Onko kalvojen irroittelusta ollut teille hyötyä?

[tralalalaa]

Viikkoja noin 41 ja kyseessä toinen raskaus. Tänään oli käynti kätilön luona, joka teki sisätutkimuksen ja irroitteli vähän kalvoja samalla. Kohdunkaulaa jäljellä noin 1,5-2 cm pehmeänä, kolmelle-neljälle sormelle auki. Sai siliteltyä päätä, vaikka vauva ei ollutkaan kiinnittynyt ihan kunnolla.
Onko teillä auttanut kalvojen irroittelu synnytyksen käynnistymiseen? Mullahan limatulppakin tuli jo noin viikko sitten, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan ja täällä ollaan jo ihan hermoromahduksen partaalla. Onko kalvojen irroittamisesta ihan oikeasti jotain hyötyä?

 

["hippu"]

Mulle ei ollut.

 

["viima"]

mulla on tuo edessä keskiviikkona jos ei sitä ennen tule. nyt rv41+1
ja mä tulen hulluksi kohta!!!!

 

[herkkäuskoinen]

mua käynnistettiin neljä piimänpitkää päivää, taidan olla huono reagoimaan siihen tablettiin. No kun kalvoihin lopulta päästiin käsiksi, niin tuntia myöhemmin olin jo tavallisen tuskainen... Vai olisko syynä ollu se, kun virnistelivät että täältä et kuule muuten pois enää pääse...

 

["viima"]

mua käynnistettiin neljä piimänpitkää päivää, taidan olla huono reagoimaan siihen tablettiin. No kun kalvoihin lopulta päästiin käsiksi, niin tuntia myöhemmin olin jo tavallisen tuskainen... Vai olisko syynä ollu se, kun virnistelivät että täältä et kuule muuten pois enää pääse...

kun aloittivat niin olitko ollenkaan auki tms?
mulla jo rv36 oli kaks senttiä auki mut tyyppi ei tahdo ulos. kaulaa jäljellä 2cm.
onneks viel muutama päivä armoa. en tahdo käynnistykseen.

 

[ei auttanut]

Joo, irroiteltiin tuskasen monta kertaa. Varmaan toistakymmentä. Sattui niin perkeleesti. Synnytytys saatiin LOPULTA käynnistetyksi rv 41+0. Monta päivää kestävät käynnistysyritykset kyllä ovat aika hajottavia :/

 

[huono muisti, mutta]

[QUOTE="viima";22560284]kun aloittivat niin olitko ollenkaan auki tms?
mulla jo rv36 oli kaks senttiä auki mut tyyppi ei tahdo ulos. kaulaa jäljellä 2cm.
onneks viel muutama päivä armoa. en tahdo käynnistykseen.[/QUOTE]

en tainnu olla, raskausdiabeteksen takia halusivat sen ulos 38 viikon ikäisenä. Sälliä ei kiinnostanut vaan yhtään semmoinen hoppuilu, sektioksi meni sitten lopulta kun pisti päänsä jotenkin hiukan väärään asentoon...

Mulle käynnistäminen ei ollu mitenkään ikävä kokemus jos ei oteta lukuun, että tyksissä piti tököttää melkein kaks viikkoa yhteensä. Onneksi oli kivaa seuraa eikä hoitajissakaan ollut juuri valittamista. Aloin suorastaan kotiutua. Kotona vasta tajusi, miten paljon sairaalassa kuitenkin aina joutuu sopeutumaan. Sitten tais itkettää koko illan. Vaan onnestahan sitä sitten itki, ja hormonihuurupäissään

 

[opettelisinkos lukemaan?]

jaa, kappas, tehän puhutte irroittelusta. Mullahan ne siis vaan puhkastiin. Sehän nyt ei tuntunu tasan miltään.

 

[tralalaa]

Kiitos vastauksista! Eipä kuulosta kovin lupaavilta teidän kokemukset. Meillä tilanne siis on se, että jos käynnistykseen saakka mennään noin viikon päästä, niin se tehdään puhkaisemalla kalvot, koska tilanne on jo niin kypsä kohdunsuulla. Nyt niitä siis vaan tosiaan pyöriteltiin irti. Kätilö sanoi, että ei tämä täällä kaulan tilanteen takia enää kovin kauaa viihdy. Kyllä mua kieltämättä on vähän supistellut, mutta tilanne on oikeastaan ollut ihan sama jo useamman viikon supisteluiden suhteen. Saisi tosiaan jo tulla... Tänään illalla kokeillaan saunomista ja ehkä toistakin s:ää ihan varmuuden vuoksi.

 

[hp]

41+2 niitä irroteltiin, supistukset alkoi seuraavana iltana ja vauva syntyi 41+4. Että en tiedä, oliko hyötyä vai ei, olishan se synnytys voinut käynnistyä ilmankin.