Onko lasten vanhemmat oikeasti noin nuukia?

["vieras"]

Asiallista keskustelua toivon.

Olen monasti tällä palstalla törmännyt siihen ilmiöön, että valitetaan kun lapsen ystävä haluaa ruokaa jääkaapista tai vastaavaa. On kuulemma huonotapaista pyytää. Tottahan se on eriasia jos lapsi tokaisee / vaatii, kuin pyytää nätisti, mutta ei sen pitäisi olla niin suuri este antamisen ilolle!

Olen todella ihmeissäni ihmisten nuukuudesta. Meillä on aina niin sukulaisten kun ystävienkin kanssa ollut sellainen politiikka, että kaikkea saa ottaa kunhan muillekin jättää. Meillä vieraat menee itse jääkaapille ja tekee leipää tmv. jos on nälkä, välillä teen ruokaa nille jos ne siihen aikaan tulee etc. Tämän politiikan aion pitää myös silloin, kun lapseni tulee siihen ikään, että alkaa kavereita tulla kyläilemään. Minulle on kunnia asia saada tarjota vieraille hyvä mieli esimerkiksi juuri ruokaa tai muuta tarjoamalla. Tokihan seurustelu, leikkiminen ym. tuo lapselle usein hyvän mielen, mutta syöminen on lapselle myöskin tärkeää - ihan yhtälailla kuin aikuisellekin.

Muistan kyllä omasta lapsuudestani, miten ikävää oli käydä kylässä jossakin eikä siellä saanut syödä mitään - juotiin ehkä vettä / mehua tmv. korkeintaan, mutta kotiin piti lähteä vain lyhyen leikkimisen jälkeen koska nälkä kurni. Usein kuitenkin ruuan sai muiden perheen jäsenten kanssa syödä yhdessä, mikäli oli siihen aikaan kylässä. Yökylässäkin sai perus ilta- ja aamupalan lisäksi välillä vähän hyvääkin. Yökylähän on jännittävä ja "spesiaali" juttu lapselle ja silloin tällöin kun yökylässä käy niin mikä estää ko. kyläilyn tekemisen vähän vielä hauskemmaksi? Kyllä meidänkin vanhemmat kutsui kavereitani syömään meille sillointällöin ihan huvikseenkin ja yökylässä aamulla oli melkein buffetti ilmestynyt keittiöön kun sai itse koota omat aamiaisleivät ja puurokin saatiin. Kyllä me ihan kouluikäisenä saatiin mennä jääkaapille tekemään se leipä jos siltä tuntui ja samalla sai kaveritkin, jos niitä kylässä oli.

Ei meidänkään taloudellinen tilanne ole todellakaan mikään ihanteellinen, mutta tarjoan mielelläni vierailleni siitä mitä minulla on. Samoin tekevät myös meidän sukulaiset ja ystävät.

Mitä mieltä olette?

 

[Maira]

Kyse ei ainakaan minun kohdallani ole nuukuudesta, kyllä saa pyytää ja tottakai itsekkin tarjoan, vaan kyse on siitä että omin nokkinen ei mennä kaapille!
Mulla ei tulis mieleenkään mennä toisten jääkaapille kurkkii eikä se minusta ole hyvien tapojen mukaista.

 

[Criminal Mind]

Mulla on tapana tarjota jos omatkin ottaa. Samoin sitä kaveri keittää mulle sumpit kun meen kylään. En mä koe meneväni konkurssiin tästä.

 

["Lissu"]

Kyllä meilläkin ruokaa saa kaikki jotka sattuvat ruoka-aikaan olemaan kylässä. Jos ei riitä, niin vaikka leipää sitten tilalle. Mutta ei nälissään tarvi olla kenenkään.

 

[Micosa]

Meillä ei vieraat omin nokkinensa kaapeille mene. Mutta tottakai esim. yövieraat saavat ruokaa ja juomaa kuten oma väkikin.
Omat jos syö herkkuja niin kyläilevät myös.

 

["Neith"]

kyllä meillä vieraat ruokaa saa, ruoka-aikoina
meillä kotona on aina välipala ja ruokapöytään mahtunut 4 lapsen kaverit, äitee on sitten vain jatkanut ruokaa jollain jotta on riittänyt
mutta meillä ei siis napostella kesken päivää, joten en mä kyllä vieraille myöskään naposteltavaa tarjoa kun se ei meillä ole tapana
juotavaa toki saa aina, janojuomaksi vettä tai sekamehua, ruokajuomana sitten vettä,piimää tai maitoa

 

[Gloria Mundi]

Muitten toimintatavoista piittaamatta meilla on aina ollut sellainen kaytanto etta jos on muita lapsia taalla siina vaiheessa kun meilla on ruoka-aika niin aina kutsutaan poytaan. Saavat sitten itse paattaa syovatko vai eivat - joskus syovat, joskus ei. Ja jos ruokaa ei ole tarpeeksi valmistettu, niin sitten 'jatketaan' jollain - akkia vaan yksi lisalajike. Ja lasten 'vieraat' saavat kylla itse kayda hakemassa kaapista ja jaakaapista mita haluavat. Mina en halua sita hommaa koko ajan tarkkailla. Tama on sopinut meille - ja ymmarran etta ei kaikille. Olen myos huomannut etta lapsieni kaveriperheissa on sama kaytanto.

