Onko lapsesi Möllöttäjä?

[Ååbee]

Tiedättehän tyypin? Näitä on aikuisissakin, mutta jostain syystä varsinkin lapsissa. Niille sanoo jotain ja ne vaan tuijottaa tyhmänä takaisin mitään sanomatta. Sitä luulee, ettei ne kuulleetkaan ja toistaa sanomansa. Mutta ei, ne vaan katsoo tyhmänä. Sitten sitä on itse että ookoo...

Tänään olin kaupassa (pieni lähikauppa) 5-vuotiaan poikani kanssa ja poika bongasi pk:sta tutun pojan. Meni sanomaan sille hei ja toinen vaan katsoi. Ja päiväkoti on pieni, siellä kyllä kaikki tuntee toisensa. Äitinsäkin möllötti meitä tyhmänä eikä sanonut mitään. No lähdettiin liikkeelle ja nämä kaksi vaisua aavetta myös. Kassajonossa olivat meidän perässä ja taas poikani koitti jutella toiselle pojalle, mutta yks vaan ilmeettömänä katsoi! Siis sellainen 4- tai 5-vuotias! Ja äiti kanssa. Pk:n pihalla olen uon pojan nähnyt ja siis normaali lapsi kyseessä.

Näihin aina silloin tällöin törmää. Jos lapsesi (tai itse) käyttäytyy noin, niin mikä on syynä? Ujolta tuo poika ei vaikuttanut. Seisoi vaan ja katsoi tylsänä.

 

["vieras"]

Mun kaverin lapset on just tollasia. Luulen, että heihin vaikuttaa vanhempien asettamat paineet olla parempia kaikessa kun muut lapset. Vanhemmat usein liioittelevat lasten taitoja tai valehtelevat lapsien osaavan jotain mitä eivät oikeasti osaa (esim eskarilainen lukea..). Itsetuntohan siinä lapsilla kärsii kun vanhemmat ei ole tyytyväisiä lapsiinsa. Kaverini lapset ovat iältään 1v, 4v, 5v, 7v.

 

["Maisa"]

On. Lapseni on möllöttäjä. En tiedä siihen syytä, mutta kyllä, hän on möllöttäjä. Itse en ole, vaan tervehdin reippaasti kaikkia lapsen päiväkotikavereita ja heidän vanhempiaan, mutta lapseni on useimmiten juuri noin: tuijottaa epäkiinnostuneen oloisena, ilmekään värähtämättä. Mutta olen kuitenkin päättänyt hyväksyä lapseni sellaisena kuin hän on, möllöttäjä tai ei.

 

[jdfalös]

Meillä möllöttäjä tarkoittaa marisevaa,kitisevää,itkevää,vinkuvaa penskaa. Ei töllöttävää.

 

[Lentokala]

Koitetaan välttää Möllöttämistä.

Tiedän kyllä, että esikoinen saattaa möllöttää joskus; juuri noissa kaverin moikkaamis-tilanteissa. Aikuisille ei möllötä vaan tervehtii kohteliaasti.

En tiedä miksi. Joskus on vaan sanonut ettei se tyyppi kiinnosta.
Ja silloin tää vastapuoli on myös Möllöttäjä.

Sitten kun tyyppi kiinnostaa ja ovat kavereita niin moikataan oikein reippaasti.

Pienempänä ei möllöttänyt, joten tää lienee Ikä-Möllötystä. Ikä 10v.

 

["vattu"]

Ei todellakaan ole! Vähän turhankin puhelias ja reipas otteissaan. Huutaa kaverin äitiä keinuttamaan ja juttelee muiden aikuisten kanssa kuten meille vanhemmilleen. Mulla äitinä on välillä tuollaisia möllötyspäiviä ettei jaksaisi puhua ja vaan tuijottaa eteensä..

 

[möllömamma]

[QUOTE="Maisa";27878323]On. Lapseni on möllöttäjä. En tiedä siihen syytä, mutta kyllä, hän on möllöttäjä. Itse en ole, vaan tervehdin reippaasti kaikkia lapsen päiväkotikavereita ja heidän vanhempiaan, mutta lapseni on useimmiten juuri noin: tuijottaa epäkiinnostuneen oloisena, ilmekään värähtämättä. Mutta olen kuitenkin päättänyt hyväksyä lapseni sellaisena kuin hän on, möllöttäjä tai ei.[/QUOTE]

Niin minunkin lapsi. Ei tervehdi päiväkotikavereitaa, ei hoitajia, ei muitakaan aikuisia tai lapsia. Kehotan kyllä aina tarvehtimään, mutta sanaa ei tule suusta. Itse kyllä tervehdin.

Tiedä johtuuko möllöttäminen samasta vai ei, mutta lapsella on tiettyä neurologista häikkää, joka asettaa tiettyjä sosiaalisia haasteita.

 

[Moraalinvartija]

Yksi minun lapsistani on tuollainen möllöttäjä. Itse en ole, eikä muutkaan lapset. Johtuu oikeasti ihan vaan ujoudesta, mutta näyttäytyy tuolla lailla oudosti.

 

[Ååbee]

Mielenkiintoista lukea näitä ja oppia ymmärtämään mistä tuo möllötys (joo meillä käytetään tätä sanaa. "Mitä nää möllötät? Kävelikkönää johonki pahki?") voisi johtua. Siis joillakin tosiaan ujoutta, joillakin neurologista... Tuollaiset syyt voikin hyvin ymmärtää. Ehkä se poika piti mun poikaa vaan niin pölijänä, että ajatteli, ettei alennu vastaamaan... tai oli tosiaan ujo tms. Joskus oon kans miettinyt, että onkohan ne vaan liian viisaita ja miettivät mieluummin universumin arvoituksia kuin vastaavat toisen tervehdykseen.

