Onko isovanhemmille kaikki lapsenlapset samanarvoisia?

[...]

Teidän perheessä?
Kohteleeko vanhempasi sisarustesi lapsia paremmin kuin omiasi, esimerkiksi? Miten yökyläilyt, jääkö teidän sisarusten kesken hampaankoloon jotain jos mummot ottavat toisen lapsia enemmän hoitoon kuin toisen? Muunlaisia kokemuksia?

Oma veljeni saa pian ensimmäisen lapsen, minulla itselläni lapsia on. Meidän vanhemmat eivät koskaan ole olleet mitään yökyläilyn+muun hoitamisen puolesta, hyvä että joskus edes katsovat meidän lapsia, todella harvoin. Nuoria kuitenkin olevat, ettei eläkeikä lähelläkään. Mieleeni on nyt jäänyt äitini sanat "onhan poikaa sitten jeesattava kun vauva syntyy". Hmmm... Missä meidän jeesimiset oli kun oltaisiin tarvittu? Kun itkin väsymystäni äidille, tokaisi vain että "ei mekään apua saatu". Katkera ämmä olen mutta saattaa olla että hampaan koloon jää ja paljon, jos äitini nyt alkaa "jeesailemaan" veljeäni tämän uuden tulokkaan kanssa...

 

[juh]

kyllä on meidän mummi aika nihkeesti jeesannut kun poika oli pienempi. auttoi jos oli pakko mutta kyllä se aina osasi tehdä selväksi oman uhrauksensa. ei kauaakaan kun itsekin kahden pienen kanssa yksin elävänä ja kolmatta odottavana useasti sanoin että en oikeesti jaks jos en saa joskus nukkua rauhassa. "jokainen kantakoon oman ristinsä" oli vastaus.

 

[hoksotin]

Niin, ovatko kaikki sisaruksesi sinulle samanarvoisia? Ovatko kaikki työkaverisi sinulle samanarvoisia? Ovatko kaikki naapurisi sinulle samanarvoisia?

 

[näin]

Meidän tulevasta tilanteesta en vielä tiedä, mutta aikanaan minä olin serkuksista se pahnanpohjimmainen, jonka yli hypättiin aina kun mahdollista. Mummo maksoi yhdelle serkuista musiikkiopinnot alkaen noin 7v ylöspäin lähes parikymppiseksi, toiselle osteli tietokonetavaraa, kolmannelle muuta harrastuskamaa. Ja pitkin vuotta vaatteita, luistimia yms. Rippilahjaksi kaikki muut saivat vuorollaan rahaa ja kultakelloja/koruja, minä virsikirjan ja avaimenperän. Plus sata muuta pienempää epäkohtaa, joita en viitsi edes muistella.

 

[hoksotin]

Plus sata muuta pienempää epäkohtaa, joita en viitsi edes muistella.

Itsehän sinä et koskaan aiheuta kenellekään epäkohtia, vai kuinka

 

[tiina]

Teidän perheessä?
Kohteleeko vanhempasi sisarustesi lapsia paremmin kuin omiasi, esimerkiksi? Miten yökyläilyt, jääkö teidän sisarusten kesken hampaankoloon jotain jos mummot ottavat toisen lapsia enemmän hoitoon kuin toisen? Muunlaisia kokemuksia?

Oma veljeni saa pian ensimmäisen lapsen, minulla itselläni lapsia on. Meidän vanhemmat eivät koskaan ole olleet mitään yökyläilyn+muun hoitamisen puolesta, hyvä että joskus edes katsovat meidän lapsia, todella harvoin. Nuoria kuitenkin olevat, ettei eläkeikä lähelläkään. Mieleeni on nyt jäänyt äitini sanat "onhan poikaa sitten jeesattava kun vauva syntyy". Hmmm... Missä meidän jeesimiset oli kun oltaisiin tarvittu? Kun itkin väsymystäni äidille, tokaisi vain että "ei mekään apua saatu". Katkera ämmä olen mutta saattaa olla että hampaan koloon jää ja paljon, jos äitini nyt alkaa "jeesailemaan" veljeäni tämän uuden tulokkaan kanssa...

Miks ihmeessä vanhempiesi pitäis - vielä itse työelämässä olevina- jeesailla sua tai sen paremmin veljeäsi lasten hoidossa? Ne on omat lapsensa hoitaneet aikoinaan ja nyt on teidän asianne hoitaa omanne!Me kyllä pidetään yhteyttä isovanhempiin ja mun vanhemmat jonkin verran ostelee vaatteita yms. lapsillemme ja saadaan käyttää heidän kesämökkiään joskus lomalla ja joskus kutsusta vietetään siellä aikaa kaikki samaan aikaankin,mutta ei tulis mieleenkään käyttää heitä lastenhoitoapuna! He ovat kanssa vielä töissä ja lomansa ja vapaapäivänsä ansainneet. Päinvastoin - me välillä autetaan heitä,tehdään esim.puuhommia mökillä ja remontissa autettiin jne. - ihan pyytämättä siis!

