Onko muita joilla pula kummiehdokkaista? Ei vaan yksinkertaisesti ole ketään... Miten olette ratkaisseet pulman?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "karina"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"karina"

Vieras
Meillä se tilanne, että esikoiselle pyydettiin ainoat mahdolliset kummit, miehen sisko ja minun sisko. Nyt ei ole enää ketään jäljellä kuopukselle. Ei jotenkaan viitsisi samoja kummeja pyytää, asuvatkin hirvittävän kaukana (toinen ulkomailla, toinen toisella puolen Suomea).

Ongelma on todellinen. Meillä ei ole läheisiä ystäviä, eikä sukulaisia joita voisi pyytää. Juuri kuuntelin kateellisena, kun ystäväni kertoi miten pyysi omaa serkkuaan kummiksi lapselleen. Omat serkkuni eivät pidä mitään yhteyttä, jos haluan tavata tai kuulla heistä niin minä otan yhteyttä ja kutsun esim. lapseni synttäreille - meitä ei kutsuta vastavuoroisesti. En kai voi niin vastahakoisia ihmisiä pyytää lapseni kummiksi :(

Onko miten omituista pyytää etäisempää kaveria kummiksi? Meillä kummallakin on miehen kanssa yksi etäisempi kaveri, ei mitään sydänystäviä. Olisko ok pyytää semmoisia kummeiksi? Vai tuleeko vaan kiusallinen tilanne...?
 
ppyytäisin kyllä niitä lähimpiä ihmisiä, oli ne sitten omia siskoja tai velviä tai äitejä, mummoja, pappoja. en lähtis jotain etäisiä kavereita pyytämään
 
Entäs omat vanhempanne? Tiedän alueen, jossa on tapana pyytää vanhempia kummeiksi. Tai tätiä tai setiä, jos serkut on kaukaisia. Mä pelkäsin tota ongelmaa ja pyysin vaan yhden siskon kerrallaan ja sitten toisen vähän kaukaisemman. Onneks se ei sitten ollut ongelma, kun lapsia siunaantai useampikin.
 
Entäs omat vanhempanne? Tiedän alueen, jossa on tapana pyytää vanhempia kummeiksi. Tai tätiä tai setiä, jos serkut on kaukaisia. Mä pelkäsin tota ongelmaa ja pyysin vaan yhden siskon kerrallaan ja sitten toisen vähän kaukaisemman. Onneks se ei sitten ollut ongelma, kun lapsia siunaantai useampikin.

Vieras käytäntö täällä pyytää isovanhempia, tuntuisi jotenkin oudolta että isovanhempi olisi kummitäti tai kummisetä? Ei käytetä täällä tuommoista.

Sisarukset on käytetty, tätejä ja setiä ei ole.
 
Ei kai nyt äitejä ja mummoja kummiksi, nehän ovat lapsen mummi ja isomummi. Ihan hyvin voi pyytää läheistä perhetuttua tai ystävää kummiksi. Meilläkin kahdella lapsella viidestä perhetutut kummeina.
 
Ota huomioon, että ne etäisemmät ei kuitenkaan välttämättä ole tekemisissä sen enempää, vaikka lapsenne kummeja olisivat. Toki toinen vaihtoehto on, että kummius lähentää mikäli ottavat asian tosissaan siten, että haluavat olla tekemisissä. Mun yhdellä lapsella suurin osa kummeista on isänsä puolelta. Isänsä puoleinen suku ei ole edes keskenään kovin paljon tekemisissä, joten arvaat varmaan, ettei kummit juuri pidä yhteyttä kummilapseensa. Joskus on jopa ilmoitettu, että hakisimme joululahjan, kun lapsettomalla pariskunnalla on kiireitä. Asuvat kymmenen kilometrin päässä. Käyvät toki lapsen synttäreillä, mutta siihen se sitten jääkin.

Itse en kummeilta odota kuitenkaan lahjoja, vaan tärkeintä mulle on ollut, että kummit on sellaisia, joiden kanssa tulee juttuun. Oletteko siskojenne kanssa läheisiä ja kuitenkin tekemisissä ja ovatko he kiinnostuneet lapsistanne tai perheestänne? Mun sisko on sanonut, että voi hän olla kummi useammallekkin laspistani, joten ehkä kuitenkin kallistuisin taas noihin siskoihin ja selittäisin asian heille. Te TEETTE kuitenkin teidän oman ratkaisunne. Tämä oli vain kommentti.
 
Voi pyytää etäisempääkin kaveria. Meillä kaveripiirissä olemme ristiin rastiin toistemme kummeja, ja kun lapsemme syntyi "ainoa vapaa" kaveri oli meille hieman etäisempi henkilö. Ollaan kyllä lähennytty tässä viime vuosina kummiuden seurauksena. Olen itsekin "ihan hyvän" kaverin lapsen kummi, en ole vanhempien sydänystävä, vaan ajautunut samaan porukkaan. Jos ei ventovieraita kummeja pelkää, niin osalla seurakunnista on aktiivijäseniä, jotka tulevat mielellään kummeiksi(usein sellaisia lapsettomia täti-ihmisiä). Ja jos ei ole homokammoa, niin miksei voisi pyytää vaikka lapsetonta homoparia kummiksi. Ehdokkaita tai vinkkiä niiden hankkimiseen voisi varmaan kysellä paikallisesta Setasta.
 
