranpennusta ja vauvasta samaan aikaan ? Haavena olisi pieni koira, max polven korkuinen.

Miten se sitten käytännössä onnistuisi jos mies on töissä niin ulkoiluttaa pentua monta kertaa päivässä ja kouluttaa samalla kun huolehtii vauvasta joka voi olla erittäin vaativa ?

 

[eranainen]

Meille tuli pentu heti vauvan syntymän jälkeen. Mäkin olin päivät itsekseni, mutta hyvin sujui. Rintareppu oli oiva apu, kun sai vähän väliä pentua ulkoiluttaa. Meidän kohdalle vielä sattui aika helppo pentu kaikinpuolin. Että kun vauva ja pentu yhdistelmää harkitsee, niin kannattaa miettiä pahimmat tilanteet mitä voi tulla ja se, että selviäisikö niistä.

 

[älä tee sitä]

On hölmöä. Älä tee sitä. Koira kärsii tilanteesta väistämättä. Et voi tietää, kuinka vaativa vauva sinulle tulee.

 

[viisikymppinen isoäiti]

ottaisin, jos molemmat puolisot on sitoutuneet sen hoitoon ja kasvatukseen

 

[apua !]

Pitäisiköhän harkita koiran ottoa uudelleen sitten kun olemme sen rivarin saaneet ? En kyllä usko että pärjäisin esim tuhoavan koiran kanssa ja koliikkisen vauvan

 

[Bbierass]

Ota lisäksi kani, pony ja kiraffi <3

 

[älä tee sitä]

Meillä kissatkin jäivät heitteille vauvan syntymän jälkeen, kun en jaksanut tehdä muuta kuin vaihtaa pakolliset hiekat vessoihin. En olisi todellakaan jaksanut käydä enää ulkoiluttamassa yhtään lemmikkiä, puhumattakaan koulutuksesta tai oksennusten ja pissavahinkojen siivouksista.

 

[????]

Älä ota koiraa !!;

 

[koiraperhe]

No minä sanoisin että ehdottomasti ei. Meillä ainakin jäi koira ihan paitsioon koliikkivauvan kanssa, vaikka olikin jo aikuinen ja tavoille kasvatettu. Muutenkin vauvavuosi on melko kiireinen ja vauvantäyteinen niin lemmikit jää vähemmälle huomiolle. Ja kun se pentu vaatii niin paljon.

 

["Siiri"]

En suosittelisi. Pennun koulutukseen kannattaa paneutua ja pienen vauvan kanssa voi muutenkin olla hankala hoitaa koiran ulkoilutukset. Toki riippuu siitä millainen pentu on ja onko vauva itkuinen, sekä siitä miten itse palaudut raskaudesta ja synnytyksestä.

Meillä on kaksi aikuista koiraa ja vauva 3kk, ja en pystyisi hihnassa yksin ulkoiluttamaan. Varmaan kannattaa harkita uudelleen sitten kun olette muuttaneet rivariin. Jos siellä olisi edes pieni oma aidattu piha, niin sitten pennun pissatukset olisi paljon helpompi hoitaa miehen työpäivän aikana.

 

[koiraperhe]

siis ehdottomasti ei koiraa*

 

[oonjoo]

Etttekö voisi harkita kissoihin ja lapsiin tottunutta koditonta jo aikuista koiraa jonka ei tarvitse välttämättä käydä kuin se 3krt /äivä ulkona?

 

[Echo]

Katso vuoden päästä uudestaan.

 

[chef]

En suosittele.

Eihän se nyt mikään aivan mahdoton yhtälö ole, mutta ei myöskään missään nimessä paras hetki ottaa uutta koiraa.

Ja huomioitahan nyt sitten myös sen, että kissan oireilu ei välttämättä lopu uuden koiran tuloon, vaan saattaa pahimmassa tapauksessa jopa lisääntyä.
Itse tarjosin aikanaan kodin aikuiselle kissalle, joka oli tottunut koiriin...tai siis sen ko. kodin koiriin. Ei mun koiriini (olivat tottuneet kissoihin, sillä meillä oli kissa jo ennestään) ja tuloksena olikin sitten oireileva kissa. Ja oireet yhdistettiin kyllä ehdottomasti koiriin.

 

["Äitix3"]

Meille hankittiin koiranpentu, ja pian sen jälkeen aloin odottamaan nuorinta lastamme. Raskaus oli hankala, ja päätimme raskauden loppuvaiheessa etsiä pennulle uuden kodin -voimat eivät riittäneet pennun kouluttamiseen. Päätöstä olemme kiitelleet monta kertaa, vauva ei ollut terve ja melkoista härdelliä on ollut jo kohta 6v syntymästä... Koiralle ei todellakaan olisi riittänyt ajatustakaan. Odottakaa ja katsokaa miten arki vauvan kanssa alkaa sujumaan!

 

["Ninni"]

Edellisiin lisäksi, että hankalaksi tossa saattaa tulla myös se, että teidän vauva syntyy siihen pahimpaan talviaikaan. Kauhea pukeminen aina ulos kun pennulla on jo kiire.

Todellakin kannattaa odottaa (ainakin) siihen kevääseen ja sittenhän sitä omaa jaksamistakin voi paremmin arvioida. Mutta eihän sitä sopivaa pentua välttämättä edes saa heti, toiset odottaa vuosiakin sitä THE pentua. Jos kuitenkin koiran haluaa NYT, niin tosiaan aikuinen kodinvaihtaja olisi varmaan se paras vaihtoehto..

