Onko kokemuksia 2+2?

[mamma6v]

Meillä on kaksi ihanaa lasta siunaantunut. Poika 11/03 ja tyttö 12/05. Itse olen 25(sykysyllä 26 ja mies 31. Nautimme suunnattomasti näisätkin kahdesta, mutta haluaisimme lisää lapsia.

Nyt mietimmekin pitäisikö tehdä/yrittää heti perään vai mennä välillä äiteen töihin. Jos menen töihin niin ensi kesänä esikon ollessa 3,5 ja tytsin 1,5 menisivät hoitoon ja äitee koko päiväisesti työhön. Mutta sitten on alkanut tuo ikä mietityttämään. Mitäs jos sitä 30 jälkeen onkin vaikeampi tulla raskaaksi ja jaksaa lasten kanssa (tämä on siis pelkkä pelko, ei olettamus).

Meidän haaveissa olisikin saada vielä 2 lasta sitten kun isommat lähtevät kouluun eli n.3-5 vuoden päästä. :heart: :heart:

Olisiko muita jotka miettivät samaa tai ovat kokeneet asian hyvät/haitta puolet!

Itse en ehkä jaksaisi ainaakaan puoleen vuoteen uutta raskautta ja haluamme antaa jokaisen vaavin ensin kasvaa isommaksi ennen kuin tulee toinen vaavi. Esikon ja tytön välillä oli 2v 1kk eroa, joka meidän perheelle tuntuu sopivaksi.

 

[hanne]

Tohon raskaaksi tuloon voin vähän kommentoida, muusta en tiedä. Mulla ei ainakaan ollut mitään ongelmia tulla raskaaksi 10v pillereitä ja yli 30v kun lapsukaista alettiin yrittää, toki oli sellanen pelko että ellei tärppääkään. Mutta tuotapa ei tiedä ennenkuin kokeilee, mun yksi ystävä sai yhden ja oli alle 25 ja perään piti tehdä toinen mutta valitettavasti ei tullut toista jostain syystä.

Jos tuntuu että olisi hyvä toi että myöhempään kaksi lisää, niin suosittelen sitä sitten niin ajattelemaan, jos ei sitten saa ? mutta et välttämättä saa vaikka nyt yrittäisit heti perää ? Ne on niin mutkikkaita juttuja!

 

[Nelli]

Niin, on hyvä miettiä mitä elämältä haluaa. Meillä 2 vanhimman lapsen ikäero on 2½v, joka vlillä tuntui liiankin lyhyeltä, kun vauva osottautui allergiseksi koliikkivauvaksi, joka sairasti korvia jatkuvasti. Ei isoveli vielä pienenä ymmärtänyt, miksi äiti on koko ajan väsynyt eikä leiki hänen kanssaan...

Kolmas lapsemme on nyt vajaa 1½v. Kauan mietimme jaksammeko vielä yhtä, mutta olin aina haavaillut kolmesta lapsesta. Jotkin asiat ovat kuuden vuoden aikana "unohtuneet". Niin hyvät kuin huonotkin. Eli vauva-ajan väsymys ja vauvan itkuisuutta en niin muistanut, mutta olipahan ihanaa kuulla pienen suusta se "äiti" taas ekaa kertaa. Isot lapset olivat vauvan syntyessä vajaa 6 ja 8 v, joten jotenkin oli helpompaa.

Itse suosittelisin, että menisit vaikka töihin ja antaisit näille lapsille aikaa satuihin, leikkeihin yms. Mukavaa myös matkustella vielä kun perhe on pieni (myös edeullisempaa!). Ja etenkin , antakaa aikaa parisuhteelle! Suhde on aina kovilla pienten lasten perheissä. Kivat pienet lomat miehen kanssa virkistävät. Kahdelle lapselle saa myös helpommin lastenhoidon esim. kummeilta/isovanhemmilta, kuin jos lapsia olisi useampi.

Joten odottele muutama vuosi ja katsokaa miehen kanssa asiaa sitten uudelleen, kyllä ehdit vielä saada monta lasta, jos siltä tuntuu.

 

[taustalla]

Kokemusta on. =)

Meillä vanhempi kaksikko syntyi 2/98 ja 12/99 eli ikäeroa 1v10kk. Itse menin töihin 5/02 eli lasten ollessa 4v3kk ja 2v5kk. Raskaaksi tulin jälleen keväällä 2004 ja saimme kolmanne lapsemme 1/05. Nyt olen raskaana taas ja nelosen la on marraskuun lopulla. Ikäeroksi on tulossa sama 1v10kk! :heart:
m
Ikää itselle ehti kertyä 30 vuotta edellisen raskauden aikana ja ihan yhtä helposti on tärpännyt nämä kaksi kuin ensimmäisetkin. Ja jaksanut olen vauva-ajan valvomiset hyvin. Niin ja onhan noista isoista veljistäkin jo jonkin verran apuja. Vanhempi aloitti koulutien viime syksynä ja toinen astuu koulupenkille muutaman viikon kuluttua.

Eli rohkeasti vain välillä töihin ja muutaman vuoden päästä uudelleen vauva-aikaa elämään.

 

[neljättä odottava]

No mulla on lapset 96,98 ja 08/05 neljännen laskettuaika 02/07 ikää on ollut 22,24.31 ja nyt vielä muutaman kuukauden 32v.Eikä ollut mitään ongelmia tulla yli kolmikymppisenä raskaaksi.No sen verran on että mies vaihtu kakkosen jälkeen parempaan joten miehelläni on tällä hetkellä yksi ja toinen siis tuloillaan.Ikä eroa tulee 1,5v.Ite tiedät parhaiten mikä teille sopii.