 

[näin]

Plus sata muuta pienempää epäkohtaa, joita en viitsi edes muistella.

Itsehän sinä et koskaan aiheuta kenellekään epäkohtia, vai kuinka

En kai minä semmoista väittänyt, vastasin vain kysymykseen. Eipä tässä itsekään täydellisiä olla tokikaan

 

[näin]

Miks ihmeessä vanhempiesi pitäis - vielä itse työelämässä olevina- jeesailla sua tai sen paremmin veljeäsi lasten hoidossa?

Ei kai tämä ollutkaan varsinainen pointti, vaan se, että on epäreilua, jos sitä jaksamista sitten kumminkin riittää toisille lapsenlapsille ja toisille ei. :| Joko otetaan kaikkia vuorollaan kylään tai sitten ei ketään, reilu peli.

 

[ap]

Teidän perheessä?
Kohteleeko vanhempasi sisarustesi lapsia paremmin kuin omiasi, esimerkiksi? Miten yökyläilyt, jääkö teidän sisarusten kesken hampaankoloon jotain jos mummot ottavat toisen lapsia enemmän hoitoon kuin toisen? Muunlaisia kokemuksia?

Oma veljeni saa pian ensimmäisen lapsen, minulla itselläni lapsia on. Meidän vanhemmat eivät koskaan ole olleet mitään yökyläilyn+muun hoitamisen puolesta, hyvä että joskus edes katsovat meidän lapsia, todella harvoin. Nuoria kuitenkin olevat, ettei eläkeikä lähelläkään. Mieleeni on nyt jäänyt äitini sanat "onhan poikaa sitten jeesattava kun vauva syntyy". Hmmm... Missä meidän jeesimiset oli kun oltaisiin tarvittu? Kun itkin väsymystäni äidille, tokaisi vain että "ei mekään apua saatu". Katkera ämmä olen mutta saattaa olla että hampaan koloon jää ja paljon, jos äitini nyt alkaa "jeesailemaan" veljeäni tämän uuden tulokkaan kanssa...

Miks ihmeessä vanhempiesi pitäis - vielä itse työelämässä olevina- jeesailla sua tai sen paremmin veljeäsi lasten hoidossa? Ne on omat lapsensa hoitaneet aikoinaan ja nyt on teidän asianne hoitaa omanne!Me kyllä pidetään yhteyttä isovanhempiin ja mun vanhemmat jonkin verran ostelee vaatteita yms. lapsillemme ja saadaan käyttää heidän kesämökkiään joskus lomalla ja joskus kutsusta vietetään siellä aikaa kaikki samaan aikaankin,mutta ei tulis mieleenkään käyttää heitä lastenhoitoapuna! He ovat kanssa vielä töissä ja lomansa ja vapaapäivänsä ansainneet. Päinvastoin - me välillä autetaan heitä,tehdään esim.puuhommia mökillä ja remontissa autettiin jne. - ihan pyytämättä siis!

Kyllä se apu pitää vaan olla molemminpuoleista! Tai sitten sulla on ollut -erittäin- helpot lapset hoidettavana. Meillä on monta ekaa kk huudettu öisin, kyllä siinä olisi apu ollut tarpeen. Eipä kyllä mielessäkään käy alkaa vapaaehtoisesti jeesailemaan vanhempia jotka noin töksäyttelee väsyneelle monta yötä valvoneelle.
TOdella hienoa että itse jaksat auttaa muita vaikket itse apua vastaan saa, mutta mä en jaksa, enkä edes halua.

 

[ap]

Miks ihmeessä vanhempiesi pitäis - vielä itse työelämässä olevina- jeesailla sua tai sen paremmin veljeäsi lasten hoidossa?

Ei kai tämä ollutkaan varsinainen pointti, vaan se, että on epäreilua, jos sitä jaksamista sitten kumminkin riittää toisille lapsenlapsille ja toisille ei. :| Joko otetaan kaikkia vuorollaan kylään tai sitten ei ketään, reilu peli.

Tässä on se mitä ajan takaa tällä aloituksella.

 

[just joo]

Plus sata muuta pienempää epäkohtaa, joita en viitsi edes muistella.

Itsehän sinä et koskaan aiheuta kenellekään epäkohtia, vai kuinka

En kai minä semmoista väittänyt, vastasin vain kysymykseen. Eipä tässä itsekään täydellisiä olla tokikaan

jep, meni taas paremman väen hyökkäilyks. eipä kannata jatkaa aiheesta tänään. tää on niin tätä tää palsta...

