Onko miehesi se oikea?

[vieras]

Työkaverini sanoi kerran hyvin, hän ei ole koskaan ketään eikä mihinkään muualle miehensä luota kaivannut.

Itse en elä tälläisessä suhteessa. Erotakko vaiko onko tämä vaan sitä arkea, voiko se muuksi muuttua?

 

[vieras2]

Minulla ihan samat tuntemukset..En tiedä mitä pitäisi tehdä

 

[vieras]

Niih.. Voisihan tuo mies joku toinenkin varmaan olla, mutta kyllä minulle kelpaa tuo omakin ja yhdessä kuvittelen meidät loppuelämäksi.. ei se ruoho ole sen vihreämpää aidan toisella puolen..

 

[monster]

jos miestäsi rakastat viimeisetkin oljenkorret käytät: puhut tai huudat jos se helpottaa ja saa miehesi heräämään todellisuuteen, menette parisuhdeleirille tai terapeutille, kokeilette vuorikiipeilyä tai patikointia tai vaikka hellittelyä ja vanhojen muistojen verestämistä. ihan mitä vaan!! jos ei auta niin mun puolesta kengän kuva perseeseen! ainakin tiedät tehneesi kaiken voitavan ja jäättää taakse.

 

[Rukoilijasirkka]

Kyllä hän on se oikea. Tosin en usko, että on olemassa yksi oikea, vaan paremminkin on vaara valita just se väärä. Varmaan suurin osa ihmisistä on semmoisia joiden kanssa tulee toimeen.

Minun mies on oikea, koska on mulle hyvä.

 

[tirppa]

Kyllä mun mies on mun toinen puolisko. Ilman häntä en olisi kokonainen. Ja uskon että kaikista maailman miehistä vain hän voi tehdä mut onnelliseksi.

 

[Pamppelsson]

Mun mies on mulle ehdottomasti se oikea.

 

[Piipi Pöppiäinen]

the one and only :heart: kyllä mä sanoisin että toi ukkeli on mulle se oikea

 

[mun muru]

Phöh.. eihän miestä ja naista ole tarkoitettu pysymään ikuisesti yhdessä
Jos olisi .. niin se ei olisi niin vaikeaa. Ihmisen tulisi pariutua kuin eläin. On vain hyvää TUURIA ja 100% taitoa löytää niin hyvä mies ettei halua erota siitä oikeasti tai vaihtaa sitä kahteen tai kahteenkymmeneen mieheen. Biologisesti rakastumusvaiheen tarkoitus on turvata jälkikasvun "alkutaipale" niin että mies ja nainen on yhdessä vähän yli 2 vuotta. Ja sama pätee siihen että jos tässä kahdessa vuodessa ei ole lisääntynyt niin miehessä/ naisessa on jotain "vikaa biologisesti" ja on aika vaihtaa kumppania jne jne.

Tylsä arki ei muutu jännäksi. Jännän ihmisen kanssakin voi arki muuttua tylsäksi jos jännyys perustui vain toisiinsa tutustumiseen.. seksi.. arvot jne.
Toisaalta jännä suhde pysyy jännänä jos jännittävyys perustuu elämäntapoihin jotka ovat kummankin mieleen myös loppupeleissä. Esim. matkailu yhdessä.. psykologiset keskustelut yhdessä.. nauraminen yhdessä.. ( on jo muutakin kuin jännitystä).

 

[Bella-Lumia]

Samat sanat tirpan ja hannamarian kanssa!

 

[vieras]

Mun mieheni on oikea varmaan jollekuulle muulle kuin mulle .

 

[mun muru]

Helpointa on tietysti on itse tylsä ihminen ja kelpaa toinen tylsä puolisoksi. Ei kaikki kaipaa jännitystä tai edes suurempaa läheisyyttä. Itse olen hyvin, hyvin vaativa...

 

[Rukoilijasirkka]

Phöh.. eihän miestä ja naista ole tarkoitettu pysymään ikuisesti yhdessä
Jos olisi .. niin se ei olisi niin vaikeaa. Ihmisen tulisi pariutua kuin eläin. On vain hyvää TUURIA ja 100% taitoa löytää niin hyvä mies ettei halua erota siitä oikeasti tai vaihtaa sitä kahteen tai kahteenkymmeneen mieheen. Biologisesti rakastumusvaiheen tarkoitus on turvata jälkikasvun "alkutaipale" niin että mies ja nainen on yhdessä vähän yli 2 vuotta. Ja sama pätee siihen että jos tässä kahdessa vuodessa ei ole lisääntynyt niin miehessä/ naisessa on jotain "vikaa biologisesti" ja on aika vaihtaa kumppania jne jne.

Tylsä arki ei muutu jännäksi. Jännän ihmisen kanssakin voi arki muuttua tylsäksi jos jännyys perustui vain toisiinsa tutustumiseen.. seksi.. arvot jne.
Toisaalta jännä suhde pysyy jännänä jos jännittävyys perustuu elämäntapoihin jotka ovat kummankin mieleen myös loppupeleissä. Esim. matkailu yhdessä.. psykologiset keskustelut yhdessä.. nauraminen yhdessä.. ( on jo muutakin kuin jännitystä).

Kuulostaapa kyyniseltä. Mä oon rakastunut mieheeni monia kertoja uudestaan. 9 v ollaan oltu ja se on helpompaa nyt kuin ne kaksi ensimmäistä vuotta.

 

[onni löytyy arjesta]

Mun mies on paras juuri mulle ! :heart: Tuli testattua riittävän monta ennen tätä parisuhdetta ja pois en vaihtais! Heti tuli olo, että "olen kotona".

 

[mun muru]

Phöh.. eihän miestä ja naista ole tarkoitettu pysymään ikuisesti yhdessä
Jos olisi .. niin se ei olisi niin vaikeaa. Ihmisen tulisi pariutua kuin eläin. On vain hyvää TUURIA ja 100% taitoa löytää niin hyvä mies ettei halua erota siitä oikeasti tai vaihtaa sitä kahteen tai kahteenkymmeneen mieheen. Biologisesti rakastumusvaiheen tarkoitus on turvata jälkikasvun "alkutaipale" niin että mies ja nainen on yhdessä vähän yli 2 vuotta. Ja sama pätee siihen että jos tässä kahdessa vuodessa ei ole lisääntynyt niin miehessä/ naisessa on jotain "vikaa biologisesti" ja on aika vaihtaa kumppania jne jne.

Tylsä arki ei muutu jännäksi. Jännän ihmisen kanssakin voi arki muuttua tylsäksi jos jännyys perustui vain toisiinsa tutustumiseen.. seksi.. arvot jne.
Toisaalta jännä suhde pysyy jännänä jos jännittävyys perustuu elämäntapoihin jotka ovat kummankin mieleen myös loppupeleissä. Esim. matkailu yhdessä.. psykologiset keskustelut yhdessä.. nauraminen yhdessä.. ( on jo muutakin kuin jännitystä).

Nyt on pakko kysyä että kauanko olet ollu yhdessä nykyisen kumppanisi kanssa?

Ollan asuttu saman katon alla 6 vuotta.

 

[Emiilia]

On. tuo nykyinen on mulle se oikea. Sen vaan tiesin heti silloin kun ensimmäisen kerran aamulla heräsin hänen kainalosta, että tästä haluan aina herätä.

en mä sitä sano yhdessä olo on ollut myrskyisää ja riitoja kriisejä on ollut, paljon. Silti ollaan jotenkin selvitty tähän päivään.

 

[mun muru]

Phöh.. eihän miestä ja naista ole tarkoitettu pysymään ikuisesti yhdessä
Jos olisi .. niin se ei olisi niin vaikeaa. Ihmisen tulisi pariutua kuin eläin. On vain hyvää TUURIA ja 100% taitoa löytää niin hyvä mies ettei halua erota siitä oikeasti tai vaihtaa sitä kahteen tai kahteenkymmeneen mieheen. Biologisesti rakastumusvaiheen tarkoitus on turvata jälkikasvun "alkutaipale" niin että mies ja nainen on yhdessä vähän yli 2 vuotta. Ja sama pätee siihen että jos tässä kahdessa vuodessa ei ole lisääntynyt niin miehessä/ naisessa on jotain "vikaa biologisesti" ja on aika vaihtaa kumppania jne jne.

Tylsä arki ei muutu jännäksi. Jännän ihmisen kanssakin voi arki muuttua tylsäksi jos jännyys perustui vain toisiinsa tutustumiseen.. seksi.. arvot jne.
Toisaalta jännä suhde pysyy jännänä jos jännittävyys perustuu elämäntapoihin jotka ovat kummankin mieleen myös loppupeleissä. Esim. matkailu yhdessä.. psykologiset keskustelut yhdessä.. nauraminen yhdessä.. ( on jo muutakin kuin jännitystä).

Nyt on pakko kysyä että kauanko olet ollu yhdessä nykyisen kumppanisi kanssa?

Ollan asuttu saman katon alla 6 vuotta.

Tuo vaan kuulosti aika raadolliselta tuo puhe 2 vuodesta

Ei se ole mun keksimä juttu :-O Oon vaan lukenut tunteiden biologiaa aikanaan. Sitä kyllä tukee se että monet parit eroavat.. jopa siitäkin huolimatta että on vauva tullut. Enää ei pelkkä "alkurakkaus" riitä. Ja sellaisetkin eroavat usein joilla ei vauvaa. Itsekin olen seurustellut monen kanssa ennen nykyistäni ja eronnut tietysti jokaisesta kun huuma on ohi ja huomaa ettei viihdy niin hyvin toisen kanssa että se olisi hauskempaa kuin sinkkuus.

 

[Rinsessa-Ryysynen]

Ihmisillä voi olla monia " niitä oikeita" (toivottavasti ei yhtä aikaa )
Oma mieheni mitä todennäköisin on minulle se oikea, koska minun on hyvä olla enkä haikaile muualle :saint:
Yhdessä kohta 10v

 

[Kylkiluu]

Minulla on vahva tunne siitä että hän on se oikea juuri minulle Rakastuneisuus on muuttunut rakastamiseksi mutta samalla joksikin paljon syvemmäksi... Ajatuskin siitä, ettei häntä olisi, saa mut voimaan pahoin :'(

 

[nedra]

Kyllä hän on se juuri minulle sopiva ja oikea mies. :heart: Meillä klikkasi heti ja se tunne ei ole mennyt lähes 7 vuoden aikana ohi.

 

[Maisa]

Minulla on vahva tunne siitä että hän on se oikea juuri minulle Rakastuneisuus on muuttunut rakastamiseksi mutta samalla joksikin paljon syvemmäksi... Ajatuskin siitä, ettei häntä olisi, saa mut voimaan pahoin :'(

No just näin! Arkisen ja tylsänkin kestää oikean ihmisen kanssa. 14 vuoteen mahtuu paljon, sekä hyvää että huonoa, mutta kaiken sen olen halunnut ja haluan edelleen kokea tämän miehen kanssa.

 

[mun muru]

Rakastuminen on vain biologista . Siinä ei ole mitään yliluonnollista.. Se on pelkkiä välitysainekulkuja aivoissa. Uskon myös että uudelleen voi rakastua samaan ihmiseen.. mutta se on sitten se oikea (ainakin hetkeksi). Olenhan minäkin vielä umpirakastunut kuuden vuoden jälkeen ja tuntuu että välillä koen vielä alkurakastumisen tunteita.. Syvärakkaus on varmaan jo lähellä biologista rakkautta joka rakentuu jo kiintymiseen ja muuhunkin.

Kukaan ei välittäisi edes lapsistaan jos aivoille tehtäisiin lobotomia ( eli katkaistaan tunneyhteydet otsalohkosta). Lobotomian jälkeen edes oma kulta ei merkitse yhtään mitään. Rakastuminen on siis otsalohkossa.. vaikka se tuntuukin rinnassa ja suupielissä.

 

[Kylkiluu]

Rakastuminen on vain biologista . Siinä ei ole mitään yliluonnollista.. Se on pelkkiä välitysainekulkuja aivoissa. Uskon myös että uudelleen voi rakastua samaan ihmiseen.. mutta se on sitten se oikea (ainakin hetkeksi). Olenhan minäkin vielä umpirakastunut kuuden vuoden jälkeen ja tuntuu että välillä koen vielä alkurakastumisen tunteita.. Syvärakkaus on varmaan jo lähellä biologista rakkautta joka rakentuu jo kiintymiseen ja muuhunkin.

Kukaan ei välittäisi edes lapsistaan jos aivoille tehtäisiin lobotomia ( eli katkaistaan tunneyhteydet otsalohkosta). Lobotomian jälkeen edes oma kulta ei merkitse yhtään mitään. Rakastuminen on siis otsalohkossa.. vaikka se tuntuukin rinnassa ja suupielissä.

Totta turiset, näinhän se on =) Rakkaus on puhdasta biologiaa eikä se mitenkään mitätöi tunteen kokonaisvaltaisuutta ja suuruutta...

 

[Rukoilijasirkka]

Rakastuminen on vain biologista . Siinä ei ole mitään yliluonnollista.. Se on pelkkiä välitysainekulkuja aivoissa. Uskon myös että uudelleen voi rakastua samaan ihmiseen.. mutta se on sitten se oikea (ainakin hetkeksi). Olenhan minäkin vielä umpirakastunut kuuden vuoden jälkeen ja tuntuu että välillä koen vielä alkurakastumisen tunteita.. Syvärakkaus on varmaan jo lähellä biologista rakkautta joka rakentuu jo kiintymiseen ja muuhunkin.

Kukaan ei välittäisi edes lapsistaan jos aivoille tehtäisiin lobotomia ( eli katkaistaan tunneyhteydet otsalohkosta). Lobotomian jälkeen edes oma kulta ei merkitse yhtään mitään. Rakastuminen on siis otsalohkossa.. vaikka se tuntuukin rinnassa ja suupielissä.

Eli siis silloin, kun haluaa pitkän parisuhteen, pitää tehdä päätöksiä ja nähdä paljon vaivaa, että tunne pysyy eikä lässähdä. Aika monet eroaa, koska ne ei halua sitoutua muuten, kuin vain tunteillaan ja ne pelästyy, kun tunne tuntuu lakkaavan. Sitä tunnetta voi vaan hämätä aika yksinkertaisin keinoin. Kynttiläillallisilla ja yhteisillä kokemuksilla.

 

[mun muru]

Rakastuminen on vain biologista . Siinä ei ole mitään yliluonnollista.. Se on pelkkiä välitysainekulkuja aivoissa. Uskon myös että uudelleen voi rakastua samaan ihmiseen.. mutta se on sitten se oikea (ainakin hetkeksi). Olenhan minäkin vielä umpirakastunut kuuden vuoden jälkeen ja tuntuu että välillä koen vielä alkurakastumisen tunteita.. Syvärakkaus on varmaan jo lähellä biologista rakkautta joka rakentuu jo kiintymiseen ja muuhunkin.

Kukaan ei välittäisi edes lapsistaan jos aivoille tehtäisiin lobotomia ( eli katkaistaan tunneyhteydet otsalohkosta). Lobotomian jälkeen edes oma kulta ei merkitse yhtään mitään. Rakastuminen on siis otsalohkossa.. vaikka se tuntuukin rinnassa ja suupielissä.

Eli siis silloin, kun haluaa pitkän parisuhteen, pitää tehdä päätöksiä ja nähdä paljon vaivaa, että tunne pysyy eikä lässähdä. Aika monet eroaa, koska ne ei halua sitoutua muuten, kuin vain tunteillaan ja ne pelästyy, kun tunne tuntuu lakkaavan. Sitä tunnetta voi vaan hämätä aika yksinkertaisin keinoin. Kynttiläillallisilla ja yhteisillä kokemuksilla.

Kynttiläilliset yllärinäkään ei ole paha juttu
Me käytiin tänään Helsinkin Fransmannissa kynttiläpäivällisillä yllättäen.. sinne meni eiliset ylityöpalkat.. Mutta en ole nauranut ja kehrännyt niin paljoa vähään aikaan taas kun tämä raskaushormonihyökkäys laskee yleistä mielialaani. Sitä ennen oltiin kahveilla kaksistaan ja kotiin tullessä pöristiin yhdessä tunti kuin suhteen alkuvaiheessakin. Negatiivisimmat keskusteluaiheet kannattaa aina myös välillä jättää maanantaille