Onko huono juttu, ettei 1-vuotiaalla ole vielä täysin säännöllistä päivärytmiä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rytmitön
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

rytmitön

Vieras
Pienempänä oli selvää, että mennään lapsentahtisesti -syödään, kun on nälkä, nukutaan kun nukuttaa... Mutta meidän 1v:llä ei ole vieläkään täysin säännöllistä päivärytmiä, lähinnä nukkumisten osalta. Onko huono juttu?

Tai on tietenkin jonkinlainen rytmi: aamulla herää yleensä aina samaan aikaan (klo6-7) ja siinä sitten keittelen aamupuuron ja tehdään aamupesut. Usein lapsi tarvitsee yhdet unet ennen lounasta, MUTTEI AINA! Tarkkailen siis, onko lapsi miten väsynyt ja toimin sen mukaan. Joskus laitan hänet jo alle kahden tunnin kuluttua yöunilta heräänusestä uudestaan nukkumaan -ja nukahtaa hyvin. Joskus menee pidempi aika... ja joskus ei tahdokaan nukkua ja en yritä väkisin nukuttaa. Kuitenkin lähempänä lounasaikaa alkaa kiukuttelu, jos ei ole nukkunut aamu-unia, edes pikkutorkkuja.

Riippuen, miten pitkään on aamu-unia nukknut tai onko ollenkaan, laitan sitten toisille päiväunille. Useinkin n.klo12, mutta joskus menee jopa yhteen, joskus ei tahda nukahtaa ei sitten millään ja annan valvoa välipalaan asti, jonka jälkeen taas uusi nukutusyritys.

Jos lapsi on nukkunut kahdet unet, en yleensä laita enää ennen yöunia nukkumaan... mutta joskus, jos päiväunet ovat olleet lyhyet ja illalla mahdoton kiukku, saatan laittaa vielä pikkutorkuille tai nukkuu autossa, jos käydään jossain.

Jos ottaa nuo iltatorkut, niin yöunille meno saattaa viivästyä, mutta yleensä n.klo20 menee yöunille.

Onko siis huono juttu, etten opeta hänelle tiettyä rytmiä, vaan¨menen lähinnä sen mukaan, miten väsynyt lapsi on? Mietin, mitenkäy, kun lapsi aloittaa päivähoidon syksyllä.... siellähän on tarkempi rytmi... kai???
 
Ei kaikki lapset rakasta rutiineja. Teillä ei ole niitä tarvittu, musta ihan ok. Päiväkotiin meno tuskin sujuu ilman hankauksia vaikka olis kuinka rutiinit, kun se on sellaista opettelua muutenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kie:
Ei kaikki lapset rakasta rutiineja. Teillä ei ole niitä tarvittu, musta ihan ok. Päiväkotiin meno tuskin sujuu ilman hankauksia vaikka olis kuinka rutiinit, kun se on sellaista opettelua muutenkin.

Niin kai se on...

..mutta tympäsee välillä itseä, kun mitään ei voi oikein sopia etukäteen, esim. kavereiden tapaamista, kyläilyä tms, kun ei koskaan tiedä lapsen rytmeistä... Jos sovin tapaamisen aamuksi, lapsi haluaakin nukkua aamu-unet... Jos sovin iltapäiväksi, lapsi nukkuukin just silloin... Tai jos menen vaan, niin lapsi kiukkuaa väsymystään ja kenelläkään ei oo kivaa :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutta enpä tie :
Kyllähän ne sanoo että säännöllinen rytmi tuo lapselle turvallisuuden tunnetta

Onhan tossa ihan säännöllinen rytmi. Kun poika oli alle 1v. neuvolantäti kans kysy noita meidän rytmejä, tyyliin meettekö melkein aina ulos leikkimään aamupalan jälkeen, et lapselle olis hyvä olla rutiinaja. Mä sanoin että ei mennä, et jos on sellanen päivä et mulla on muuta tekemistä niin sit tehdään muuta ja voidaan olla ulkona myöhemmin päivällä. Vaikka oltais kaupungilla niin poika syö ja nukkuu samoihin aikoihin joka päivä. Me tehdään miehen kanssa vuorotyötä joten ei meillä nytkään, kun poika on 2v., ole olemassa mitään mallipäivää miten eletään.

Ei se turvallisuuden tunne pelkissä rutiineissa ole kiinni, vaan mun mielestä enemmän siinä että on olemassa turvalliset vanhemmat jotka on henkisesti läsnä sillon kun ne on kotona.
 
No mä olen 34 eikä mula vielä ole säännöllistä päivärytmiä :saint:
Ihan hyvin olen pärjänny ja lapset (2,5 vuotias, 9 ja 10 vuotiaat) myös kun mennään nukkuman kun nukuttaa, syödään kun on nälkä ja ollaan hereillä kun ei väsytä :D
 

Yhteistyössä