Onko muita,jotka ei koe lasten kanssa leipomista mitenkään innostavaksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rauhaa rakastava äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

rauhaa rakastava äiti

Vieras
Meillä nämä tytöt 6-4-ja 2-vuotiaita,välillä otan heitä leipomaan,mutta useinkaan en vain jaksa!En koe sitä mitenkään hauskaksi,kun tappelevat siinä keskenään ja kaipaavat ohjausta koko ajan..Tykkäisin leipoa ihan rauhassa yksikseen vaikka sen jälk.kun ovat menneet nukkumaan,mutta kun en viitsi olla niin "tylsä"äiti..?Sitten jos en ota mukaan leipomiseen niin levittävät kaiki välineet laatikoista ja leikkivät leipomista ja tappelevat taas..Huoh..
 
ja kaatavat jauhot, pudottavat munat ja syövät taikinaa

ja itsellä on olo kuin maratoonin jälkeen, kun on saatu yksi pellillinen pipareita uuniin.

meilläkin leivotaan aika vähän.

 
Mä inhoon muutenkin leipomista. Että meillä ei varmaan ikinä edes tulla leipomaan muuta kuin valmispullia uuniin periaatteella. |O Korkeintaan joulutorttuja voin harkita.
 
Mä leivon ehkä kerran viikossa lasten kanssa sämpylöitä, pullaa tai muuta helppoa. Ruoanlaitossa on usein mukana, laittaa mausteita ja maistelee, leikisti samalla keittelee jotain omassa kattilassaan.

MUTTA mä nautin uusien hankalienkin reseptien kokeilemisesta ja nimenomaan siitä että sen saa tehdä rauhassa. Näitä teen sitten kun lapset on nukkumassa tai muissa puuhissa. Sama jos on vieraita tulossa tms niin teen yleensä noi itekseni. Juhliin esim varaan jonkun päivän jolloin lapset menee joko hoitoon tai isänsä kanssa johonkin ja teen tarjottavat tehokkaasti ja rauhassa.

Saahan sitä leipoa ja laittaa molemmilla tyyleillä, ei niitä lapsia aina tarvitse mukaan ottaa.. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Mä leivon ehkä kerran viikossa lasten kanssa sämpylöitä, pullaa tai muuta helppoa. Ruoanlaitossa on usein mukana, laittaa mausteita ja maistelee, leikisti samalla keittelee jotain omassa kattilassaan.

MUTTA mä nautin uusien hankalienkin reseptien kokeilemisesta ja nimenomaan siitä että sen saa tehdä rauhassa. Näitä teen sitten kun lapset on nukkumassa tai muissa puuhissa. Sama jos on vieraita tulossa tms niin teen yleensä noi itekseni. Juhliin esim varaan jonkun päivän jolloin lapset menee joko hoitoon tai isänsä kanssa johonkin ja teen tarjottavat tehokkaasti ja rauhassa.

Saahan sitä leipoa ja laittaa molemmilla tyyleillä, ei niitä lapsia aina tarvitse mukaan ottaa.. :)

Lisään vielä että ei se lasten kanssa leipominen tod mikään rentoutumiskeino numero 1 ole, eih. :D:D hauskaa ehkä ja kivaa muutenkin mutta työlästähän se on.. Silmät selässäkin ja niin edelleen. :D

 
Alkuperäinen kirjoittaja Timppa:
Tänään tehriin pitsaa, liki joka toinen päivä leipää. Vähemmällä vaivalla selviää kun antaa "auttaa" kuin yrittää kieltää koko ajan! :laugh:

pitsan kanssa ei ole niin nuukaa, vaikka ainekset on mitattu miten sattuu.
Mutta kakku kärsähtää vähän, jos jauhoja on vain puolet... leivinjauhe, vehnäjauhot ja muut mahdolliset jauhot sekoitetaan ensin keskenään ja sit ne lisätään, ei voi heittää lonkalta. (tai siis mun pikkutarkka mielenlaatuni ei salli mun niin tehdä)

:D
 
Eihän se leipominen aivan yhtä joutuisaan suju kuin yksin tehdessä :)
Tänään esikoinen auttoi minua tekemään pannukakkutaikinan. Mittasin aineet valmiiksi, ja hän kaateli ainekset kulhoon ja sekoitti taikinaa. Mukavaa meillä oli ainakin nyt, katsotaan sitten tilannetta uudestaan, kun kuopuksenkin voi ottaa apuriksi.
 
Täällä sama juttu. Mä en tykkää leipoa muutenkaan, joten sitten kun leivon niin haluan leipoa rauhassa. Ainoo minkä olen pitänyt, niin joulupiparit leivon lasten kanssa, ja aina kauhulla odotan sitä. Viime jouluna tosin nakitin äitini siihen hommaan. Jos ottais sen asenteen, että ihan rauhassa tehdään ja sotkua saa tulla, mutta kun mä en jaksa... Mä haluun tehdä mahdollisimman nopeesti ja siististi. Onneks mies sitten on pitkäpinnaisempi, ja jaksaa auttaa noita lapsia leipomisessa, saavat raukat edes joskus jotain tehdä.
 

Yhteistyössä