Onko muita? Mies

[ap]

Joiden mielestä oma puoliso ei tunne arvoaan?

Mies tulee perheestä, jossa lapset laitettiin tottelemaan tai sai selkäsaunan. Siis autöritäärinen tai määräilevä kasvatus. Töihin heti kun kynnelle kykeni, lapsena on istutettu metsät ja tehty talon remontit ym. siis ihan oikeita kunnon töitä, aina, kesät talvet, heti kun pystyi.

Mies ei ole näitä koskaan juorunnut minulle, mutta kun ensimmäistä kertaa olin yötä, tuli viikonloppuna isänsä kello 7 herättämään töihin. Hän ei ollut kuullut että talossa on vieras. Loput olen arvannut, ja sanonut ääneen, eikä mies ole kieltänyt. Toki on kertonut joskus ohimennen, mitä ovat lapsena touhunneet, mutta ei mitenkään valittaen.

Mutta siis tästä kasvatuksesta johtuen mies on vaatimaton, ei ymmärrä arvoaan. Onko muilla korkeakoulutettuja puolisoja, jotka tekevät huonolla palkalla (alan keskipalkka paaaaaljon korkeampi kuin oman puolison, lähes kaksinkertainen) raskasta työtä, ei koskaan poissaoloja, sairaanakin töihin.

Jos joku hyvä paikka tulee auki, sanoo, että ei kuitenkaan pääse, kun se on pedattu jollekin, tai ei muuten mahdollisuuksia.

Mies on todella taitava ja ahkera. osaa kaiken, jos ei osaa, ottaa selvän ja tekee. Mitään ulkopuolisia ei tarvitse koskaan kotiin palkata tekemään mitään, mies korjaa ja päivittää tietokoneet, autot, remontit ym. Ja siis hänen työ ei liity noihin asioihin mitenkään, tekee ne vain siinä sivussa.

Onko muilla miehiä, jotka eivät tajua omaa arvoaan eivätkä osaa vaatia mitään? Kiukuttaako se teitä?

 

[ap]

Todennäköisesti ei. Miehiltä kun ei yleensä itsetuntoa puutu.
Onko teissä äideissä tällaisia? (tai vaikeaa se varmaan itsessä on huomata mitään)

 

[Maura]

eiköhän noita oo :|

 

[Shine]

No mun mies ei tiedä MUN arvoa. Sen isä on samanlainen vaimolleen (siis miehen äidille).

 

[vieras]

ihan on just ku mun mies, ainut vaan että sama kasvatus jatkuis hänen osaltaan myös omille lapsille ja mä en ole ihan samoilla linjoilla...

 

[Pellervo]

Hmm.. mielenkiintoinen tilanne (jopas oudosti sanottu), mutta luulen ettet ole ainut.

 

[ap]

ihan on just ku mun mies, ainut vaan että sama kasvatus jatkuis hänen osaltaan myös omille lapsille ja mä en ole ihan samoilla linjoilla...

Hei! Ihanko totta on muitakin! On kiva kuulla, että ei ole ainoa.

Meillä minä olen vastuussa lastenkasvatuksen linjoista (jotain vastuuta minullekin, mies kun huolehtii aika monesta asiasta) ja ei todellakaan jatku sama kuin miehen kotona.

 

[vieras]

välillä on tosi raskasta ainakin mulle...välillä on ollu jo ero lähellä, just noiden periytyvien kasvatustapojen takia, sit jos jotain sanoo miehelle, nii tietenkin suuttuu

 

[että näin]

Joiden mielestä oma puoliso ei tunne arvoaan?

Mies tulee perheestä, jossa lapset laitettiin tottelemaan tai sai selkäsaunan. Siis autöritäärinen tai määräilevä kasvatus. Töihin heti kun kynnelle kykeni, lapsena on istutettu metsät ja tehty talon remontit ym. siis ihan oikeita kunnon töitä, aina, kesät talvet, heti kun pystyi.

Mies ei ole näitä koskaan juorunnut minulle, mutta kun ensimmäistä kertaa olin yötä, tuli viikonloppuna isänsä kello 7 herättämään töihin. Hän ei ollut kuullut että talossa on vieras. Loput olen arvannut, ja sanonut ääneen, eikä mies ole kieltänyt. Toki on kertonut joskus ohimennen, mitä ovat lapsena touhunneet, mutta ei mitenkään valittaen.