 

[meillä]

Meillä kans miehen vanhemmat ei oo mitenkään koskaan muistanu meidän lapsia. Ei edes syntymäpäiväkortilla. Oon vaan kuullu, et aika paljon ovat ostelleet miehen veljen lapselle. Ihan sama toisaalta, mut miehen puolesta ärsyttää. Ja yökylään heille voi mennä kylmään aittaan, muut ovat päässeet ihan tupaan asti nukkumaan. No, ei kyllä enää olla edes heille menossa, onneksi omat vanhempani asuvat samassa kaupungissa ja siellä aina ollaanki yötä! Niin, ja eivät ole koskaan käyneet meillä...Ollaan oltu kuiteski naimisissa kohta viisi vuotta. Onhan tussa kilometrejä yli 300 mutta viimesen vuoden aikana ovat useamman kerran käyneet täällä pääkaupungissa, eivätkä ole meillä kuitenkaan tulleet käymään...Toisin kuin miehen siskon luona, joka asuu täällä..Hän asuu kaiken lisäksi kimppakämpässä...siellä olivat yötäkin. Eikä me asuta kun 10min ajomatkan päässä toisista...

 

[Unenpöpperö]

Toinen mummi auttaisi, muttei enää osaa. Toinen mummi ei edes aina muista vauvan oikeaa nimeä. Alkaa kummalta tuntua, kun en ole 10 kk saanut olla avomiehen kanssa kahden. Neuvolassa sanottiin, että on se hienoa, kun on molemmat mummot, mutta mitä noilla tekee. Miehen siskon tytön lapsia mummi lähtee katsomaan kauemmaksikin, mutta tänne ei tule. *huoh*

 

[ap]

Niin, ovatko kaikki sisaruksesi sinulle samanarvoisia? Ovatko kaikki työkaverisi sinulle samanarvoisia? Ovatko kaikki naapurisi sinulle samanarvoisia?

Miten tämä liittyy aiheeseen?

 

[mamih]

on mun vanhemmilla on 3 lastenlasta ja siskolleni syntyy heinäkuussa kaksoset joten pian on 5 lastenlasta ja miehen vanhemmilla on 6 lastenlasta ja kakki lapsenlapset on tervetulleita isovanhempien tykö koska vaan ja mielellään he niiden kanssa ovat ja yöksi ottavat ja muutenkin hoitavat

 

[Tassutossu]

Plus sata muuta pienempää epäkohtaa, joita en viitsi edes muistella.

Itsehän sinä et koskaan aiheuta kenellekään epäkohtia, vai kuinka

No meidän epäkohta taitaa olla se, että vauvaa ei kastettu ja se on mummin mielestä saatanasta.

 

[tiina]

Teidän perheessä?
Kohteleeko vanhempasi sisarustesi lapsia paremmin kuin omiasi, esimerkiksi? Miten yökyläilyt, jääkö teidän sisarusten kesken hampaankoloon jotain jos mummot ottavat toisen lapsia enemmän hoitoon kuin toisen? Muunlaisia kokemuksia?

Oma veljeni saa pian ensimmäisen lapsen, minulla itselläni lapsia on. Meidän vanhemmat eivät koskaan ole olleet mitään yökyläilyn+muun hoitamisen puolesta, hyvä että joskus edes katsovat meidän lapsia, todella harvoin. Nuoria kuitenkin olevat, ettei eläkeikä lähelläkään. Mieleeni on nyt jäänyt äitini sanat "onhan poikaa sitten jeesattava kun vauva syntyy". Hmmm... Missä meidän jeesimiset oli kun oltaisiin tarvittu? Kun itkin väsymystäni äidille, tokaisi vain että "ei mekään apua saatu". Katkera ämmä olen mutta saattaa olla että hampaan koloon jää ja paljon, jos äitini nyt alkaa "jeesailemaan" veljeäni tämän uuden tulokkaan kanssa...

Miks ihmeessä vanhempiesi pitäis - vielä itse työelämässä olevina- jeesailla sua tai sen paremmin veljeäsi lasten hoidossa? Ne on omat lapsensa hoitaneet aikoinaan ja nyt on teidän asianne hoitaa omanne!Me kyllä pidetään yhteyttä isovanhempiin ja mun vanhemmat jonkin verran ostelee vaatteita yms. lapsillemme ja saadaan käyttää heidän kesämökkiään joskus lomalla ja joskus kutsusta vietetään siellä aikaa kaikki samaan aikaankin,mutta ei tulis mieleenkään käyttää heitä lastenhoitoapuna! He ovat kanssa vielä töissä ja lomansa ja vapaapäivänsä ansainneet. Päinvastoin - me välillä autetaan heitä,tehdään esim.puuhommia mökillä ja remontissa autettiin jne. - ihan pyytämättä siis!

