Toggle sidebar

Onko kaikilla suurperheen äideillä ollut ns. "helppoja vauvoja/lapsia"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pöllö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
P

pöllö

Vieras
Itse haluaisin enemmänkin lapsia, jos vaan luoja niin soisi. Siis yksi vasta meillä.. Pieni on ollut todella itkuinen ja mahavainen ja rankkaa on ollut.

Olenkohan jotenkin.. tai haaveilenko jotenki väärästä asiasta.. Pelkään, että vanhin tai vanhemmat lapset kärsisi jos tulisi itkuisia vauvoja ja todella uhmaisia lapsia?

En nyt tiedä tajusiko kukaan.. Välillä tuntuu, että vaan helppojen vauvojen/lapsien äideillä on oikeus isompaan perheeseen. Tyhmältä kuulostaa joo.. ehkä se on tää vauvakuume. Miten mulla edes voi olla vauvakuume kun synnytys oli kauhea ja vauva-ajasta ei paljon muistoja.. silti tuo 1-vuotias on niin rakas!
 
en allekirjoita.. tai siis eihän meillä ole ihan suurperhe mut reilumpi kumminkin, 5 lasta syntynyt. Ensimmäinen synnytys meni 'vähän' mönkään ja lapsi vammautui, silti hälle siunaantui pienempiä sisaruksia .
 
meillä 4 lasta, ja jos nyt tässä saan sanoa niin kolmosen vauva-aika oli jotain aivan kamalaa!! silti meille tuo nelonen tuli ja olikin taas ihan toista maata :) että ei sitä voi tosiaan tietää, meillä 3/4 ollut ns. helppoja vauvoja
 
Ei ne vauvat ihan niin varmaan jakaudu , mutta olettasin että "suurperheiden "äideillä ei ehkä samalla tavalla aika , ja huomio kiinnity vain siihen yhteen lapseen , toki varmasti tosi lapsi kohtastakin :)
Itsellä ensimmäinen lapsi oli tosi helppo , nukku yöt alusta alkaen , kuljettiin ja reissattiin paljon ..toinen oli hieman haastavampi mutta sairaus syynä ... ja nykyisin meillä neljä lasta ja nuorin niistä vaativa mutta aina yöt nukkunu,ja aikasin oppinu "perus jutut " kuivaks, kävelyt , syömiset yms. jne.. kulkee,seuraa isompia sisaruksia ihan täysin . Mutta luonteeltaan erittäin haastava ja tempperamenttinen tulisukka :|
 
Minulla esikoinen oli todella vaativa vauva ja saattoi huutaa 12 tuntiakin putkeen. Ensimmäiset kolme kuukautta käytännössä kuljin vauva sylissä koko ajan. Kun tämä esikoinen oli 3,5 v sain jo kolmannen lapsemme. Ja nyt minulla on neljä alle kouluikäistä lasta. Kukaan lapsistamme ei ole ollut kovin hyvä nukkumaan öitään, vaan kolmen tunnin yhtämittainen unenpätkä yöaikaan on tarkoittanut sitä, että miedän yö on mennyt tosi hienosti.
Nyt neljäs lapsemme on ollut kaikkein huonoin nukkuja, mutta ihmeesti sitä ihminen selviää. meillä ei ole isovanhempia joille lapset voisivat välillä mennä hoitoon, eli ihan ilman tukiverkkoja on selvitty.
Kyllä minäkin ajattelin kolmannen jälkeen, ettei ole vanhempia lapsia kohtaan oikein jos vielä saamme lapsia, mutta yllätysvauvan kuitenkin saimme ja ihmeesti sitä itse kasvaa vanhempana lasten mukana. myös se kärsivällisyys ja sotkun sieto kyky.
Välillä on ollut niitä aikoja, että on tuntunut että sydän ja pää hajoaa tän väsymyksen alle. Mutta kyllä se niin on etten minä tätä lapsikatrastani vaihtaisi lapsettoman iihmisen arkeen kuin ehkä yhdeksi päiväksi.=)
P.S Näitä neljää lastani synnyttäessäni olen elänyt ponnistusvaihetta yhteensä 5h 15min eli ei ne synnytyksetkään ole helpoimmasta päästä olleet. =)
Eli viestini kai oli että "haastavien " vauvojenkin kanssa voi elää onnellista suurperheen arkea jos asennoituu oikein. Vauvahaaveita sinulle toivottelen!
 
