Onko lasten 'kyselyikä' raivostuttava?

[Professional Griefer]

Mikä toi on? Miks? Miks? Miks se on noin? Mitä toi tekee? Miks toi täti on noin kulmikas? Miks toi talo on tossa?

Niin ja en mä edes tiedä, onko sellaista asiaa kuin 'kyselyikä' vai onko se osa perus uhmaikää vai mitä.. oon vaan kyselyiästä kuullut puhuttavan.

Mietin vaan, kun mun kyselyikä ei oo ehkä menny vieläkään ohi. Mamalla on varmaan ollu pinna kireellä kun oon ollut pieni, nyt sen taakan kantaminen on vaan siirtynyt mun miehelle..

 

[dgfag]

Harmi, kun se kysely loppuu monella, koska selviä vastauksia ei osata tai jakseta antaa.

Aikuisten vasta pitäisikin kyseenalaistaa.

 

["..."]

Joskus on, usein ei. Monesti tulee hauskoja keskusteluja...

 

[asdfa]

[QUOTE="...";27744810]Joskus on, usein ei. Monesti tulee hauskoja keskusteluja... [/QUOTE]

Kerro esimerkki!

 

[Professional Griefer]

[QUOTE="...";27744810]Joskus on, usein ei. Monesti tulee hauskoja keskusteluja... [/QUOTE]

Mäkin ottaisin mielelläni esimerkkejä

 

["..."]

Kerro esimerkki!

Esim, tultiin hoidosta ja autossa keskustelua:

"Äiti, meneekö isi tänään navettaan?"

"Joo, menee"

"ai miks"

"no, koska lehmät pitää lypsää, että saadaan maitoa ihmisille ja meille itselle."

"ai, no ketkä kaikki sitä maitoa juo?"

"No te pojat ainakin"

"Ahaa, saanko mennä isin kanssa navettaan?"

"kysytään isiltä"

"mä saan äiti mennä, mut Alma ei saa mennä" (<-- pikkusisko)

"No, miksi Alma ei saa mennä?"

"No, äiti siksi kun navetta on vaarallinen paikka pikkutytöille, siellä asuu mustia lehmiä ja vaarallisia lehmiä"

Keskustelussa äiti ja poika 4v.

Veljensä aloitti sitten pian jatkamalla keskustelua siitä, mitkä lehmät oikeasti on vaarallisia
ja mitkä vain mustia

 

[kysymys kysymys kysymys]

Loppuuko se joskus? t. 3,5-vuotiaan äiti

 

[halipupu harmaana]

Mun mielestä 5v:n "mä haluun..." ikä on paljon pahempi.

 

[Professional Griefer]

Loppuuko se joskus? t. 3,5-vuotiaan äiti

Ei välttämättä. Mä oon 21 ja mulla on edelleenkin kyselyikä.

 

[.........]

Minusta kyselyikä on hieno juttu. Pitää vaan jaksaa vastailla muun toiminnan ohessa. Kannattaa myös kysyä muksun omaa arviota kysytysta asiasta ja johdatella oikeaan suuntaan.

 

["..."]

Mun mielestä 5v:n "mä haluun..." ikä on paljon pahempi.

meillä 2v:llä on jo toi mähaluun vaihe päällä...

Ja nuo 4 vuotiaat alkaa jo paremmin kuuntelemaan ja jos antaa "tyhjentäviä" vastauksia niin
tarttee vähemmän kysellä miks miks ja miks.

Joskus mäkin oon väsyny ja vastaan tylysti no siks.... Mut harvoin.

 

[Professional Griefer]

Mun mielestä 5v:n "mä haluun..." ikä on paljon pahempi.

Mulla on tämäki ikä edelleen varmaan..

Onks "mä haluun"- ikä "äiti, saanko joululahjaks ponin? Miksen? Kyl se mahtuu mun huoneeseen, no saanko tollasen Bratz kampauspään? Miksen? Mä haluun? Anna karkkia, miksei ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ MÄ HALUUUUUUUUUNNNNNNN!!!!"