Kyllä se apu pitää vaan olla molemminpuoleista! Tai sitten sulla on ollut -erittäin- helpot lapset hoidettavana. Meillä on monta ekaa kk huudettu öisin, kyllä siinä olisi apu ollut tarpeen. Eipä kyllä mielessäkään käy alkaa vapaaehtoisesti jeesailemaan vanhempia jotka noin töksäyttelee väsyneelle monta yötä valvoneelle.
TOdella hienoa että itse jaksat auttaa muita vaikket itse apua vastaan saa, mutta mä en jaksa, enkä edes halua.

No jos me saadaan ilmaiseks käyttää mun vanhempien kesämökkiä,niin apuahan se on sekin ja vastineeks tehdään ihan mielellään vähän saunapuita tai pientä remppaa siellä. Mun isä tekee tosi paljon ylitöitä ja pitkää päivää töissä,äiti on lääkäri.jolla myös pitkät työpäivät ja paljon päivystyksiä - ois musta aika kohtuutonta jos työntäisin heille vielä lapset hoitoon heidän vähinä vapaapäivinään tai lomillaan!! He ei keski-ikäisinä enää palaudu samalla tavalla valvomisistaan jne,mut me kyllä nuorina jaksetaan lapsemme hoitaa kun on ne haluttu hankkiakin. Ja juu,apuahan se on sekin kun saa heti apua,lääkkeitä ja toimintaohjeet kun muksut sairastaa - sitä ei aina muistakaan miten hieno juttu se on! Ja ei oo ihan helpot lapset ollu - esikoinen oli koliikkivauva ja kuopus hyvin allerginen edelleen.Mutta näin me sitten vaan ajatellaan asioista eri tavalla!

 

[ap]

on mun vanhemmilla on 3 lastenlasta ja siskolleni syntyy heinäkuussa kaksoset joten pian on 5 lastenlasta ja miehen vanhemmilla on 6 lastenlasta ja kakki lapsenlapset on tervetulleita isovanhempien tykö koska vaan ja mielellään he niiden kanssa ovat ja yöksi ottavat ja muutenkin hoitavat

Olen kateellinen, voin sanoa suoraan.
Mulla on myös muistakin kavereita joiden vanhemmat katsoo aina kun omaa aikaa tarvitsevat, ja muulloinkin kysymättä.
Olen TODELLA kateellinen, sillä meillä on hankala saada edes yhdeksi kokonaiseksi päiväksi lapsenhoitajaa. Vaikka mummot asuvat 10km säteellä meistä.

 

[ap]

Teidän perheessä?
Kohteleeko vanhempasi sisarustesi lapsia paremmin kuin omiasi, esimerkiksi? Miten yökyläilyt, jääkö teidän sisarusten kesken hampaankoloon jotain jos mummot ottavat toisen lapsia enemmän hoitoon kuin toisen? Muunlaisia kokemuksia?

Oma veljeni saa pian ensimmäisen lapsen, minulla itselläni lapsia on. Meidän vanhemmat eivät koskaan ole olleet mitään yökyläilyn+muun hoitamisen puolesta, hyvä että joskus edes katsovat meidän lapsia, todella harvoin. Nuoria kuitenkin olevat, ettei eläkeikä lähelläkään. Mieleeni on nyt jäänyt äitini sanat "onhan poikaa sitten jeesattava kun vauva syntyy". Hmmm... Missä meidän jeesimiset oli kun oltaisiin tarvittu? Kun itkin väsymystäni äidille, tokaisi vain että "ei mekään apua saatu". Katkera ämmä olen mutta saattaa olla että hampaan koloon jää ja paljon, jos äitini nyt alkaa "jeesailemaan" veljeäni tämän uuden tulokkaan kanssa...

Miks ihmeessä vanhempiesi pitäis - vielä itse työelämässä olevina- jeesailla sua tai sen paremmin veljeäsi lasten hoidossa? Ne on omat lapsensa hoitaneet aikoinaan ja nyt on teidän asianne hoitaa omanne!Me kyllä pidetään yhteyttä isovanhempiin ja mun vanhemmat jonkin verran ostelee vaatteita yms. lapsillemme ja saadaan käyttää heidän kesämökkiään joskus lomalla ja joskus kutsusta vietetään siellä aikaa kaikki samaan aikaankin,mutta ei tulis mieleenkään käyttää heitä lastenhoitoapuna! He ovat kanssa vielä töissä ja lomansa ja vapaapäivänsä ansainneet. Päinvastoin - me välillä autetaan heitä,tehdään esim.puuhommia mökillä ja remontissa autettiin jne. - ihan pyytämättä siis!