Tuntuu että lähipiiirikin lynkkais meidät, jos enempää tulis. Tai ainakin pitäis pitää 5 vuotta väliä seuraavaan.. Ehkä tää on vaan mun päässä. Jotenkin en osaa kuvitella, että meille tulis yhtään "helpompaa" lasta.
 
Kiitos jo nyt vastanneille, varsinkin sinä neljän äiti.. kuvittelisin, että meidänkin elämä olisi juuri tuollaista! :) 3 tunnin unipätkä on meilläkin hyvä, enemmästä voi haaveilla. Enkä itsekään lastani vaihtaisi helpompaan ikinä.. tai no kukapa lastaan toiseen vaihtaisi.
 
Ei meillä ainakaan ole olleet kaikki helppoja, osa on kyllä ns. helpompia, hyviä nukkumaan, vauvoina tyytyväisiä, toiset vaativampia, tai haastavampia. Kukaan ei ole ollut kuitenkaan koliikkivauvakaan.
 
Meillä 1 ja 2 oli kohtuullisen helppoja vauvoja =)
3. vauva-aika oli aika traumatisoivaa kaikille :p Silti tuli neljäskin ja eipä tää herkkua oo ollut tälläkään kertaa :whistle:

*muoks* Nää 3. ja 4. on kyllä olleet aina tosi hyviä nukkujia!! Se korvaa vähän tätä "Rankkuutta" ;)
 
Tiedä tuota sitten mistä johtuu mutta mun mielestä meidän lapset ovat olleet suht helppoja. Normaaleja yöheräämisiä, korvatulehduskierteitä yms. ollut mutta hyvin ollaan selvitty. Tottakai välillä väsyjä mutta se lienee kuuluu kaikkien lapsellisten elämään.
 
No meil on kyl vast kaksi lasta ja täytyy sanoa et esikoisen jälkeen ei viel ollut mitään käryä mistään, oli aina iloinen ja nukkui heräämättä yms
Kakkonen itki ensin mahaansa sit alkoi korvakierre. Ja nyt sitten esikoisella paha uhma ja vaikeita allergia-oireita joten meil alkaa tuntua et suurpehe jää haaveeksi, koska mä olen jossain lepäämässä kohta :/
Jos sitä kuitenkin joskus kolmannen uskaltais yrittää alulle saada, ehkä sit kun korvat ja uhmat ja allergiat on selätettynä...
 
Ei tietenkään. Idioottimainen kysymys.
Kaikissa terveissä lapsissa on työtä, ja toiset osaavat hoitaa paremmin ja toiset haluavat monta lasta vaikka jokaisella olsii down-syndrooma.
Toiset tekevät joka inahdukesesta numeron, toiset pitävät sitä normaalina ja asiaan kuuluvana ja heidän mielestään heidän lapsi on normaali kun taas sama lapsi on jonkun mielestä niiiiiiin rankka./työläs.
 
minä taas mietin sitä, että kun tämä meidän ensimmäinen on ollut niiin "helppo", yöt nukkunut alusta asti todella hyvin, ei koliikkia, ruoka maistunut tähän mennessä ainakin hyvin, ei ole ollut vielä kipeänä, mitä nyt pientä nuhaa, niin että entä jos toinen onkin sitten ihan jotain kauheeta!? :D ei nuku, on kipeänä ei syö jne. kyllähän tuota tyttöä on saanut kanniskella paljon, mutta eipä se ainakaan näin jälkeenpäin niin kauhealta tunnu..
 