Mutta siis tästä kasvatuksesta johtuen mies on vaatimaton, ei ymmärrä arvoaan. Onko muilla korkeakoulutettuja puolisoja, jotka tekevät huonolla palkalla (alan keskipalkka paaaaaljon korkeampi kuin oman puolison, lähes kaksinkertainen) raskasta työtä, ei koskaan poissaoloja, sairaanakin töihin.

Jos joku hyvä paikka tulee auki, sanoo, että ei kuitenkaan pääse, kun se on pedattu jollekin, tai ei muuten mahdollisuuksia.

Mies on todella taitava ja ahkera. osaa kaiken, jos ei osaa, ottaa selvän ja tekee. Mitään ulkopuolisia ei tarvitse koskaan kotiin palkata tekemään mitään, mies korjaa ja päivittää tietokoneet, autot, remontit ym. Ja siis hänen työ ei liity noihin asioihin mitenkään, tekee ne vain siinä sivussa.

Onko muilla miehiä, jotka eivät tajua omaa arvoaan eivätkä osaa vaatia mitään? Kiukuttaako se teitä?

Meillä täysin ihan toisenlainen. Korkeakoulutettu joka osaa vaatia, tietää mihin pystyy, pitää puolensa ja ääntä itsestään, kotityöt teki kotona kotiavustaja tai siivooja kun oli pieni. Kotona oli kokopäiväinen kotiapu. On välillä raskasta näinkin. Ei osaa kyllä arvostaa taas minun tekemää panosta kotona

 

[Selenicereus]

Ei osaa kyllä arvostaa taas minun tekemää panosta kotona

Jep.. tuttu tunne. Minäkin olen monta kertaa mieheltä kysynyt, että tietääkö se esim. miksi meidän tiskiallas ei näytä jätemyllyltä.. Siivouksesta ei tajua yhtään mitään. Imurointi kuulemma riittää. Siis ei mitään käsitystä siitä, mitä muutakin siihen mahdollisesti kuuluu.. No sentäs se siivoaa aina saunat ja viemärit

 

[ap]

Joiden mielestä oma puoliso ei tunne arvoaan?

Mies tulee perheestä, jossa lapset laitettiin tottelemaan tai sai selkäsaunan. Siis autöritäärinen tai määräilevä kasvatus. Töihin heti kun kynnelle kykeni, lapsena on istutettu metsät ja tehty talon remontit ym. siis ihan oikeita kunnon töitä, aina, kesät talvet, heti kun pystyi.

Mies ei ole näitä koskaan juorunnut minulle, mutta kun ensimmäistä kertaa olin yötä, tuli viikonloppuna isänsä kello 7 herättämään töihin. Hän ei ollut kuullut että talossa on vieras. Loput olen arvannut, ja sanonut ääneen, eikä mies ole kieltänyt. Toki on kertonut joskus ohimennen, mitä ovat lapsena touhunneet, mutta ei mitenkään valittaen.

Mutta siis tästä kasvatuksesta johtuen mies on vaatimaton, ei ymmärrä arvoaan. Onko muilla korkeakoulutettuja puolisoja, jotka tekevät huonolla palkalla (alan keskipalkka paaaaaljon korkeampi kuin oman puolison, lähes kaksinkertainen) raskasta työtä, ei koskaan poissaoloja, sairaanakin töihin.

Jos joku hyvä paikka tulee auki, sanoo, että ei kuitenkaan pääse, kun se on pedattu jollekin, tai ei muuten mahdollisuuksia.

Mies on todella taitava ja ahkera. osaa kaiken, jos ei osaa, ottaa selvän ja tekee. Mitään ulkopuolisia ei tarvitse koskaan kotiin palkata tekemään mitään, mies korjaa ja päivittää tietokoneet, autot, remontit ym. Ja siis hänen työ ei liity noihin asioihin mitenkään, tekee ne vain siinä sivussa.

Onko muilla miehiä, jotka eivät tajua omaa arvoaan eivätkä osaa vaatia mitään? Kiukuttaako se teitä?

Meillä täysin ihan toisenlainen. Korkeakoulutettu joka osaa vaatia, tietää mihin pystyy, pitää puolensa ja ääntä itsestään, kotityöt teki kotona kotiavustaja tai siivooja kun oli pieni. Kotona oli kokopäiväinen kotiapu. On välillä raskasta näinkin. Ei osaa kyllä arvostaa taas minun tekemää panosta kotona

Mies tulee duunariperheestä. Vanhemmat vastustivat opiskelua.

 

[että näin]

Joiden mielestä oma puoliso ei tunne arvoaan?