Kyllä se apu pitää vaan olla molemminpuoleista! Tai sitten sulla on ollut -erittäin- helpot lapset hoidettavana. Meillä on monta ekaa kk huudettu öisin, kyllä siinä olisi apu ollut tarpeen. Eipä kyllä mielessäkään käy alkaa vapaaehtoisesti jeesailemaan vanhempia jotka noin töksäyttelee väsyneelle monta yötä valvoneelle.
TOdella hienoa että itse jaksat auttaa muita vaikket itse apua vastaan saa, mutta mä en jaksa, enkä edes halua.

No jos me saadaan ilmaiseks käyttää mun vanhempien kesämökkiä,niin apuahan se on sekin ja vastineeks tehdään ihan mielellään vähän saunapuita tai pientä remppaa siellä. Mun isä tekee tosi paljon ylitöitä ja pitkää päivää töissä,äiti on lääkäri.jolla myös pitkät työpäivät ja paljon päivystyksiä - ois musta aika kohtuutonta jos työntäisin heille vielä lapset hoitoon heidän vähinä vapaapäivinään tai lomillaan!! He ei keski-ikäisinä enää palaudu samalla tavalla valvomisistaan jne,mut me kyllä nuorina jaksetaan lapsemme hoitaa kun on ne haluttu hankkiakin. Ja juu,apuahan se on sekin kun saa heti apua,lääkkeitä ja toimintaohjeet kun muksut sairastaa - sitä ei aina muistakaan miten hieno juttu se on! Ja ei oo ihan helpot lapset ollu - esikoinen oli koliikkivauva ja kuopus hyvin allerginen edelleen.Mutta näin me sitten vaan ajatellaan asioista eri tavalla!

Meillä taitaa olla HIEMAN VAIN erilaiset perheet, että syy voi olla siinäkin miksi olet noin "vaatimaton". Meidän vanhemmat eivät ole lääkäreitä eivätkä paina pitkää päivää, me emme saa käyttää heidän kesämökkiään, koska haluavat olla siellä aina rauhassa. Että Sinun on turha olettaa että kaikilla noin hienoa on kuin teillä. Toivottavasti et kanna tuota "perintöä" lapsillesi, sillä he tulevat varmaan ajattelemaan sinusta samanlailla, kuin minä ajattelen nyt vanhemmistani. Näin olemme mieheni kanssa luvanneet toisillemme, vaikka kuinka väsyttäisi omia lapsia tullaan auttamaan.

 

[katarina]

Toinen mummi auttaisi, muttei enää osaa. Toinen mummi ei edes aina muista vauvan oikeaa nimeä. Alkaa kummalta tuntua, kun en ole 10 kk saanut olla avomiehen kanssa kahden. Neuvolassa sanottiin, että on se hienoa, kun on molemmat mummot, mutta mitä noilla tekee. Miehen siskon tytön lapsia mummi lähtee katsomaan kauemmaksikin, mutta tänne ei tule. *huoh*

Järkyttävää teksyiä sulta kun sanot mummoistasi että "mitä noilla tekee"!! Mene itse vierailemaan heidän luonaan,osoiita välittämistä ja kysy miten itse voisit heitä auttaa! Tää on ihan järkyttävää miten Suomessa kohdellaan vanhenevia ihmisiä! Mummoista ja papoista halutaan ottaa kaikki apu irti ja sitten heidät unohdetaan kun eivät enää osaa/jaksa. Olet itse kyllä yks itsekäs p...a jos suoraan sanon!

 

[Tassutossu]

Toinen mummi auttaisi, muttei enää osaa. Toinen mummi ei edes aina muista vauvan oikeaa nimeä. Alkaa kummalta tuntua, kun en ole 10 kk saanut olla avomiehen kanssa kahden. Neuvolassa sanottiin, että on se hienoa, kun on molemmat mummot, mutta mitä noilla tekee. Miehen siskon tytön lapsia mummi lähtee katsomaan kauemmaksikin, mutta tänne ei tule. *huoh*

Järkyttävää teksyiä sulta kun sanot mummoistasi että "mitä noilla tekee"!! Mene itse vierailemaan heidän luonaan,osoiita välittämistä ja kysy miten itse voisit heitä auttaa! Tää on ihan järkyttävää miten Suomessa kohdellaan vanhenevia ihmisiä! Mummoista ja papoista halutaan ottaa kaikki apu irti ja sitten heidät unohdetaan kun eivät enää osaa/jaksa. Olet itse kyllä yks itsekäs p...a jos suoraan sanon!