 

[bdbfdb]

Jos lasten kaverit käyvät päivittäin kylässä ja haluavat ruokaa tai naposteltavaa, niin huomaat äkkiä ruokkivasi omia neljää plus naapuruston kuutta lasta. Kenenkään rahat ei riitä siihen.
Meillä oli sopimus kun lapset oli pienempiä, että kun mennään lasten kanssa kylään, niin viedään omat ruuat ja lapsi saa sitten syödä niitä jääkaapista - koska jugurttikin maistuu paremmalta kun se on kaverin jugurtti eikä oma.

Ja sitten kun lapset olivat isompia - yläasteikäisiä - niin meillä oli talo täynnä ihan vieraita penskoja, omien neljän lisäksi kuusi muksua, ja keittiö oli kuin heinäsirkkalauman jälkeen. Murot, leivät, nuudelit, ruuat.. kaikki oli syöty. Ja sama seuraavana päivänä.. näiden lasten selitys oli se,ettei kotona ole ruokaa..
Siirsin silti ulkoruokintaan kaikki muut paitsi omat lapset, yövieraat toki sai syödä meillä, päivävieraat ei.

 

["riiviöiden äiti"]

siis tottakai meillä saa yökyläläiset ruokaa ihan niinkuin asukkaatkin, ja lapsille on opetettu tarjoamaan kavereille samaa välipalaa jos itsekin syövät.
Mutta en minä kyllä hyväksyisi jos lasten 2-6kaveria marssisi jääkaapille ja söisi vaikka seuraavan illan perheleffaillaksi varatut harvinaiset herkut tms. Kyllä me itse päätetään mitä kavereille tarjotaan, 4 lapsella kun on aika monta kaveria.

 

[kiekuva kana]

En ole nuuka, pidän siitä että saan tarjota ruokaa tms vieraille. Mutta en pidä siitä että jatkuvasti joku(lapsi tai aikuinen) pyytää ja vaatii ruokaa. Ja jääkaapille ei ole kyllä vierailla asiaa. Ja siis sillä tavalla että mennään ja otetaan kaapista. Maitoa tms kyllä kaverit ja sukulaiset ottaa kahviin itse kaapista.

 

[Gloria Mundi]

Muistan kerran kun istuttiin paivallispoydassa ihan vaan perheen kesken, ja vanhimman pojan paras kaveri kaveli sisalle. Tuli siita keittion lapi, sanoi hei! ja meni pakastimelle - otti sielta jatskituutin ja hilppas alakertaan TVta katsomaan. Me jatkoimme syontia ihan normaalisti kunnes vanhin poika tokas: XXX tuli just meille! Jotenkin se oli niin hysteerinen tokaisu kun kaikki olimme siina istuneet ja katsoneet xxxx's toimintaa. Taisi poika tuntea olonsa kotoisaksi!

*make yourself at home*

 

[ninaTT]

Mä en tykkää siitä, että ihan pienimmät menee jääkaapille/muille kaapeille itse ihan sotkun ja muiden käytännön syiden takia, mutta muutoin meillä saa kyllä olla kuin kotonansa Oma lapsi saa jo nyt vajaa 3-vuotiaana käydä ottamassa jääkaapista välipalaa jos jaksaa ja ylettää. Useimmiten tarvii vielä apua tietty. Toivon, että hän voi vanhempanakin olla kuin kotonaan, ja voi itse päättää tarjoaako kaverilleen jotain murkinaa vai ei. Ja mä tarjoilen oikein mielelläni lapsivieraille purtavaa, aivan kuten aikuisillekin keitän teet ja saatan muutakin laittaa esille.

Itse viihdyn parhaiten niiden ystävien luona jossa voi ottaa ku tekee mieli eikä tarvii nälissään pohtia, että kehtaako mitään pyytää

 

["vieras"]

Omalla kohdalla ei vielä kokemusta mutta tuttavan lapsella on samat kaverit lähes joka päivä kylässä koulun jälkeen niin kyllä se alkaa lompakossakin näkyä jos joka päivä välipalan syö yhden sijasta kolme lasta. On niillä lapsilla omatkin kodit joissa pitäis jonkun ruokaa järjestää.