Mies tulee perheestä, jossa lapset laitettiin tottelemaan tai sai selkäsaunan. Siis autöritäärinen tai määräilevä kasvatus. Töihin heti kun kynnelle kykeni, lapsena on istutettu metsät ja tehty talon remontit ym. siis ihan oikeita kunnon töitä, aina, kesät talvet, heti kun pystyi.

Mies ei ole näitä koskaan juorunnut minulle, mutta kun ensimmäistä kertaa olin yötä, tuli viikonloppuna isänsä kello 7 herättämään töihin. Hän ei ollut kuullut että talossa on vieras. Loput olen arvannut, ja sanonut ääneen, eikä mies ole kieltänyt. Toki on kertonut joskus ohimennen, mitä ovat lapsena touhunneet, mutta ei mitenkään valittaen.

Mutta siis tästä kasvatuksesta johtuen mies on vaatimaton, ei ymmärrä arvoaan. Onko muilla korkeakoulutettuja puolisoja, jotka tekevät huonolla palkalla (alan keskipalkka paaaaaljon korkeampi kuin oman puolison, lähes kaksinkertainen) raskasta työtä, ei koskaan poissaoloja, sairaanakin töihin.

Jos joku hyvä paikka tulee auki, sanoo, että ei kuitenkaan pääse, kun se on pedattu jollekin, tai ei muuten mahdollisuuksia.

Mies on todella taitava ja ahkera. osaa kaiken, jos ei osaa, ottaa selvän ja tekee. Mitään ulkopuolisia ei tarvitse koskaan kotiin palkata tekemään mitään, mies korjaa ja päivittää tietokoneet, autot, remontit ym. Ja siis hänen työ ei liity noihin asioihin mitenkään, tekee ne vain siinä sivussa.

Onko muilla miehiä, jotka eivät tajua omaa arvoaan eivätkä osaa vaatia mitään? Kiukuttaako se teitä?

Meillä täysin ihan toisenlainen. Korkeakoulutettu joka osaa vaatia, tietää mihin pystyy, pitää puolensa ja ääntä itsestään, kotityöt teki kotona kotiavustaja tai siivooja kun oli pieni. Kotona oli kokopäiväinen kotiapu. On välillä raskasta näinkin. Ei osaa kyllä arvostaa taas minun tekemää panosta kotona

Mies tulee duunariperheestä. Vanhemmat vastustivat opiskelua.

Miehen vanhemmat kumpikin korkeakoulutettuja ja kannustivat opiskelemaan. sattui vaan ottamaan vaimokseen duunarin joka osaa tehdä kotitöitäkin. Kyllä mies tekee jos minä pyydän, mutta hänen mielestään imurointi on siivous. Lattian pesu on täysin turhaa, samoin pölyjen ym. pintojen siivoaminen. Hohhoijaa!

 

[ap]

Joiden mielestä oma puoliso ei tunne arvoaan?

Mies tulee perheestä, jossa lapset laitettiin tottelemaan tai sai selkäsaunan. Siis autöritäärinen tai määräilevä kasvatus. Töihin heti kun kynnelle kykeni, lapsena on istutettu metsät ja tehty talon remontit ym. siis ihan oikeita kunnon töitä, aina, kesät talvet, heti kun pystyi.

Mies ei ole näitä koskaan juorunnut minulle, mutta kun ensimmäistä kertaa olin yötä, tuli viikonloppuna isänsä kello 7 herättämään töihin. Hän ei ollut kuullut että talossa on vieras. Loput olen arvannut, ja sanonut ääneen, eikä mies ole kieltänyt. Toki on kertonut joskus ohimennen, mitä ovat lapsena touhunneet, mutta ei mitenkään valittaen.

Mutta siis tästä kasvatuksesta johtuen mies on vaatimaton, ei ymmärrä arvoaan. Onko muilla korkeakoulutettuja puolisoja, jotka tekevät huonolla palkalla (alan keskipalkka paaaaaljon korkeampi kuin oman puolison, lähes kaksinkertainen) raskasta työtä, ei koskaan poissaoloja, sairaanakin töihin.

Jos joku hyvä paikka tulee auki, sanoo, että ei kuitenkaan pääse, kun se on pedattu jollekin, tai ei muuten mahdollisuuksia.

Mies on todella taitava ja ahkera. osaa kaiken, jos ei osaa, ottaa selvän ja tekee. Mitään ulkopuolisia ei tarvitse koskaan kotiin palkata tekemään mitään, mies korjaa ja päivittää tietokoneet, autot, remontit ym. Ja siis hänen työ ei liity noihin asioihin mitenkään, tekee ne vain siinä sivussa.