Kuulehan, en muuta teekään kuin vieraile heidän luonaan ja auta ja avita, viikonloput ja viikot, mutta miehen siskon lapset vain menevät minun lasteni edelle eikä siinä mikään auta. Vastavierailuja on turha toivoa. Pakostakin alkaa jo harmitaa. Etenkin, kun pidetään jotenkin itsestään selvänä muiden puolesta, että isovanhemmilta olisi mahdollista saada lastenhoitoapua. Siis omaa syytänikö, että olen lopen uupunut enkä apua saa. Tunnen jo lakoavani tämän taakan alla. Unikaan ei tule. Onneksi vanha opiskelukaveri suostuu jonkin illan lapsia katsomaan. Itse olet haukkumassa ties miksi, vaikket edes minua tunne tai tiedä tilanteestani mitään.

 

[tiina]

Teidän perheessä?
Kohteleeko vanhempasi sisarustesi lapsia paremmin kuin omiasi, esimerkiksi? Miten yökyläilyt, jääkö teidän sisarusten kesken hampaankoloon jotain jos mummot ottavat toisen lapsia enemmän hoitoon kuin toisen? Muunlaisia kokemuksia?

Oma veljeni saa pian ensimmäisen lapsen, minulla itselläni lapsia on. Meidän vanhemmat eivät koskaan ole olleet mitään yökyläilyn+muun hoitamisen puolesta, hyvä että joskus edes katsovat meidän lapsia, todella harvoin. Nuoria kuitenkin olevat, ettei eläkeikä lähelläkään. Mieleeni on nyt jäänyt äitini sanat "onhan poikaa sitten jeesattava kun vauva syntyy". Hmmm... Missä meidän jeesimiset oli kun oltaisiin tarvittu? Kun itkin väsymystäni äidille, tokaisi vain että "ei mekään apua saatu". Katkera ämmä olen mutta saattaa olla että hampaan koloon jää ja paljon, jos äitini nyt alkaa "jeesailemaan" veljeäni tämän uuden tulokkaan kanssa...

Miks ihmeessä vanhempiesi pitäis - vielä itse työelämässä olevina- jeesailla sua tai sen paremmin veljeäsi lasten hoidossa? Ne on omat lapsensa hoitaneet aikoinaan ja nyt on teidän asianne hoitaa omanne!Me kyllä pidetään yhteyttä isovanhempiin ja mun vanhemmat jonkin verran ostelee vaatteita yms. lapsillemme ja saadaan käyttää heidän kesämökkiään joskus lomalla ja joskus kutsusta vietetään siellä aikaa kaikki samaan aikaankin,mutta ei tulis mieleenkään käyttää heitä lastenhoitoapuna! He ovat kanssa vielä töissä ja lomansa ja vapaapäivänsä ansainneet. Päinvastoin - me välillä autetaan heitä,tehdään esim.puuhommia mökillä ja remontissa autettiin jne. - ihan pyytämättä siis!

Kyllä se apu pitää vaan olla molemminpuoleista! Tai sitten sulla on ollut -erittäin- helpot lapset hoidettavana. Meillä on monta ekaa kk huudettu öisin, kyllä siinä olisi apu ollut tarpeen. Eipä kyllä mielessäkään käy alkaa vapaaehtoisesti jeesailemaan vanhempia jotka noin töksäyttelee väsyneelle monta yötä valvoneelle.
TOdella hienoa että itse jaksat auttaa muita vaikket itse apua vastaan saa, mutta mä en jaksa, enkä edes halua.

No jos me saadaan ilmaiseks käyttää mun vanhempien kesämökkiä,niin apuahan se on sekin ja vastineeks tehdään ihan mielellään vähän saunapuita tai pientä remppaa siellä. Mun isä tekee tosi paljon ylitöitä ja pitkää päivää töissä,äiti on lääkäri.jolla myös pitkät työpäivät ja paljon päivystyksiä - ois musta aika kohtuutonta jos työntäisin heille vielä lapset hoitoon heidän vähinä vapaapäivinään tai lomillaan!! He ei keski-ikäisinä enää palaudu samalla tavalla valvomisistaan jne,mut me kyllä nuorina jaksetaan lapsemme hoitaa kun on ne haluttu hankkiakin. Ja juu,apuahan se on sekin kun saa heti apua,lääkkeitä ja toimintaohjeet kun muksut sairastaa - sitä ei aina muistakaan miten hieno juttu se on! Ja ei oo ihan helpot lapset ollu - esikoinen oli koliikkivauva ja kuopus hyvin allerginen edelleen.Mutta näin me sitten vaan ajatellaan asioista eri tavalla!