 

[ElliNoora]

meillä on kokemusta 2 +1 -asetelmasta. neljättä olin ajatellut, mutat nyt juuri tuntuu että ehkäpä sittenkin tyydymme kolmeen. Viimein oli aika raju tapaus vauva-aikana Tuntui että isommille (6 ja 8) ei juuri jäänyt aikaa. nyt vaavelimme on jo isompi ja helpompi mutta vauvakuumetta ei ole tullut, joten kolme riittää sitten meille.

itse ajattelen, että jos tekee kolme lasta peräkanaa,niin täytyy olla hyvä talous, rautaiset hermot sekä kiltit ja terveet lapset niin hommat sujuu. Pieni tauko on kyllä ihan hyvä, sillä harvemmin nuo kaikki edellä mainitut osuu kohdalle yhtaikaa.

 

[taustalla]

\

meillä on kokemusta 2 +1 -asetelmasta. neljättä olin ajatellut, mutat nyt juuri tuntuu että ehkäpä sittenkin tyydymme kolmeen. Viimein oli aika raju tapaus vauva-aikana Tuntui että isommille (6 ja 8) ei juuri jäänyt aikaa. nyt vaavelimme on jo isompi ja helpompi mutta vauvakuumetta ei ole tullut, joten kolme riittää sitten meille.

itse ajattelen, että jos tekee kolme lasta peräkanaa,niin täytyy olla hyvä talous, rautaiset hermot sekä kiltit ja terveet lapset niin hommat sujuu. Pieni tauko on kyllä ihan hyvä, sillä harvemmin nuo kaikki edellä mainitut osuu kohdalle yhtaikaa.

Hyvin kirjoitettu. Vaikka sitten moni on sanonut, että kolmannen kanssa on helpompaa kuin kahden, varsinkin jos kaksi ensimmäistä ovat jo leikki-iässä kun kuopus syntyy. Kun on vaan kaksi, esikoinen on ilman kaveria, kun äiti hoitaa vauvaa. kun taas kolmannen kanssa kaksi isompaa voivat ainakin välillä leikkiä /tapella keskenäänkin.

 

[Äippä vaan]

Minä sain tämän meidän pienimmäisen nyt 35-vuotiaana.Tätä edellinen täyttää nyt neljä vuotta. Muut koululaisia. Viimeisin raskaus alkoi yhtä helposti kuin muutkin, mutta ongelmat verenpaineen kanssa tulivat lähes alkuraskaudessa. Puolesta välistä raskautta olinkin sitten sairaslomalla.Yhdenkään aikaisemman raskauden kanssa ei ollut verenpaineongelmaa. Näin meillä.

 

[mamma]

Kokemusta on 3+1+2, kun ajattelen omaa ikää milloin muksut olen maailmaan saattanu eli 18, 20, 22 - 26 - 34, 35. Raskaaksi tulemiseen olen huono kommentoimaan, sillä tossa porukassa on yks kondomin läpi alkunsa saanut ja yks kierukasta huolimatta alkunsa saanut (kierukka oli irronnu). Mutta siitä odotusajasta ja lasten hoidosta, siitä osaan kommentoida.

Nuorena noi raskaudet meni siinä sivussa, vaikka ongelmia niissä oli. Lasten hoito sujui väsymystä ajattelematta, vaikka aikoinaan kolmen ensimmäisen synnyttyä laskin, etten ollu nukkunu kahdeksaan vuoteen yhtään kokonaista yötä peräkanaa. Uhmaiät, koulun aloitus iät ja kaikki meni vaiheella ohi, näin jälkeen päin niistä ei pahemmin ees muista mitään. Mutta... nyt yli kolmikymppisenä raskaudet oli huomattavasti raskaampia, kuten myös ensimmäinen jälkimmäisistä synnytyksistä. Tuli kaiken maailman maksaläikät ja raskausdiapetes, vaikka tietty niitä tulee nuoremmillekin. Yövalvomiset oli todella rankkaa varsinkin kun nuorimmaiset syntyi 1v 1kk ikäerolla... kuljin kuin tsompie viime lokakuuhun saakka, kunnes nuorimmainenkin jätti pullon pois ja päästiin nukkumaan kokonaisia öitä. Kasvattajana huomaan olevani väsyneempi, en jaksa enää niin pienistä huomautella, kuin aikoinaan nuorena nipotin ensimmäisille. Liekkö osana taakassa, että ensimmäiset ovat olleet murkussa, pari niistä todella rajussa murkussa. Mutta kaikesta rankkuudesta huolimatta nautin lapsilaumastani ja siitä, että minulla on edelleen pienet kädet ja jalat sängyssäni vieressä nukkumassa ja pieni ihminen tulee halaamaan kotia tullessani. Tosin toi vanhinkin, kohta kaks kymppinen nuori mies, käy myös halaamassa aina kun oon vipannu sille rahaa =)

Eli mun neuvo, jokainen tekee minkä jaksaa, mutta lasten kasvatukseen kuuluu muutakin kun se raskaus ja ekat vuodet. Tulee monta monta vaihetta, surua ja tuskaa ennen kuin nuo saa aikuiseksi ja jos ne on kolmikymppisinä kunnon kansalaisia voi sanoo, että on onnistunut.