Meidän penskat taas ovat liiankin sosiaalisia ja puheliaita. Meidän vanhempien lempileikki autossa onkin "Kuka osaa olla pisimpään hiljaa?". Ei nuista saa möllöttäjiä millään. Jos ei sitten tule tuota ikä-möllötystä, mihin joku viittasi.

 

[Rigel]

^ Lapsissani on niitä, jotka miettivät universumin arvoituksia ja saattavat olla eri ulottuvuudessa kuin me muut, mutta kyllä niistä huomaa, että ne ovat jossakin toisaalla. Sitten jos niitä joku lähestyy ja puhkaisee maagisen kuplan, saavat aikaan vähintäänkin jonkin sosiaalisuuden osoituksen, kuten hymyn, vaikkeivät ehkä tervehdystä. Eivät siis täytä "Möllöttäjän" määritelmää?

 

[Lunatic]

Hauska alotus.. anteeksi.

En osaa sanoa onko lapseni möllöttäjä, tuntuu ettei se aina kuule mitä sanon.. mutta useemmin se oon minä joka ei kuule mitä se sanoo...

 

[Ååbee]

^ Lapsissani on niitä, jotka miettivät universumin arvoituksia ja saattavat olla eri ulottuvuudessa kuin me muut, mutta kyllä niistä huomaa, että ne ovat jossakin toisaalla. Sitten jos niitä joku lähestyy ja puhkaisee maagisen kuplan, saavat aikaan vähintäänkin jonkin sosiaalisuuden osoituksen, kuten hymyn, vaikkeivät ehkä tervehdystä. Eivät siis täytä "Möllöttäjän" määritelmää?

Ei, ei tuo ole Möllöttäjä Tuollaisessa tapauksessa Möllöttäjä olisi ehkä tullut kuplastaan ja tuijottanut tylsänä häiritsijää.

 

["Maisa"]

Tiedä johtuuko möllöttäminen samasta vai ei, mutta lapsella on tiettyä neurologista häikkää, joka asettaa tiettyjä sosiaalisia haasteita.

Saako udella, onko lapsella ihan diagnosoitu joku neurologinen häiriö, vai epäiletkö vain? Itsekin epäilen, mutta en ole asialle tehnyt mitään, koska oli diagnoosia tai ei, ainut "haitta" on oikeastaan tuo sosiaalinen puoli. Mutta sitten toisaalta olen sitä mieltä, että maailman sivun on ollut enemmän tai vähemmän erikoisia ihmisiä, ja niin kauan kuin siitä erikoisuudesta ei ole haittaa muille, niin erikoisella on oikeus olla erikoinen. Mutta tietysti kiinnostaa, jos oma lapsesi on jo diagnosoitu, että mikä diagnoosi oli?

 

["vieras"]

Aikuiset möllöttäjät ne vasta ärsyttäviä on. Ihan vasta kaupassa pyysin myyjältä neuvoa ja se vaan möllötti. Toisen myyjän piti huutaa kassalta vastaus mun kysymykseen.

 

[Ååbee]

[QUOTE="vieras";27878758]Aikuiset möllöttäjät ne vasta ärsyttäviä on. Ihan vasta kaupassa pyysin myyjältä neuvoa ja se vaan möllötti. Toisen myyjän piti huutaa kassalta vastaus mun kysymykseen.[/QUOTE]

Asiakaspalvelutehtävät eivät kyllä ole oikea ammatillinen ratkaisu Möllöttäjille.

 

[Ååbee]

^

 

[kjjj]

 

[Möllöttäjä :D]

Hehe hauska sana, en oo ennen kuullutkaan Siskoni 9-vuotias lapsi taitaa olla tuollainen möllöttäjä, ei tervehdi tai ehkä äitinsä käskystä saattaa ujosti tervehtiä. Jos kysyn vaikka että ottaako hän mehua vai kaakaota, niin katsoo pitkään vaan hiljaa sanomatta mitään, lopulta äitinsä joutuu toistamaan hänelle minun esittämän kysymyksen ja sitten saan vastauksen. En sitten tiedä on tää lapsi vaan niin ujo :/

 

[mama the strange]

Oma lapseni ei ole möllöttellijöiden heimoa. Itse kuitenkin lapsena taisin olla. Olin sairaalloisen ujo, enkä välttämättä saanut sanaa suustani, jos joku, tuttukin ihminen, tuli yhtäkkiä juttelemaan.

Nykyään olen möllöttelystä, ja ujoudesta, päässyt.

 

["vieras"]

Mä kutsun noita olmeiksi. Semmosia hajuttomia, mauttomia ja värittömiä lapsia jotka melkein kuultavat läpi ja vaan tuijottavat suu raollaan, ihme ettei kuola valu.

 

[Ååbee]

[QUOTE="vieras";27882768]Mä kutsun noita olmeiksi. Semmosia hajuttomia, mauttomia ja värittömiä lapsia jotka melkein kuultavat läpi ja vaan tuijottavat suu raollaan, ihme ettei kuola valu.[/QUOTE]

Olmeiksi? Mistä tuo sana tulee?