Meillä taitaa olla HIEMAN VAIN erilaiset perheet, että syy voi olla siinäkin miksi olet noin "vaatimaton". Meidän vanhemmat eivät ole lääkäreitä eivätkä paina pitkää päivää, me emme saa käyttää heidän kesämökkiään, koska haluavat olla siellä aina rauhassa. Että Sinun on turha olettaa että kaikilla noin hienoa on kuin teillä. Toivottavasti et kanna tuota "perintöä" lapsillesi, sillä he tulevat varmaan ajattelemaan sinusta samanlailla, kuin minä ajattelen nyt vanhemmistani. Näin olemme mieheni kanssa luvanneet toisillemme, vaikka kuinka väsyttäisi omia lapsia tullaan auttamaan.

Mitä ihmeen perintöä? Meillä on tosi hyvät välit molempien vanhempiin ja elämä sujuu just niinkuin sen pitääkin. Olen vaan tottunut kantamaan vastuuni enkä narise lasten hoidosta. Tiedän toki että tiukan paikan tulen (esim.jos sairastuisin) niin voisin tukeutua vanhempiini,mutta normaaliarjessa pärjäämme kyllä. Omilla vanhemmillani oli varmasti aikoinaan paljon rankempaa kun äitiyslomat oli lyhyet,ei ollu hoitovapaita jne.,mutta ihan kiva lapsuus meillä silti oli. Korostan vielä että olemme paljon yhteydessä varsinkin minun vanhempiini jotka asuvat samalla paikkakunnalla niin että kyllä lapset saavat isovanhempiaan nähdä.

 

[ap]

Teidän perheessä?
Kohteleeko vanhempasi sisarustesi lapsia paremmin kuin omiasi, esimerkiksi? Miten yökyläilyt, jääkö teidän sisarusten kesken hampaankoloon jotain jos mummot ottavat toisen lapsia enemmän hoitoon kuin toisen? Muunlaisia kokemuksia?

Oma veljeni saa pian ensimmäisen lapsen, minulla itselläni lapsia on. Meidän vanhemmat eivät koskaan ole olleet mitään yökyläilyn+muun hoitamisen puolesta, hyvä että joskus edes katsovat meidän lapsia, todella harvoin. Nuoria kuitenkin olevat, ettei eläkeikä lähelläkään. Mieleeni on nyt jäänyt äitini sanat "onhan poikaa sitten jeesattava kun vauva syntyy". Hmmm... Missä meidän jeesimiset oli kun oltaisiin tarvittu? Kun itkin väsymystäni äidille, tokaisi vain että "ei mekään apua saatu". Katkera ämmä olen mutta saattaa olla että hampaan koloon jää ja paljon, jos äitini nyt alkaa "jeesailemaan" veljeäni tämän uuden tulokkaan kanssa...

Miks ihmeessä vanhempiesi pitäis - vielä itse työelämässä olevina- jeesailla sua tai sen paremmin veljeäsi lasten hoidossa? Ne on omat lapsensa hoitaneet aikoinaan ja nyt on teidän asianne hoitaa omanne!Me kyllä pidetään yhteyttä isovanhempiin ja mun vanhemmat jonkin verran ostelee vaatteita yms. lapsillemme ja saadaan käyttää heidän kesämökkiään joskus lomalla ja joskus kutsusta vietetään siellä aikaa kaikki samaan aikaankin,mutta ei tulis mieleenkään käyttää heitä lastenhoitoapuna! He ovat kanssa vielä töissä ja lomansa ja vapaapäivänsä ansainneet. Päinvastoin - me välillä autetaan heitä,tehdään esim.puuhommia mökillä ja remontissa autettiin jne. - ihan pyytämättä siis!

Kyllä se apu pitää vaan olla molemminpuoleista! Tai sitten sulla on ollut -erittäin- helpot lapset hoidettavana. Meillä on monta ekaa kk huudettu öisin, kyllä siinä olisi apu ollut tarpeen. Eipä kyllä mielessäkään käy alkaa vapaaehtoisesti jeesailemaan vanhempia jotka noin töksäyttelee väsyneelle monta yötä valvoneelle.
TOdella hienoa että itse jaksat auttaa muita vaikket itse apua vastaan saa, mutta mä en jaksa, enkä edes halua.