Onko muilla miehiä, jotka eivät tajua omaa arvoaan eivätkä osaa vaatia mitään? Kiukuttaako se teitä?

Meillä täysin ihan toisenlainen. Korkeakoulutettu joka osaa vaatia, tietää mihin pystyy, pitää puolensa ja ääntä itsestään, kotityöt teki kotona kotiavustaja tai siivooja kun oli pieni. Kotona oli kokopäiväinen kotiapu. On välillä raskasta näinkin. Ei osaa kyllä arvostaa taas minun tekemää panosta kotona

Mies tulee duunariperheestä. Vanhemmat vastustivat opiskelua.

Miehen vanhemmat kumpikin korkeakoulutettuja ja kannustivat opiskelemaan. sattui vaan ottamaan vaimokseen duunarin joka osaa tehdä kotitöitäkin. Kyllä mies tekee jos minä pyydän, mutta hänen mielestään imurointi on siivous. Lattian pesu on täysin turhaa, samoin pölyjen ym. pintojen siivoaminen. Hohhoijaa!

Mies osaa myös siivota, aivan kuten minäkin, vaikka olemme korkeakoulutettuja. Ei olisi mitenkään varaa palkata kotiin ketään mihinkään, joten ihan kiva, että mies on ahkera ja osaava edes, vaikka ei itseään arvostakaan.

 

[että näin]

Joiden mielestä oma puoliso ei tunne arvoaan?

Mies tulee perheestä, jossa lapset laitettiin tottelemaan tai sai selkäsaunan. Siis autöritäärinen tai määräilevä kasvatus. Töihin heti kun kynnelle kykeni, lapsena on istutettu metsät ja tehty talon remontit ym. siis ihan oikeita kunnon töitä, aina, kesät talvet, heti kun pystyi.

Mies ei ole näitä koskaan juorunnut minulle, mutta kun ensimmäistä kertaa olin yötä, tuli viikonloppuna isänsä kello 7 herättämään töihin. Hän ei ollut kuullut että talossa on vieras. Loput olen arvannut, ja sanonut ääneen, eikä mies ole kieltänyt. Toki on kertonut joskus ohimennen, mitä ovat lapsena touhunneet, mutta ei mitenkään valittaen.

Mutta siis tästä kasvatuksesta johtuen mies on vaatimaton, ei ymmärrä arvoaan. Onko muilla korkeakoulutettuja puolisoja, jotka tekevät huonolla palkalla (alan keskipalkka paaaaaljon korkeampi kuin oman puolison, lähes kaksinkertainen) raskasta työtä, ei koskaan poissaoloja, sairaanakin töihin.

Jos joku hyvä paikka tulee auki, sanoo, että ei kuitenkaan pääse, kun se on pedattu jollekin, tai ei muuten mahdollisuuksia.

Mies on todella taitava ja ahkera. osaa kaiken, jos ei osaa, ottaa selvän ja tekee. Mitään ulkopuolisia ei tarvitse koskaan kotiin palkata tekemään mitään, mies korjaa ja päivittää tietokoneet, autot, remontit ym. Ja siis hänen työ ei liity noihin asioihin mitenkään, tekee ne vain siinä sivussa.

Onko muilla miehiä, jotka eivät tajua omaa arvoaan eivätkä osaa vaatia mitään? Kiukuttaako se teitä?

Meillä täysin ihan toisenlainen. Korkeakoulutettu joka osaa vaatia, tietää mihin pystyy, pitää puolensa ja ääntä itsestään, kotityöt teki kotona kotiavustaja tai siivooja kun oli pieni. Kotona oli kokopäiväinen kotiapu. On välillä raskasta näinkin. Ei osaa kyllä arvostaa taas minun tekemää panosta kotona

Mies tulee duunariperheestä. Vanhemmat vastustivat opiskelua.

Miehen vanhemmat kumpikin korkeakoulutettuja ja kannustivat opiskelemaan. sattui vaan ottamaan vaimokseen duunarin joka osaa tehdä kotitöitäkin. Kyllä mies tekee jos minä pyydän, mutta hänen mielestään imurointi on siivous. Lattian pesu on täysin turhaa, samoin pölyjen ym. pintojen siivoaminen. Hohhoijaa!

Mies osaa myös siivota, aivan kuten minäkin, vaikka olemme korkeakoulutettuja. Ei olisi mitenkään varaa palkata kotiin ketään mihinkään, joten ihan kiva, että mies on ahkera ja osaava edes, vaikka ei itseään arvostakaan.

