Onko lapsen "pakko" leikkiä kaikkien kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aamupinkeä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

aamupinkeä

Vieras
Tätä pohdiskelen...mikä on oikein ja mikä fiksua.

Asutaan omakotialueella ja samalla tiellä vähän kauempana asuu poikaani puoli vuotta nuorempi poika. Poikani täytti kesäkuussa 6v. Jostain syystä poikani ei halua leikkiä ollenkaan tämän pojan kanssa. Muuten se ei olisi ongelma, mutta kun tämä poika tulee usein äitinsä kanssa hakemaan poikaani leikkimään.

Syitä, miksi leikit eivät käy yksiin on kai monia. Tuon pojan kanssa leikkiminen on aina sitä, että hänen äitinsä on jostain syystä mukana. Kävellään jossain tai mennään leikkipuistoon (ei sinällään tylsää, mutta aina samaa). Tämä toinen poika on lisäksi aika dominoiva, eli tahtoo aina kaiken. Leikeissäkin haalii aina parhaat lelut ja jos ei saa sitä parasta lelua (tai pääse ekana johonkin), alkaa heti:" MINÄ haluan sen! Anna se MINULLE. Miksi MINÄ en päässyt ekana?" Eli aina minäminäminä. Oma poikani on enemmän ujompi ja antaa viedä lelut, mutta kyllästyy siihen.

Lisäksi oma poikani tykkää leikkiä liikunnallisia leikkejä: pelata jalkapalloa, juosta, potkulautailla, kiipeillä. Tämä toinen poika on motorisesti kömpelö eikä tee mitään sellaista. Tai jos juoksevat, niin sitten toinen poika ottaa juoksukisan niin, että on jo melkein maalissa kun kisa alkaa ja sitten alkaa kehuskelu:"MINÄ voitin. MINÄ olin parempi". Samoin puhuu itsestään myös silleen, että hän on ISO ja minun poikani on tosi pieni.

Nojoo, syytä ja vikaa on siis kummassakin pojassa varmasti, mutta miten tämä ongelman kanssa? Poikani ei halua leikkiä eikä lähteä heidän mukaansa kun tulevat kysymään. Miten te tekisitte?
 
Me olaan puhuttu kotona että päiväkodissa ja koulussa on leikittävät kaikkien kanssa eli ketään ei saa jättää ilman kaveria yksin. Pomottajan pomotteluun ei tarvitse kuitenkaan suostua.
"Vapaa-ajalla " eli kotioloissa saa valita kaverinsa eikä tarvitse leikkiä jonkun kanssa jos ei halua . Silti ei saa yllyttää muita vieroksumaan kaveria josta ei itse tykkää.
 
Vapaa- ajalla ei tarvitse leikkiä kaikkien kanssa, mutta yhtä ei saa jättää ulos leikistä jos ollaan porukkana ( ellei tämä yksi vaan sotke leikkiä ).

Ja mun mielestä selitykseksi riittää jos ei vaan halua leikkiä jonkun kanssa, mitä sitä sen kummemmin analysoimaan.
 
No minä varmaan kysyisin pojalta itseltään haluaako lähteä kaverin kanssa ulos kun tulevat hakemaan ja jos poika sanoo ettei halua niin sitten vaan pahoittelisin kaverille ja hänen äidilleen että "Pekka ei taida nyt jaksaa lähteä, ehkä joku toinen kerta". Tarpeeksi usein kun kieltäytyy niin ehkä kaverikin lakkaa sitten kysymästä.
Itsellä sellainen ongelma, että ennen tuossa ihan naapurissa asui kuopuksen kanssa samanikäinen lapsi, olivat paljon yhdessä ja leikitkin sujuivat. Sitten tuo lapsi muutti vähän kauemmaksi (ihan kävelymatkan päähän) ja tuohon naapuriin muutti toinen perhe jossa myös samanikäisiä lapsia. Nyt tuo meidän kuopus on tuon nykyisen naapurin lapsen kanssa kuin paita ja perse eli todella paljon yhdessä ja tämä vähän kauempana asuva kaveri ei tahdo oikein leikkeihin mahtua. Olen yrittänyt sanoa että leikkisivät yhdessä. Syksyllä menevät kaikki kolme samalle luokalle että vähän epäilyttää mitähän siitä sitten tulee jos leikit yhdessä eivät onnistu.
 
Mun mielestä lapsen ei tarvi leikkiä kaikkien kanssa jos kemiat ei kolahda. Tietysti jos ollaan esim. talonyhtiön pihalla leikkimässä jotain hippaa yms. niin ketään ei jätetä ulkopuolelle.

Muutoin niin lapsi kuin aikuinenkin saa valita kenen kanssa haluaa vapaa-aikaansa viettää.
 

Yhteistyössä