E
"Epäilys"
Vieras
Olen tässä vähän aikaa jo miettinyt että onkohan miehessäni jotain alkavia narsisistin oireita?
Mitä mieltä te olette?
- Jos miehelle annat jostain aiheesta kritiikkiä esim. sanoin tällä viikolla että olisi kiva jos auttaisit välillä siivoamisessa ja lapsen hoidossa niin heti alkaa hirvee kyllähän minä oon sitä tehny ja tätä eli hirveä puolustelu ei voi vaan sanoa okei minä autan enemmän
- Hän on AINA oikeassa. Vaikka asia olisi semmonen josta hän ei oikeasti tiedä mitään, niin silti hän on oikeassa.
- Puhuu kavereilleen minusta aina hirveänä akkana joka ei häntä päästä ikinä minnekkään vaikka en ole koskaan kieltänyt vaan sen jälkeen kun poika syntyi niin sanoin että voisit olla enemmän kotona kun poika on jo ihan minussa kiinni eikä anna isänsä tehdä oikeen mitään ilman itkua.
- Humalassa on ihan eri ihminen, varsinkin sillon kun on juonut muutakin kun kaljaa, mutta ei onneksi usein. Haukkuu minua huoraksi ja sanoo olevansa kanssani vaan lapsen takia eikä ikinä aamulla muista näitä.
- Anteeksipyytäminen on välillä vaikeaa eikä sitä tee ennnekun minä sitten sanon että eiköhän sulla olis anteeksipyydettävää minulta.
- mutta tämä sai minut tätä kaikista eniten miettimään: Eilen tuli riitaa tuosta kun miehen pitää aina joka asiasta rueta inttämään niin pitkään että hän on oikeassa niin mies sitten sanoi: Jos sinä annat minun olla aina oikeassa päästään paljon helpommalla?? (mutta sanoi sitten että tarkotti vitsillä tätä mutta ihan vitun törkee minun mielestä eikä oikeen tajunnu miksi tästä suutuin)
Mutta muuten on kyllä ihana mies. Sanoo joka päivä rakastavansa ja halailee ja pussailee.
Mutta en täydellinen ole minäkään, sen kyllä myönnän. Itelläni on tosi vaikea luottaa kenekään enkä oikein osaa tunteitani näyttää. Patoan aina kaikki sisälle ja sitten jonkun ajan päästä niistä räjähdän enkä oikein osaa näyttää rakastavani miestä (halailla ja pussailla, tykätä) mutta pojalleni kyllä osaan nuo näyttää..
Huh tulipa pitkä tarina..Kiitos jos joku vastaa.
Mitä mieltä te olette?
- Jos miehelle annat jostain aiheesta kritiikkiä esim. sanoin tällä viikolla että olisi kiva jos auttaisit välillä siivoamisessa ja lapsen hoidossa niin heti alkaa hirvee kyllähän minä oon sitä tehny ja tätä eli hirveä puolustelu ei voi vaan sanoa okei minä autan enemmän
- Hän on AINA oikeassa. Vaikka asia olisi semmonen josta hän ei oikeasti tiedä mitään, niin silti hän on oikeassa.
- Puhuu kavereilleen minusta aina hirveänä akkana joka ei häntä päästä ikinä minnekkään vaikka en ole koskaan kieltänyt vaan sen jälkeen kun poika syntyi niin sanoin että voisit olla enemmän kotona kun poika on jo ihan minussa kiinni eikä anna isänsä tehdä oikeen mitään ilman itkua.
- Humalassa on ihan eri ihminen, varsinkin sillon kun on juonut muutakin kun kaljaa, mutta ei onneksi usein. Haukkuu minua huoraksi ja sanoo olevansa kanssani vaan lapsen takia eikä ikinä aamulla muista näitä.
- Anteeksipyytäminen on välillä vaikeaa eikä sitä tee ennnekun minä sitten sanon että eiköhän sulla olis anteeksipyydettävää minulta.
- mutta tämä sai minut tätä kaikista eniten miettimään: Eilen tuli riitaa tuosta kun miehen pitää aina joka asiasta rueta inttämään niin pitkään että hän on oikeassa niin mies sitten sanoi: Jos sinä annat minun olla aina oikeassa päästään paljon helpommalla?? (mutta sanoi sitten että tarkotti vitsillä tätä mutta ihan vitun törkee minun mielestä eikä oikeen tajunnu miksi tästä suutuin)
Mutta muuten on kyllä ihana mies. Sanoo joka päivä rakastavansa ja halailee ja pussailee.
Mutta en täydellinen ole minäkään, sen kyllä myönnän. Itelläni on tosi vaikea luottaa kenekään enkä oikein osaa tunteitani näyttää. Patoan aina kaikki sisälle ja sitten jonkun ajan päästä niistä räjähdän enkä oikein osaa näyttää rakastavani miestä (halailla ja pussailla, tykätä) mutta pojalleni kyllä osaan nuo näyttää..
Huh tulipa pitkä tarina..Kiitos jos joku vastaa.
