Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Olen koko illan itkenyt ja päättänyt etten sitten kolmosta tee kun se tuntuu olevan niin moraalitonta noin monen mielestä. Tulen loppuikäni asiaa murehtimaan, mutta en halua olla mikään paheksuttava p*skakaan.
Tekee tosi pahaa lukea kun muut puhuu kolmansista ja neljänsistäkin lapsista. :'( Ei sillä ettenkö noita kahta rakastaisi mutta tuntuu vain pahalta ettei kohdallani toive isommasta perheestä toteudu koskaan.
Tiedän realiteettini. Koulutusta en tod.näk. tule koskaan saamaan. Työllistyminen on tosi tuuripeliä, mutta edelleen toivon että joku minutkin kelpuuttaisi jonnekin. Tällä hetkellä on tosi tyhjä olo.
Uskotko mieluummin ventovieraita ihmisiä kuin omaa sisintäsi? *huokaus*
Unelmiin kannattaa uskoa, eikä toivoa ole koskaan liikaa. On luovuttamista lakata yrittämästä, millaisen mallin elämästä haluat antaa lapsillesi? Jokainen ihminen on yhtä arvokas, työtön tai työllistetty.
Tämänpäivän lapset ovat niitä jotka omilla veroillaan aikanaan maksaa tämänhetken työntekijöiden eläkkeet.
Mutta ihan oikeesti : Sä et voi antaa toisten päättää sun elämästä, mitä sä haluat ja mitä teet. Sun elämä, sun päätökset. Rakasta ja arvosta itseäsi.
