Toggle sidebar

Onko miehesi ollut mukana synnytyksessä alusta loppuun?

Vastaa
chocoladedream

chocoladedream

Jäsen
09.08.2010
553
1
16
Aloin tässä pohtimaan, että kun ponnistusvaihe ei oo kovin kaunis näky, ja en välttämättä halua että mun mies näkee mut sellaisessa tilassa, en itsekään haluaisi välttämättä häntä nähdä samassa hommassa..Pitäisikö puhua hänen kanssaan jo etukäteen, että poistuisi siksi aikaa. Mulla se viimeksi kesti sen 15min, eli pitkästä ajasta ei oo kyse, ja takaisin saisi tulla heti kun vauva on maailmassa.

Onks teidän miehet nähneet kaiken synnytyksessä? Oliko miehestä apua ponnistusvaiheessa?
 
Oli mukana kaikissa kolmessa. Ponnistus vaiheessa istui mun tanani jossain, ei se mitään nähny. Oli siittä apua, vaikken antanu koskea, enkä itse juuri puhunut tai mitään. Henkinen tuki.
 
on ollut mukana alusta loppuun ihan omasta halustaan.mitäpä minä sitä kieltämäänkään häneltä.

varsinaisesti en osaa ajatella, että hänestä apua oli mitenkään missään vaiheessa, vaan ihan vaan seuraa lähinnä alkuun. lopussa en sillätavalla edes tajunnut onko huoneessa vai ei,kun olin niin kipeä.
 
No oletko kysynyt miehesi mielipidettä? Mun miehelle lapsen syntymä oli ainakin elämänsä tähän mennessä tärkein hetki ja ei varmasti olisi suostunut jäämään pois, vaikka olisin halunnut :D
 
Tuli sairaalalle kun kalvot puhkaistiin ja koko toimituksen ajan seiso vieressä, juu sanoihan se jälkeenpäin ettei ollu nätti näky, johon mä tuumasin et mitäs katoit... :p Hölmö mies oli tuijottanu kaiken aikaa alas, mukaanlukien epparin teon, imukupin käytöt yms yms..Mutta oli siitä apua, ponnistuvaihe kesti yli tunnin joten hää pyyhki kosteella otsaa ja kannusti parhaansa mukaan sekä koitti opastaa kätilön ohjeiden mukaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja chocoladedream:
Aloin tässä pohtimaan, että kun ponnistusvaihe ei oo kovin kaunis näky, ja en välttämättä halua että mun mies näkee mut sellaisessa tilassa, en itsekään haluaisi välttämättä häntä nähdä samassa hommassa..Pitäisikö puhua hänen kanssaan jo etukäteen, että poistuisi siksi aikaa. Mulla se viimeksi kesti sen 15min, eli pitkästä ajasta ei oo kyse, ja takaisin saisi tulla heti kun vauva on maailmassa.

Onks teidän miehet nähneet kaiken synnytyksessä? Oliko miehestä apua ponnistusvaiheessa?
Click to expand...

mun ponnistusvaihe kesti yli tunnin, ja mies oli koko ajan mukana. halusi itse olla, en siis pakottanut. auttoi työntämällä mun leukaa rintaan aina kun piti ponnistaa. eikä kuulemma traumatisoitunut. :)
 
Oli vaan mukana alkuvaiheessa. Oltiin sovittu että voi lähteä käytävälle kun alkaa tapahtumaan. Noh, jouduin sitten kuitenkin kiireellisseen sektioon joten oli hyvä että oli paikan päällä ja sai hoitaa vauvaa sillä aikaa kun minä tokenin leikkauksesta.
 
On se ollut mukana koko ajan. Mä en oikein tajua, miksi mun pitäisi näyttää kauniilta synnytyksessä? Miksi miehelle pitäisi silotella sitä, että se todella sattuu ja että se on ihan oikeasti rankkaa?
 
Oli alusta loppuun molemmissa. Itse halusi olla ja mä olin kiitollinen henkisestä tuesta,pelotti ja olin kipeä. Lentihän sieltä verta ja paskaa,mutta hei,elämä on :D Jälkeenpäin on sanonut että on olleet hienoja ja liikuttavia kokemuksia.
 
Mielenkiintoisia vastauksia ja oon entistä enemmän pihalla mitä teen. Pitäisi varmaan kysyä, kyllä se haluaa mukaan tulla, mutta ei sillä oo mitään käsitystä minkälainen se loppuvaihe on...Enkä mä osaa sille kertoa kovin yksityiskohtaisesti :|
 
Oli mukana, paitsi tietty silloin, ku mut kiidätettiin hätäsektioon.