 

[Aamuäree]

Kyse ei ainakaan minun kohdallani ole nuukuudesta, kyllä saa pyytää ja tottakai itsekkin tarjoan, vaan kyse on siitä että omin nokkinen ei mennä kaapille!
Mulla ei tulis mieleenkään mennä toisten jääkaapille kurkkii eikä se minusta ole hyvien tapojen mukaista.

Peesi.

 

[ap :)]

Hienoa kuulla, ettei asia ole ihan niin kuin pelkäsin!

 

[ap :)]

Meillä on sellainen sanaton sopimus, että kaapille saa mennä eikä se ole koskaan minua häirinnyt. Joskus olen joutunut sanomaan vieraille, että ne voit ja juustot laitetaan takaisin kaappiin, mutta eipä sekään ole vaivannut kun on käynyt ihan vaan 1-2 krt.

 

["joooo"]

Mä en ainakaan tykkäis, että vieraat tosta noin vaan menee kaapille. Jos meillä on välipala-aika, kaikille tarjotaan ja jos omat muksut ottaa, toivon, että tarjoovat kavereilleenkin (paitsi herkkuihin ei saa koskea, jos niitä on).

Ja ruuasta; en menis lapsille antamaan, ainakin pitäisi sopia asiasta lapsen vanhempien kanssa (ettei kotona turhaan varrota syömään jne.)

 

[Jellybeany]

Oletan, että tämä ketju on tuon naminami-ketjun inspiroima. On se mun mielestä vähän eri asia, jos lapsi tulee sanomaan että "minulla on vähän nälkä, voisinko saada jotain syömistä", kuin ilmoittaa tahtovansa jääkaapissa näkemänsä herkun. Jos on nälkä, niin syömistä järjestetään, mutta herkkuja saa jos niitä erikseen tarjotaan. Jos on oikeasti nälkä, niin kelpaa kyllä vähän vaatimattomampikin eväs.

 

["vieras"]

Meillä ei vieraat eikä tutut mene jääkaapille. Eikä kyse ole nuukuudesta vaan hyvistä tavoista.
Näin olen myös omalle lapselle opettanut... eli kavereiden jääkaapeille ei mennä pengastamaan.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Ruokin kyllä kattoni alla olevat, mutta jääkaapilleni ei mennä!! Omatkaan muksut eivät käy sieltä pupellettevaa etsimässä - tai ainakaan ottamassa - ilman valtuutusta. Kontrollifriikkiyteni osuu juuri tuohon kohtaan; haluan tietää, että on syöty kunon ruokaa ja haluan tietää, että kukaan ei ole syönyt huomisen ruuan raaka-aineiksi tarkoitettuja elintarvikkeita...

 

[mn]

no riippuu niin tilanteesta, jos meil on oikeesti ruokaa just omalle perheelle ja joku tulee yllättäen kylään niin en tod. ala etsimään jotain ruokaa jos ei ole tehdä jostain nopeaa.

mun kaapeille ei vieraat saa mennä, mut tottakai lasten kavereille tarjotaan mehua, keksiä leipää yms. tai ruoka jos meil on ruoka-aika vierailun aikana.

 

["vieras"]

meillä syödään kunnon ruokaa ja lapsilla on velvollisuus olla kotona ruoka-aikana. ei kaverin kotona napsimassa mitään muroja, einesburgereita tai keksejä.

 

[ärsyyyyyy]

mä oon tosi vieraanvarainen, aina on kahvin kanssa vähintään joku keksi tai pullanpala, ja lasten kavereille tarjoan ruoan, mikäli ovat meillä ruoka-aikaan. mua on alkanut korpeamaan taas sitten muutamien ystävieni käytös, kutsutaan kahville, ei tarjota muuta kun kahvia, kutsutaan kauemmmaksi kylään, eikä taaskaan ole mitään tarjottavaa, sen sijaan meillä syövät usein ihan kunnon ruoankin, jos ovat siihen aikoihin kylässä, eräskin kaveri käy meillä kerran-pari viikossa ja aina viettää pari-kolme tuntia, usein pyytää, että saako tehdä leivän kun on nälkä, annan tottakai, mutta sitten kun minä menen sinne, niin ei ole kuin se kupillinen kahvia tarjolla. olisi joskus niin kiva istua jonkun toisen tekemään kahvipöytään syömään, koska itse kuitenkin aina tarjoan kahvin kanssa jotakin.

 

[no huh]

OMG jos pitäis ruokkia tuon teinin kaveritki, jotka saataa vanua 6-7 tuntiakin putkeen meillä ja monena päivänä viikossa. Poika ite ei vanu heidän kodeissaan.
En ruoki niitä, kahvit ja pullat tarjoon toisinaan. Rajansa sentään.

 

[Lilith Le Mort]

Joskus ei voi tarjota kun ruokaa riittää vain perheelle. Välillä rahat on vähissä. Pidän huolen että lapseni saa ruokaa. Itsestä ei ole niin väliä.