 

[Minni:)]

Meillä kestänyt kyselyikä nyt yli vuoden. Poika hieman alle neljä. Vähän väsyttäväähän se on välillä. Esimerkiksi kun heti aamulla ensitöikseen kysyy "Miksi mutka ei ole suora?" ja kysymystulva jatkuu aamusta iltaan. Poika on erityisen kiinnostunut maapallosta ja auringosta ja sienistä ja miksi madot voivat syödä myrkkysieniä. Noiden aiheiden tiimoilta usein kysellään. Tai sitten on ihan vaan sellaista et poika ensin toteaa "Onpas mukavaa." Vastaan että niin on, ja poika siihen "Miksi?".

 

[Poppu]

Meillä on yksi minäitte-, miksmikäkuka-, eiiiiku äitiiii, määhaluuuun... Sä et saa tulla tänne, koska... Mene pois eiku tuu takas, eieieiei tuuuuu takaaas äääääÄÄÄÄÄ! ÄÄÄÄ mä haluun ite, ite puen!

Joskus saa laskea toiseenkin kymmeneen ja poistua vähäksi aikaa

Joskus loppuu pitkätkin pinnat, mutta harvoin onneksi.

 

[Poppu]

Ja se kyselyikä on vasta alkamassa

 

[hdfghdfg]

[QUOTE="...";27744860]Esim, tultiin hoidosta ja autossa keskustelua:

"Äiti, meneekö isi tänään navettaan?"

"Joo, menee"

"ai miks"

"no, koska lehmät pitää lypsää, että saadaan maitoa ihmisille ja meille itselle."

"ai, no ketkä kaikki sitä maitoa juo?"

"No te pojat ainakin"

"Ahaa, saanko mennä isin kanssa navettaan?"

"kysytään isiltä"

"mä saan äiti mennä, mut Alma ei saa mennä" (<-- pikkusisko)

"No, miksi Alma ei saa mennä?"

"No, äiti siksi kun navetta on vaarallinen paikka pikkutytöille, siellä asuu mustia lehmiä ja vaarallisia lehmiä"

Keskustelussa äiti ja poika 4v.

Veljensä aloitti sitten pian jatkamalla keskustelua siitä, mitkä lehmät oikeasti on vaarallisia
ja mitkä vain mustia [/QUOTE]

Ehkä meillä on eri käsitys hauskuudesta. Ja kai selitit, miksi maitoa juodaan. Mihin tulokseen tulitte lehmien vaarallisuudesta?

 

["..."]

Ehkä meillä on eri käsitys hauskuudesta. Ja kai selitit, miksi maitoa juodaan. Mihin tulokseen tulitte lehmien vaarallisuudesta?

Sä oot tylsä, pitäiskö mun nyt niinku kertoa sulle 2 tunnin keskustelu kokonaisuudessaan?
Miksi?


tietävät jo miksi maitoa juodaan, se ei ollut keskustelun aiheena.

Vaaralliset lehmät = sarvellisia lehmiä
Mustat lehmät = mustia lehmiä (lapsen käsitys aiheesta)

Lapset tietävät myös yleisesti sen että lehmät ovat vaarallisia pikkulapsille ja yksin ei saa mennä

 

["jep"]

Kysymykset ovat hauskoja , siis sellaiset "miks on puita olemassa?", "miks tähdet on niin pieniä" -tyyppiset. Haastavat omaakin ajattelua, ja joskus joudun 3,5-vuotiaalle sanomaan, että en tiedä, mutta otetaan selvää .

Mutta. Ennen omia lapsia ajattelin, etten ikinä tule lapsilleni sanomaan mistään, että siks ku minä sanon. Mutta nyt täytyy myöntää, että välillä nakkaan tuonkin. En yksinkertaisesti jaksa joka kerta perustella sataan kertaan puhuttua asiaa. Siis näissä tilanteissa, kun pyydän laittamaan haalarin päälle tai tulemaan hammaspesulle, ja lapsi kysyy ykskantaan "miks?".