Miehestä oli mulle henkisesti valtavasti apua - tieto siitä, että hän oli lähellä, rauhoitti.
Fyysisesti sillä ei ollut merkitystä, kielsin koskemisen jne. Eikä mies siellä jalkopäässä kurkistellut (ei halunnutkaan), vaan siellä mun pään lähellä oli.
Ainiin! Ennen synnytyksiä sanoin kyllä miehelle, että jos häntä alkaa heikottaa tjt, niin en pistä pahakseni, vaikka poistuu salista :saint:
 
Viimeksi muokattu:
Mies on ollut mukana molemmilla kerroilla alusta loppuun ja melkeimpä koen että eniten hänestä oli hyötyä ponnistus vaiheen aikana. Ehkä valitettavasti en osaa hävetä itseäni miehen edessä.

Mutta minusta ihan hyvä sopia asia miehen kanssa etukäteen jos et häntä tahdo siinä vaiheessa synnytyssalissa. Samoin jos mies kokisi ettei pysty olemaan paikalla ponnistusvaiheen aikana.
 
Oli mukana koko ajan ja tarkkaan katsoi myös ponnistusvaiheen ajan. Hänen mielestään se oli normaali näky synnytyksessä eikä hän ollut yhtään kauhistunut. Oli suuri tuki, ketään muuta en halunnutkaan. Vessaankaan ei mun viereltä olisi päässyt, mun olisi tullut hätä. :)
 
No, se ponnistusvaihe taisi olla se missä mä sitä miestä eniten tarvitsin. Eli alusta loppuun on synnytyksessä ollut x2 ja ei varmaan ollut kaunis näky, niinkuin mun osalta, mut maailman suurimmat ihmeet sieltä vaan saapui joten varmaan menee sen piikkiin :)
 
ollu kokoajan mukana, paitti ekasta kävi välillä kotona syömässä. Piti kädestä, anto juotavaa ja pyyhki otsaa onnistusvaiheessa (19min)
kakkosesta oli kokoajan mukana, tarjos juotavaa ja pyyhki naamaa (helpotti kipua, ponnistaminen on aika tuskaa ilman kivunlievitystä)
kolmosesta.. anto juotavaa, meni kastelee pyyhkeen että saa pyyhkiä naamaa/niskaa ja totes että olit sit nopee.
 
Oli mukana molemmissa synnytyksissä. Ei tauotta koko ajan, mutta varsinaisen avautumisvaiheen aikana kyllä, samoin ponnistusvaiheessa.

Mies halusi ehdottomasti nähdä lastensa syntymän, ja mä halusin hänet ehdottomasti vierelleni katsomaan mitä hän on mulle aiheuttanut :saint:

Ponnistusvaiheessa hän mm. pyyhki mun ostaa viileällä rätillä, piti kädestä kiinni, puuskutti samaan tahtiin :D, piti jalasta kiinni....esikoisen syntyessä siis. Kuopuksen syntyessä hän piti kaarimaljaa siltä varalta että laattaan, ja 2 kätilöä, lääkäri ja lastenhoitaja hoitivat varsinaiset hommat.

Napanuorat leikkasi tietty.
 
Alkuperäinen kirjoittaja chocoladedream:
Mielenkiintoisia vastauksia ja oon entistä enemmän pihalla mitä teen. Pitäisi varmaan kysyä, kyllä se haluaa mukaan tulla, mutta ei sillä oo mitään käsitystä minkälainen se loppuvaihe on...Enkä mä osaa sille kertoa kovin yksityiskohtaisesti :|
Click to expand...

No siinähän näkee sit :) Emmäkään oikein tajua että mikä siinä vois olla niin kauheeta. Synnytys on mitä on,miks sitä pitää kauhistella tai kaunistella. Luulis että mies haluais olla saattamassa yhteistä lasta maailmaan sen minkä kykenee.
 
Mikä pakko sen miehen on sinne jalkoväliä mennä tuijottelemaan? Tärkeintähän on miehen antama henkinen tuki, jolloin miehen paikka on siellä naisen pääpuolella.

Mieheni oli mukana synnytyksissä alusta loppuun asti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Leukistinen aksolotli:
On se ollut mukana koko ajan. Mä en oikein tajua, miksi mun pitäisi näyttää kauniilta synnytyksessä? Miksi miehelle pitäisi silotella sitä, että se todella sattuu ja että se on ihan oikeasti rankkaa?
Click to expand...

Mua vaan hävettää olla niin avuttomassa tilassa...Niin että kukaan tuttu olisi siinä, varsinkin kun en tiedä osaako se tukea mua millään tavalla, vai pyörtyykö se itsekin.
 

Similar threads

T
Kielletty hedelmä
Viestiä
5
Luettu
64K
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
hymy kasvoilla
H

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa