Onko muita äitejä, joilla on välillä tunne että miehesi

[vieras]

pärjää lasten ja kodin kanssa paremmin kuin sinä itse ?

Minulla nimittäin on nyt, ja se sattuu.

Olen ollut töissä parin kuukauden ajan , ja paljon olenkin
On ihanaa, että mies on pyörittänyt arkea ja kotia ja lapsia ,
itse olen tetenkin kaiken työajan jälkeisen aikani auttanut minkä
jaksan , ja ylikin jaksamisen,
työpäivät on 9 tuntisia, ja jatkan kotonakin töitä, sekä takana on 2 viikon työmatkaa kokonaan poispaikkakunnalta.
lapset kyllä ikävöi, mutta viihtyvät isänsä kanssa eikä tässä ole muuta ongelmaa
kuin mun pääni, joka jotenkin hajoaa tästä tilanteesta... miksikööhän

(ja lapset 11, 6 ja 4 , että ne jo oikeastikin leikkii keskenään ilman että ne tarttee mua leikkimään kanssaan )


kunhan tässä pohdin ja jotain kommentteja etsin, en minä mitään "neuvoja " tarvitte

 

[Rukoilijasirkka]

Joo, pärjää se. Mutta kun ei se mua vaan satu, olen siitä kauhean ylpeä. Se on toiset jutut sitten, minkä takia se voi ylpeillä musta.

 

[r u u s a]

No musta ei ainakaan ole enää yhtään mihinkään.

Kukaan ei kuuntele, kukaan ei tottele, teen kaiken väärin...

Ja vaikka tiedän että se johtuu vain siitä, että mulle noi uskaltavat kiukuta paremmin, ei se lisää tätä muutenkaan kireää pinnaa hiukkaakaan. Satuttaahan se.

 

[vieras]

Joo, pärjää se. Mutta kun ei se mua vaan satu, olen siitä kauhean ylpeä. Se on toiset jutut sitten, minkä takia se voi ylpeillä musta.

Kyllä mäkin olen ylpeä, koska kauheaa kuunnella muita, jotka esim vuorotyön takia joutuu laittaa laspen päiväkotiin aamuviideltä, koska miehen pitää vapaapäivänään päästä metsälle / muihin omiin hommiinsa, ja äidin vapaapäivä on aina lapsen vapaapäivä kuitenkin.

Mun lapsethan voi oikeasti hyvin, koska ovat kotona kuitenkin ne "ylitöni ajat " mutta minulla vaan on niiin ikävä.

ja koska tämä työn määrä on ikäänkuin määräaikainen, en halua sitäkään lopettaa nyt.

 

[vieras]

No musta ei ainakaan ole enää yhtään mihinkään.

Kukaan ei kuuntele, kukaan ei tottele, teen kaiken väärin...

Ja vaikka tiedän että se johtuu vain siitä, että mulle noi uskaltavat kiukuta paremmin, ei se lisää tätä muutenkaan kireää pinnaa hiukkaakaan. Satuttaahan se.

Juu, sinä varmaan siis just ymmärrät mitä ajan takaa, ainakin näen kommentistasi itseni

 

[illuusia]

Musta on kyllä oikeastaan vaan ihanaa että mies pärjää noin hyvin.
Olisi aika kamalaa jos minä yksin joutuisin hoitamaan kaiken ja patistamaan toista tekemään osansa.

 

[r u u s a]

Ehkä se oikea ongelma on siinä, että ei jaksa.

Mies ottaa oman aikansa ja lepuuttaa hermojaan ja äiti (typerine vaistoineen) on aina mahdollisuuksien mukaan lapsen kanssa ja unohtaa itsensä. Ja sitten vituttaa, kun kitistään vaikka kaiken pitäisi olla hyvin.

 

[juuei]

Väittäähän ne, että se, joka on lapselle tärkein, saa ne kaikki kiukuttelut.
No, hyvä, minähän se aina saan täyslaidallisen, iskän ja hoitajien kanssa ollaan siivosti.

Mutta ettei vaan olis tsykolookien propagandaa, että äidit eivät pimahtaisi tyystin...

 

[tripod]

eikä tässä ole muuta ongelmaa kuin mun pääni, joka jotenkin hajoaa tästä tilanteesta... miksikööhän

Vihjaa miehelle että tämä vaivaa sua.. hän osaa kannustaa ja osoittaa miten tärkeä olet perheen kannalta. Tällä tuo toimii aina silloin kun vaimolla on huono itse- ja omatunto johtuen vastaavista ajatuksista.

 

[vieras]

eikä tässä ole muuta ongelmaa kuin mun pääni, joka jotenkin hajoaa tästä tilanteesta... miksikööhän

Vihjaa miehelle että tämä vaivaa sua.. hän osaa kannustaa ja osoittaa miten tärkeä olet perheen kannalta. Tällä tuo toimii aina silloin kun vaimolla on huono itse- ja omatunto johtuen vastaavista ajatuksista.

Täytyy kokeilla.
auttaisko tuo.