onko muita jotka eivät usko mutta antavat lapselleen mahdollisuuden uskoa..

[ymmällään]

siis tarkoitan että mä en kastanut lastani koska mun mielestä mulla ei ole oikeutta päättää lapsen uskosta, vaan se saa päättää sitten isona (15->) liittyykö kirkkoon tai johonkin muuhun... kuitenkin haluan opettaa lapselleni kaikista uskonnoista asioita jotta osaa sen päätöksen tehdä..
mie itse voin käydä kirkossa,moskeijassa etc vaikak en mihinkään usko, ja koska se on mu oma päätös olla uskomatta niin en sitä lapselle opeta ehdottoman totuutena..
meidän perheessä ketään ei ole kastettu, mutta silti sisko uskoo vaikka ei kirkkoon kuulukkaan, veli liittyi kirkkoon ja uskoo ja nuorin veli on vähän niin ja näin. en oikein tiedä hänen vakaumustaan... äiti liittyi ortodokseihin aikuis iällä ja uskoo vahvasti..
joten mielestäni tälläinen ratkaisu on erittäin toimiva...
mutta löytyykö muita...?

 

[kolmen isä]

Muuten, mutta en nyt ihan kaikkia uskontoja opeta.

 

[fanta]

Meillä lapset kuuluvat seurakuntaan, ovat kastetut, minä erosin seurakunnasta joitakin vuosia sitten. Lasten isä erosi seurakunnasta jo ennen lasten syntymää. Esikoinen on nyt rippikoululainen ja rippijuhlaa vietetään ihan sujuvasti keväällä. Itse päättävät miten ajattelevat uskonasioista. En kyllä itse asiassa tiedä, voisivatko he alaikäisinä nyt ominpäin erota seurakunnasta, kun ovat siellä jäseninä ilman meitä vanhempia, luultavasti =)

 

[ymmällään]

Muuten, mutta en nyt ihan kaikkia uskontoja opeta.

no en mäkään ihan kaikkia mutta koulussa et tunnilla kaikki uskonnot käsitellään ja minä tarjoan sitten tietoa jos joku niistä alkaa kiinnostamaan

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Annan lasten itse löytää vakaumuksensa ja kerron, millaiselle oppijärjestelmälle kulttuurimme perustuu. Ja pyrin olemaan luotettava, objektiivinen tietolähde.

 

[meah]

Meillä kaikki lapset on kyllä kastettu, itsekin kuulun kirkkoon. Noloa myöntää, mutta kuulun tavan vuoksi, en ole saanut aikaiseksi erotakaan.
Mies ei kuulu ollenkaan.

En silti millään lailla uskoa opeta. Tuon ikäisille vielä minkäänlaista.

5v. käy seurakunnan kerhossa, kun täällä ei oikein vaihtoehtoa ole. Siellä niitä juttuja on käyty läpi, ja kotona tästä käytiin vastikään ruokapöydässä keskustelu.

Esikoiselle selitettiin, että hän saa halutessaan ruokarukouksen lausua, se on ihan ok. Koska isi ei usko Jumalaan, isi jättää sen kuitenkin lausumatta.

Selitetään näitä juttuja sitä mukaa enemmän kun tulee kysymyksiä ja ymmärrystä.

Kyllä täällä saa jokainen uskoa mihin haluaa, mutta myös opetetaan ettei omia uskomuksiaan kuulu muille tyrkyttää ja että niitä uskoja on erilaisia.