 

[apua !]

Emme me just nyt heti ens viikolla sitä pentua olis ottanut mut emme nyt ota vielä ollenkaan noiden kokemusten ja järjen takia. Pitäähän siitä koiraa varten joku 1000e säästääkin. Parempi ottaa koira vasta vauvan syntymän jälkeen ja keksiä tuolle kissalle jotain jotta jaksais olla yksin. Aikuista koiraa en taida ottaa ihan huonojen kokemusten takia. Niin monet tarinat kuullut kuinka koira on myyty / annettu kilttinä perhekoirana "olemme eroamassa ja tämä maailman ihanin puppe tarvii uuden kodin tai joutii piikille" ja sit joku hölmö sen ottaa ja koira onkin täys hullu.

 

[huoooooh]

Eieieieieieiei

 

[eritys]

Lue Xenian blogia, hehän otti koiranpennun Xentun ollessa raskaana! Toki blogin mukaan kaikki onnistuu helposti ja on mukavaa ja vaivatonta...

 

[Psst]

Jos vain malttaa, niin lykkäin myöhemmäksi. Yllä mainittujen "helpompaa"-syiden vuoksi, mutta myös hierarkian. Koiran on helpompi tajuta asemansa, kun se tulee osaksi lapsiperhettä heti alusta. En tietenkään väitä ettei koira milloinkaan sopeutuisi lapsiperheeseen, esim. itsellämme sopeutui, vaan muistutan, että riski siitä ettei sopeudu on olemassa. Kun kerran on mahdollisuus välttää se ilman kummempia kommervenkkejä, niin suosittelen.
Tuttavaperheessä koira ei ikinä tottunut lapsiin ja se oli kyllä aikamoista säätämistä siihen saakka, että koira kuoli vanhuuttaan. Lapset ovat vieläkin kovin varpaillaan koirien lähettyvillä ja perheeseen ei ole hankittu mitään eläintä tämän huonon kokemuksen vuoksi, joskin nyt ovat hieman alkaneet puhua kanista tms.

 

[leijona76]

En suosittele. Sitäkään ei voi tietää missä kunnossa itse on ennen synnytystä ja jälkeen. Mulla tuli myrkytys ja sektio ja yleiskunto niin huono että hädintuskin hoitui itse ja vauva. Saati vielä pentu. Nähny kyllä sitä että ollaan ongelmissa koiran ja lapsen/lasten kanssa. Meillä on kyllä ollu muutama pentukoira aikanaan ja senkään pohjalta en ois voinu aatella samaan syssyysn kahta vauvaa.

 

[viera.s]

Ai, minusta olisi oikein hyvä ajankohta. Onhan äitiyslomalla pennulle enemmän aikaa ja mahdollisuuksia viedä ulos, kuin silloin kun molemmat aikuiset on täysipäiväisesti töissä. Tuhoamisvaihekaan tuskin aiheuttaa niin paljon huolta kuin jos pentu pitäisi jättää pitkiksi ajoiksi kotiin yksin. Ainut miinus on se, ettei pentu luonnostaan totu yksinoloon, vaan yksinoloharjoituksiin pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Ei pentua ole mikään pakko viedä ulos tunnin-parin välein tai heti kun se ulos pyytää. Ennen kuin pentu pystyy yhtään ulosvientiä odottelemaan, se voi käydä paperilla pissalla. Kyllä se silti sisäsiistiksi aikanaan oppii, nekin koirat oppii jotka joutuu käytännössä heti jäämään työpäiviksi yksin kotiin.

Toki jos muutenkin toinen vanhemmista on kotona pitkään, ei kannata ottaa koiraa ennen kuin näkee miten vauvan kanssa sujuu. Tai jos on jo kotona ennen vauvan syntymää, voisi pennun ottaa sen verran hyvissä ajoin, että on jo suurinpiirtein sisäsiisti vauvan syntessä.

Meillä oli raskas vauvavaihe ja kotona koira, mutta kyllä koira silti sai enemmän lenkkeilyä ja huomiota ollessani kotona kuin normaalisti. Vaikka olisi kuinka väsynyt, sisällä möllöttäminen ei asiaa paranna vaan vaunulenkkeily tekee ihan hyvää. Vauvatalvena ei onneksi sattunut olemaan mitään tulipalopakkasia ollenkaan, joten päästiin kyllä joka päivä ulos. Jos ei pääse, niin ei auta kuin odottaa toisen vanhemman kotiutumista töistä. Mutta eihän silloinkaan ulkoilutusvälit ole sen pidempiä, kuin molempien ollessa töissä.

 

[Psst]

Jatkan vielä, että tuo koirakokemus oli siis sen verran hankala, että koiran kuolemasta on kulunut nyt pari vuotta, ja vasta viime kuukausina ovat uskaltaneet alkaa harkita pieneläintä.

 

[fdklfm]

Ota lisäksi kani, pony ja kiraffi <3

Hahahaa

Joo.. Juur viime talvena vauvan saaneena ja koiran omistavana, voin sanoa että ÄLÄ vaan ota koiraa vielä!! Ota sitten kun se lapsi on joku 4kk!

Talvella joudut toppaamaan sen muksun paksuihin vaatteisiin, et edes saa mennä ulos ensimmäiseen kahteen viikkoon lapsen kanssa! JA kovilla pakkasilla ei saa mennä vastasyntyneen kanssa ulos!

 

[345734]