Minulla on koko ikäni ollut isot häppärit. Synytykset ei niitä muuttaneet suuntaan tai toiseen. Ensimmäisestä lapsesta aikaa kuiten 19 vuotta ja toisesta 16. Ja itellä ikää 38. Jos jotain rasittavaa niistä pitää etsiä niin välillä peilin edessä seisoessa huomaa pikkareissa pullotuksen, mutta miehen mielestä housujen läpi ei näy mitään vaikka naaman eteen työntäisi. Ja jos joskus on tarve ajaa posliiniksi, jota en todellakaan tee kuin pakon edestä niin vähän välineestä riippuen on joskus nuorempana tullut jopa höylän terällä viillettyä vahingossa. Ja siitäkös kielenkannattimet virkosi. Ja toisekseen housujen nöyhtä kerääntyy huulten väliin ja jos sattuu jossain vaelluksella tai leirillä olemaan missä ei saniteettitiloja suuremmin ole niin ihon rasva ja vaatteiden nöyhtä jää poimuihin ja viikonkin kestävän väelluksen jälkeen on saattanut hiertää ihon rikki, jonka huomaa ensimmäisellä suihkukerralla hyvin selvästi kun kirvelee niin maan *******sti.
Ja senkin kerran kun piti ajaa posliiniksi oli kun käytiin vaeltamassa venäjällä karjalan kunnailla ja jostakin majapaikasta saatiin satiaisia. Eikä edes harrastettu siellä mitään. Ensimmäinen hotelli mihin Suomessa päästiin niin vaatteet kaikki heti jätesäkkiin kotiin vietäväksi ja kaupasta uudet, apteekista pesuainetta mitä löysyi ja molemmat ajoi hiukset ja kaikki karvat pois mitä sai. Ja jotenkin vaan mieleen jäi tuosta reissusta kun eihän sitä alakertaa näe ajaa ilman peiliä ja miehellä sama ongelma ja molemmat nauraa aivan katketakseen ahtaassa hotellihuoneen suihkutilassa ja yrittää toistensa persauksia ajaa karvoista puhtaaksi.
En uudelleen haluaisi kokea mutta kyllä oli pokassa pitämistä kotiinkin mennessä. Oli lapsille vähän selittäminen miksi isä ja äiti on aivan karvattomia kun tulevat vaellukselta. Puhumattakaa että selitäppä omille vanhemmille.
Ihan vedet tulee silmiin tätäkin muistellessa. Mutta joo. Mutta sellainen reissu oli se.