Omat kummini ovat mummini ja pappani, eikä se ole kenestäkään ollut outoa. He eivät ole muiden kummeja joten olivat innoissaan kun vanhempani olivat heitä pyytäneet.
 
I feel you! Meillä sama juttu kuin aloittajalla. Esikoisella molemmilta puolilta ainoat järkevät ihmiset ketä voi pyytää. Toiselle ei nyt jäänyt ketään. Olisi pitänyt ottaa vain yhdet esikoiselle. Meidän lapsia ei kasteta, mutta ollaan silti haluttu kummit. Mun veljen voisi pyytää, mutta sisko on sekopää ja loukkaantuisi tästä verisesti. Sitä ei ainakaan haluta. Miehen puolelta voidaan ottaa ehkä joku, mutta sit ei tuu meiltä ketään.
 
Voit aivan hyvin pyytää samat kummit, jos kerran heidän kanssa olette eniten tekemisissä. Meillä on ainakin käytäntö osoittanut (ikävä kyllä), että läheisimmät jotka pyydettiin kummeiksi ovat olleet huonoin valinta ja taas ne joilta ei juuri mitään odotettu ovat olleet paremmat, että eipä se sukulaisuus tässäkään välttämättä onnea tuo.
 
Meillä oli vähän sama juttu. Pyydettiin sitten kuopukselle neljä (!) kummia, kaikki niitä etäisempiä. Ajateltiin, että neljästä joku varmaan pysyy mukana vuosien varrella. Jotenkin karua mut toisaalta aika realistista.
 
Ettekö te yhtään ennakoi näitä juttuja vai ajattelitteko ettei teille tule toista lasta?

Meillä olisi ollut yksi varteenotettava "kummiehdokas" (emme kuulu kirkkoon), mutta koska ajattelimme että meille todennäköisesti tulee enemmän kuin yksi lapsi, emme ensimmäisellekään kummeja nimenneet. Ei me nyt tällaisiksi epävirallisiksi kummeiksi oltaisi kuitenkaan mitään etäisempiä ihmisiä viitsitty pyytää.

Kummit ei ole lapsen elämässä mitenkään pakollisia, mutta jos sisaruksella on läheiset kummit jotka muistaa joka juhlapäivä, niin tottahan sitä kummitonta/vain nimellisen kummin omaavaa lasta harmittaa oma tilanne. Joten mahdollisimman tasavertaiseksi koittaisin kummitilanteen järjestää, ei niin että kaikki parhaat tulee esikoiselle.
 
Ettekö te yhtään ennakoi näitä juttuja vai ajattelitteko ettei teille tule toista lasta?

Meillä olisi ollut yksi varteenotettava "kummiehdokas" (emme kuulu kirkkoon), mutta koska ajattelimme että meille todennäköisesti tulee enemmän kuin yksi lapsi, emme ensimmäisellekään kummeja nimenneet. Ei me nyt tällaisiksi epävirallisiksi kummeiksi oltaisi kuitenkaan mitään etäisempiä ihmisiä viitsitty pyytää.

Kummit ei ole lapsen elämässä mitenkään pakollisia, mutta jos sisaruksella on läheiset kummit jotka muistaa joka juhlapäivä, niin tottahan sitä kummitonta/vain nimellisen kummin omaavaa lasta harmittaa oma tilanne. Joten mahdollisimman tasavertaiseksi koittaisin kummitilanteen järjestää, ei niin että kaikki parhaat tulee esikoiselle.

Ehkä tuo nyt on ap:n kohdalla turhaa laittaa miettimään jälkikäteen aiemmin tapahtunutta. On munkin toisella lapsella kummankin puolelta siskot, joten lähin piiri oli käytetty neljän seuraavan kohdalla. Siinä hjarmittelin ihan tuota ap:n kanssa samaa asiaa. Meidän suku on kuitenkin niin laaja ja tiivis, että serkkuja on pyydetty sekä mun puolelta mun tätejä. Kovasti ovat olleet otettuja pyynnöstä. Pääasia kummeja valitessa on mun mielestä, että itse pystyy tulemaan valitsemiensa kummien kanssa juttuun.
 
Meillä esikoisella 3 mun kaveria kummina/ 1 isän kaveri ja kuopuksella 2 mun kaveria ja 2 isänsä kaveria. Eli itse olen tällä linjalla että kaverit on hyvä valinta kummeiksi, lähentää samalla meidän aikuistenkin välejä. Meillä tosin läheiset välit muutenkin kyseisiin kavereihin, että siinäkin tietysti täytyy miettiä onko liian kaukaisia.
Eikös kirkonkin puolesta ole mahdollista järjestää jotain kummeja, näin joskus kuullut.
 

Similar threads

Ä
Viestiä
18
Luettu
2K
Aihe vapaa
"aloittaja"
A

Yhteistyössä