No jos me saadaan ilmaiseks käyttää mun vanhempien kesämökkiä,niin apuahan se on sekin ja vastineeks tehdään ihan mielellään vähän saunapuita tai pientä remppaa siellä. Mun isä tekee tosi paljon ylitöitä ja pitkää päivää töissä,äiti on lääkäri.jolla myös pitkät työpäivät ja paljon päivystyksiä - ois musta aika kohtuutonta jos työntäisin heille vielä lapset hoitoon heidän vähinä vapaapäivinään tai lomillaan!! He ei keski-ikäisinä enää palaudu samalla tavalla valvomisistaan jne,mut me kyllä nuorina jaksetaan lapsemme hoitaa kun on ne haluttu hankkiakin. Ja juu,apuahan se on sekin kun saa heti apua,lääkkeitä ja toimintaohjeet kun muksut sairastaa - sitä ei aina muistakaan miten hieno juttu se on! Ja ei oo ihan helpot lapset ollu - esikoinen oli koliikkivauva ja kuopus hyvin allerginen edelleen.Mutta näin me sitten vaan ajatellaan asioista eri tavalla!

Meillä taitaa olla HIEMAN VAIN erilaiset perheet, että syy voi olla siinäkin miksi olet noin "vaatimaton". Meidän vanhemmat eivät ole lääkäreitä eivätkä paina pitkää päivää, me emme saa käyttää heidän kesämökkiään, koska haluavat olla siellä aina rauhassa. Että Sinun on turha olettaa että kaikilla noin hienoa on kuin teillä. Toivottavasti et kanna tuota "perintöä" lapsillesi, sillä he tulevat varmaan ajattelemaan sinusta samanlailla, kuin minä ajattelen nyt vanhemmistani. Näin olemme mieheni kanssa luvanneet toisillemme, vaikka kuinka väsyttäisi omia lapsia tullaan auttamaan.

Mitä ihmeen perintöä? Meillä on tosi hyvät välit molempien vanhempiin ja elämä sujuu just niinkuin sen pitääkin. Olen vaan tottunut kantamaan vastuuni enkä narise lasten hoidosta. Tiedän toki että tiukan paikan tulen (esim.jos sairastuisin) niin voisin tukeutua vanhempiini,mutta normaaliarjessa pärjäämme kyllä. Omilla vanhemmillani oli varmasti aikoinaan paljon rankempaa kun äitiyslomat oli lyhyet,ei ollu hoitovapaita jne.,mutta ihan kiva lapsuus meillä silti oli. Korostan vielä että olemme paljon yhteydessä varsinkin minun vanhempiini jotka asuvat samalla paikkakunnalla niin että kyllä lapset saavat isovanhempiaan nähdä.

Perintöä tarkoitan sillä, kun tässä korostetaan sitä että kun on lapset hankittu,ne on jaksettava hoitaa ilman apuja.

Minä vain olen tätä mieltä; apua molemminpuolin, koska se on kerran mahdollista!!
Kukaan ei voi tietää minkälainen tilanne esim meillä on. KUinka väsyneitä olemme olleet, miten kaikki vaikuttaa avio-elämäämme. Ihmisten oman ajan tarve on niin erilainen. Toiset ei koe tarvitsevansa parisuhdeaikaa ollenkaan..toiset toivoisivat jskus saavansa huilia. Ja jos sitä apua sitten tuleekin tiselle sisarukselle enemmän kuin itselle (niinkuin tämä alkup. aihe oli!) niin kyllä alkaa ketuttamaan ja pahasti!

 

[Pölijä]

Mikähän siinä on, että ihminen voi olla mummo eikä siinä ole mitään pahaa, kun kerran on mummo, mutta äiti on sitten niin helposti huono äiti? Näitäkin kirjoitteluita täällä lukee niin ovat jotkut ihmiset täysin sokeina puolensa valinneet. Eivätköhän ne äidit, jotka äideistään ja miestensä äideistä täällä kirjoita, kuitenkin tunne nämä mummot teitä muite paremmin. Mitä siihen voi kukaan ulkopuolinen sanoa. Meinaatteko tosissanne, että tunnette vaikka minun äiti paremmin kuin minä ja hänessä ei voi olla niin mitään väärää?

 

[Keittiönoita]

Eivät ole. Ensimmäinen lapsenlapsi on luonnollisesti se tärkein. Esikoisasemassa. Meillä toinen lapsenlapsi oli se siipirikko, joka vammansa vuoksi tuli isovanhemmille todella tärkeäksi. Kolmas lapsenlapsi on se tavis ja huomaamaton, neljäs se, joka harrastuksensa puolesta luo mainetta ja kansanvälistä kunniaa.

Mun vanhempani on hoitaneet lapsenlapsiaan ihan sen mukaan, mitä minä ja systeri ollaan tarvinneet. Systeri on tarvinnut paljon enemmän. Joskus kauan sitten äitini mulle sanoi, että ei olisi koskaan voinut edes kuvitella, että minä olisin meistä sisaruksista se vahva. Jos noita lapsenlapsia katsoo, niin jos mummista ja ukista aikanaan joku heistä päivittäin huolen pitää, niin eikähön se ole se tavis ja huomaamaton. Muille kun on asetettu suurempiakin odotuksia.