 

["vieras"]

Ai onko? Kun 3 vuotiaan papatus alkaa 08 aamulla, ja päättyy 21 illalla niin ikävä tulee jopa uhmis aikoja. Ei hetkeäkään hiljaisuutta.

 

[leijona76]

Meillä tuolla 5v on kyselyikä varmaan villeimmillään nyt, välillä se kyl rasittaakin.
Usein kyl tulee hyviä ja hauskoja keskustelujakin kun ruvetaan pohtimaan ja leikkimään ajatuksilla.

 

[gdfsgdf]

[QUOTE="jep";27744958]Kysymykset ovat hauskoja , siis sellaiset "miks on puita olemassa?", "miks tähdet on niin pieniä" -tyyppiset. Haastavat omaakin ajattelua, ja joskus joudun 3,5-vuotiaalle sanomaan, että en tiedä, mutta otetaan selvää .

Mutta. Ennen omia lapsia ajattelin, etten ikinä tule lapsilleni sanomaan mistään, että siks ku minä sanon. Mutta nyt täytyy myöntää, että välillä nakkaan tuonkin. En yksinkertaisesti jaksa joka kerta perustella sataan kertaan puhuttua asiaa. Siis näissä tilanteissa, kun pyydän laittamaan haalarin päälle tai tulemaan hammaspesulle, ja lapsi kysyy ykskantaan "miks?".[/QUOTE]

AI, että et jaksa sanoa, että ilman tulee kylmä, tai, että hammaslääkärit tarttee töitä?

 

["jep"]

AI, että et jaksa sanoa, että ilman tulee kylmä, tai, että hammaslääkärit tarttee töitä?

En välttämättä jaksa sadannenkahdeksankymmenennen kerran puolentoista päivän sisään. Ei ole kyse siitä, etteikö lapsi tietäisi, miksi hampaat pestään. Tuon ikäinen osaa jo pitkittää vänkäämällä, ja ne tilanteet nyt vaan erottaa. Joskus kyllä kysyn vastaan, että no miks, ja lapsi saa kertoa itse .

 

[gdhdghhg]

[QUOTE="jep";27745261]En välttämättä jaksa sadannenkahdeksankymmenennen kerran puolentoista päivän sisään. Ei ole kyse siitä, etteikö lapsi tietäisi, miksi hampaat pestään. Tuon ikäinen osaa jo pitkittää vänkäämällä, ja ne tilanteet nyt vaan erottaa. Joskus kyllä kysyn vastaan, että no miks, ja lapsi saa kertoa itse .[/QUOTE]

Mutta oliko niitä hauskoja esimerkkejä?

 

["vieras"]

Meillä ainakin nuoremman lapsen kyselyikä oli rasittava. Aina kun vastasin jotain, piti sitä ennen miettiä seuraavat mahdolliset jatkokysymykset. Jos olin itse väsynyt, en enää jaksanut vastailla niin pitkään mitä lapsi kyseli. Ja kun niitä samoja kysymyksiä saattoi tulla konta kertaa päivässä.

Lapsen kanssa kävelylenkki meni monesti yhden tietyn paikan ohitse. Hän kysyi joka kerta "ykä" (mikä) ja "ikki" (miksi). Ja se "ykä" saattoi toistua kymmenenkin kertaa peräkkäin. Jos vastasin huvikseni jotain muuta kuin aiemmin olin vastannut, rattaista kuului ei ja ykä. Ja taas sama alusta...

Hauskoja esimerkkejä on vaikea antaa, kun keskustelut jatkui ja jatkui, lisäksi ne oli hauskoja siinä hetkessä.

 

[lissukka.]

Mun 2v8kk pojalla on alkanut kyselytulva ja toistaiseksi se on ollut enimmäkseen huvittavaa. Mielelläni kerron. Mun oma kyselyikä ei myöskään koskaan mennyt ohi ja miehellä menee hermot