Mulla varmaan ois suurperhe, jos kaikki vauvat ois olleet samanlaisia kuin tää kuopus :D Esikoinen oli ja on kuitenkin niin vaativa tapaus, että enempää lapsia meille ei tuu. Ei voi ottaa riskiä, että tulee toinen samanlainen tulisielu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja muu:
minä taas mietin sitä, että kun tämä meidän ensimmäinen on ollut niiin "helppo", yöt nukkunut alusta asti todella hyvin, ei koliikkia, ruoka maistunut tähän mennessä ainakin hyvin, ei ole ollut vielä kipeänä, mitä nyt pientä nuhaa, niin että entä jos toinen onkin sitten ihan jotain kauheeta!? :D ei nuku, on kipeänä ei syö jne. kyllähän tuota tyttöä on saanut kanniskella paljon, mutta eipä se ainakaan näin jälkeenpäin niin kauhealta tunnu..
Click to expand...

No meillä oli just näin :)

Esikoinen superhelppo ihan alusta saakka ja toinen sitten vaativa tapaus, koliikkia jne, allergiat puhkesi aikaisin, imetys oli haastavaa jne. No siitäkin selvittiin, onneksi se rankin vaihe vauva-aikana kesti vaan aikansa ja isompana sitten helpotti.

Olen kyllä monesti sanonut, että jos olisi ollut meidän esikoinen niin olisi ainoaksi jäännyt :D

Kolmas oli sitten taas superhelppo joten hyvä ettei jätetty vaikean vauvavuoden takia lapsilukua kahteenn. Toki se mietityttää että jos neljäs tulisi ja olisi yhtä vaativa kuin toinen niin miten sitä siitä selviäisi kun on ne isommatkin tarpeineen, mutta mua ainakinlohduttaa ajatus, ettei vauva-aika ja sen mahdolliset hankaluudet kestä ikuisesti...

 
Meillä vain neljä lasta, mutta pienillä ikäeroilla. Ja voin sanoa, että EI TODELLAKAAN ole olleet helppoja. Joskus ihmettelen itsekin, miten se elämä kantaa. Jos joku olisi vuosia sitten antanut paperin jossa olisi kuvattuna meidän nykyinen elämämme ja sanonut, että lue tästä, millainen elämäsi on xx vuoden kuluttua, olisin lopettanut elämäni ja viimeinen lauseeni olisi ollut "ei muuten ole".

Ja ei, en missään nimessä ole katkera rms., pointtina on se, että vaikka järjettömästi vaikeuksi ihmisen elämään tulee, niin niihin sopeutuu. Olen erittäin onnellinen yämän hetkisestä elämästäni! <3
 
Kai tuo on hyvin ihmisestäkin kiinni että mikä on kenenkin mielestä helppo ja mikä ei. Meillä 5 lasta, joista 4 on/oli korvakierre, yhdellä jo helpottanut. Yhdellä infektioastma, yhdellä ruoka-aineallergioita ja 4llä atooppinen (onneksi lievä) iho. En ollenkaan kuvittelekaan etteikö tällä pienimmälläkin alkaisi korvakierre jossain vaiheessa. Pahimmillaan se on ollu sitä että kävin joka päivä lääkärissä viikon aikana. Mutta ilmeisesti meillä ei ole tarpeeksi rankkaa ollut kun noita on 5 tehty :D
 
Meillä on kolme lasta, jotka on musta kaikki olleet tosi helppoja. Ekan puoli vuotta sai heräillä 2 tunnin välein, mutta sitten ne kiltisti söi ja heti nukahti, joten ei ollut ylivoimaista. Mitään turhia itkuja ei ole ollut koskaan, rauhallisia tapauksia. Siksipä haaveilen neljännestäkin... Mutta ehkä ei kuitenkaan, raskautta ja synnytystä en halua enää kokea.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa