Onko mielestänne huono ajatus muuttaa "mummilaan" asumaan 8kk lapsen kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yh-äiskä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yh-äiskä

Vieras
Olen siis yh ja tämä yksin tai siis ilman elämänkumppania asuminen ei tunnu yhtään kivalta, se on joskus suorastaan masentavaa. Lapsellekin olisi enemmän seuraa mummin ja papan luona. Muutaman ilkeämielisen kommentin sain, että ei olisi normaalia että aikuinen nainen (30+ v.) asuu vanhempien luona ja vielä lapsen kanssa.

Minulle nyt vain sattui syntymään yllätysvauva jonka isän kanssa en ole ollut raskaaksi tulemisen jälkeen missään tekemisissä (hän ei halua olla mutta hyväksyi lapsen syntymän) ja olo on usein tosi yksinäinen. Vanhempani ottaisivat meidät mielellään ja saisimme yläkerran kokonaan käyttöön, olisi oma vessakin ja kaikki.

Olen miettinyt plussia ja miinuksia, ja tuntuu että tärkeät plussat olisi, että saisin itsekin välillä levähtää, lapsi saisi enemmän virikkeitä, olisi iso oma piha ja luontoa ja toki rahallisestikin tulisi edullisemmaksi. Miestäkään en ole jahtaamassa, nyt on hyvä näin.
 
Mun mielestä tuo kuulostaa hyvältä ajatukselta.

Ettehän te vanhempiesi siivellä eläisi, vaan yhdessä heidän kanssaan.

Olisi tukiverkko lähellä, mikä on aina hyvä asia :)
 
toki jos vanhemmat on ymmrätäväisiä ja mukavia ja heihin hyvät välit. Mieti myös siltä kannalta, että jos alat seurustelemaan niin haluatko viedä poikakaverin vanhempien luokse heti?
 
Mutama vuosikymmen sitten oli ihan tavallista, että sukulaiset asuivat samassa pihapiirissä. Älä suotta piittaa muiden mielipiteistä. Sinun tilanteessasi kyllä pitäisin oman ruokataluden ja maksaisin sen verran "vuokraa", että olisin täysivaltaisena aikuisena talossa.

Miten vanhempasi suhtautuvat, jos sinulla käy kavereita? Kuuluuko alakertaan kaikki äänet ylhäältä?
 
Kavereita ei enää oikein ole, tai siis kaikki ovat pariutuneet ja omissa työ,- rakentamis-, perheenperustamisprojekteissaan. Olen istunut niin kauan yksin kotona vaan. Toki raskausaikana kävin ulkona, mutta syntymän jälkeen ollaan oltu kotona vaan. Kaipaisin seuraa itsellenikin. Ja ulkoilumaastoja ym. mukavaa... Ja myönnän että olen aika väsynyt fyysisestikin, joten hoitoapu olisi todella tarpeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kavereita ei enää oikein ole, tai siis kaikki ovat pariutuneet ja omissa työ,- rakentamis-, perheenperustamisprojekteissaan. Olen istunut niin kauan yksin kotona vaan. Toki raskausaikana kävin ulkona, mutta syntymän jälkeen ollaan oltu kotona vaan. Kaipaisin seuraa itsellenikin. Ja ulkoilumaastoja ym. mukavaa... Ja myönnän että olen aika väsynyt fyysisestikin, joten hoitoapu olisi todella tarpeen.

Ilman muuta kannattaa tuossa tilanteessa. Ja eihän sen tarvi olla lopun elämää kestävä järjestely :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kavereita ei enää oikein ole, tai siis kaikki ovat pariutuneet ja omissa työ,- rakentamis-, perheenperustamisprojekteissaan. Olen istunut niin kauan yksin kotona vaan. Toki raskausaikana kävin ulkona, mutta syntymän jälkeen ollaan oltu kotona vaan. Kaipaisin seuraa itsellenikin. Ja ulkoilumaastoja ym. mukavaa... Ja myönnän että olen aika väsynyt fyysisestikin, joten hoitoapu olisi todella tarpeen.

Teille varmaan on paras ratkaisu muuttaa mummolaan.

 
Kaikenlisäksi lapsi rupeaa tarvitsemaan omaa tilaa eikä minun yksiö oikein toimi enää. Mummilassa taas huoneita on tyhjillään ja tosiaan iso talo ja hyvät ulkoilumahdollisuudet näin kesääkin ajatellen.
 
Kuulostaa tosi hyvältä ajatukselta. Tehkää sitten pelisäännöt selviksi ennen muuuttamista mm. koskien ilmoitusvelvollisuutta omien menojen ja tulojen suhteen, mitä maksat vuokraa heille, miten muut kulut jaetaan, kuka hoitaa minkäkin "kotitaloushomman", mitä odotat heiltä lastenhoitoapua, paljonko he haluavat hoitaa noin about jne.
Näisät on hankalampi sopia, kun jo on muuttanut asumaan.
 
no mä en muuttais, mieluummin kävis vaikka pitempiä aikoja kylässä ja sais sillä lailla vähän rauhottua itsekkin. kyllä mulle näin 28 veenä on tärkeetä se oma asunto ja rauha, en vois muuttaa takas vanhempien luo enää tässä iässä.
 
Muuta ihmeessä jos kestät asua vanhempien kanssa saman katon alla. Lasta se ainakin hyödyttää, että on useampi aikuinen. Kivaa, kun sun vanhemmat ottas sut sinne. :heart:
 
ihan hyvältä ajatukselta. Tosin pelisäännöt on viisasta sopia jo ennen muuttoa. Ettei tule yllätyksiä tai väärinkäsityksiä. ja eihän toi ratkaisu kai mikään lopullinen ole. Ainahan voi sunkin elämäntilanteesi muuttua, esim. jos tapaat uuden miehen.
 
siis mikä jottei jos se tuntuu hyvältä heidän mielestään ja he jaksavat ja haluavat kuunnella vauvan huutoja yms. olisipa helppoa olla kun olisi apu lähellä ja lapsella useampia aikuisia ympärillä. sopikaa vaan säännöistä että kuka tekee ruuat ja siivoo jne ettei tule sitä että vanhemmat tulee yläkertaa siivoon vaikket halua ja sinä sotket heidän kokkaussuunnitelmat omilla ruuilla jne...
toki kannattaa keskustella myös että maksatko vuokraa vai teetkö jonkun määrän kotitöitä asumisen edestä ettei siitä tule kinaa! mutta mene ihmeessä!!!
 
Itse en muuttaisi, mutta jos asia on sinusta ok niin miksi ei. Pitänee vaan sopia kunnolla vuokraan yms. liittyvät seikat, ettei tule kenelläkään mitään napinaa jälkikäteen...
 
Minä en muuttaisi, hoitoapua huolisin ja kyläilyä lisäisin. Ehkä muuttaisin lähemmäs mummilaa jos välimatka on pitkä. Voisi saada sitten sen kaksion vaikka.

Itsenäisyys on aika tärkeä juttu.
 
en muuttais, menis nii helposti siihen ettei kukaan tirtäis mitä hommii kellekin kuuluu. että menis takasin lapseksi. voisitko muuttaa johonki tosi lähelle naapuriin ja käydä kylässä yms tosi usein? voihan se olla että löydät uuden rakkauden??
 

Similar threads

L
Viestiä
2
Luettu
1K
Aihe vapaa
Lapsen ravinto 6:sta 24:n kuukauden ikään.
L

Yhteistyössä