Ei kyllä meilläkään ole varaa palkata ketään kotiin, mutta 1980-luvulla se kai oli halvempaa ja yleisempääkin. En tiedä. Heillä vaan oli noin. Pahin on se kun anoppi jaksaa sitten nipottaa minulle kaikesta, vaikka itse ei ole tarvinnut tehdä koskaan mitään esim. lapset hoitanut vauvasta asti joku muu. Sitten kun tulee minulle sanomaan, että kyllä sinun täytyy nyt tehdä näin ja näin ....voitte kuvitella miten alkaa kiehumaan.

 

[ap]

Joiden mielestä oma puoliso ei tunne arvoaan?

Mies tulee perheestä, jossa lapset laitettiin tottelemaan tai sai selkäsaunan. Siis autöritäärinen tai määräilevä kasvatus. Töihin heti kun kynnelle kykeni, lapsena on istutettu metsät ja tehty talon remontit ym. siis ihan oikeita kunnon töitä, aina, kesät talvet, heti kun pystyi.

Mies ei ole näitä koskaan juorunnut minulle, mutta kun ensimmäistä kertaa olin yötä, tuli viikonloppuna isänsä kello 7 herättämään töihin. Hän ei ollut kuullut että talossa on vieras. Loput olen arvannut, ja sanonut ääneen, eikä mies ole kieltänyt. Toki on kertonut joskus ohimennen, mitä ovat lapsena touhunneet, mutta ei mitenkään valittaen.

Mutta siis tästä kasvatuksesta johtuen mies on vaatimaton, ei ymmärrä arvoaan. Onko muilla korkeakoulutettuja puolisoja, jotka tekevät huonolla palkalla (alan keskipalkka paaaaaljon korkeampi kuin oman puolison, lähes kaksinkertainen) raskasta työtä, ei koskaan poissaoloja, sairaanakin töihin.

Jos joku hyvä paikka tulee auki, sanoo, että ei kuitenkaan pääse, kun se on pedattu jollekin, tai ei muuten mahdollisuuksia.

Mies on todella taitava ja ahkera. osaa kaiken, jos ei osaa, ottaa selvän ja tekee. Mitään ulkopuolisia ei tarvitse koskaan kotiin palkata tekemään mitään, mies korjaa ja päivittää tietokoneet, autot, remontit ym. Ja siis hänen työ ei liity noihin asioihin mitenkään, tekee ne vain siinä sivussa.

Onko muilla miehiä, jotka eivät tajua omaa arvoaan eivätkä osaa vaatia mitään? Kiukuttaako se teitä?

Meillä täysin ihan toisenlainen. Korkeakoulutettu joka osaa vaatia, tietää mihin pystyy, pitää puolensa ja ääntä itsestään, kotityöt teki kotona kotiavustaja tai siivooja kun oli pieni. Kotona oli kokopäiväinen kotiapu. On välillä raskasta näinkin. Ei osaa kyllä arvostaa taas minun tekemää panosta kotona

Mies tulee duunariperheestä. Vanhemmat vastustivat opiskelua.

Miehen vanhemmat kumpikin korkeakoulutettuja ja kannustivat opiskelemaan. sattui vaan ottamaan vaimokseen duunarin joka osaa tehdä kotitöitäkin. Kyllä mies tekee jos minä pyydän, mutta hänen mielestään imurointi on siivous. Lattian pesu on täysin turhaa, samoin pölyjen ym. pintojen siivoaminen. Hohhoijaa!

Mies osaa myös siivota, aivan kuten minäkin, vaikka olemme korkeakoulutettuja. Ei olisi mitenkään varaa palkata kotiin ketään mihinkään, joten ihan kiva, että mies on ahkera ja osaava edes, vaikka ei itseään arvostakaan.

Ei kyllä meilläkään ole varaa palkata ketään kotiin, mutta 1980-luvulla se kai oli halvempaa ja yleisempääkin. En tiedä. Heillä vaan oli noin. Pahin on se kun anoppi jaksaa sitten nipottaa minulle kaikesta, vaikka itse ei ole tarvinnut tehdä koskaan mitään esim. lapset hoitanut vauvasta asti joku muu. Sitten kun tulee minulle sanomaan, että kyllä sinun täytyy nyt tehdä näin ja näin ....voitte kuvitella miten alkaa kiehumaan.

No ihan varmasti. Sanopa, että sinähän se tiedät, kun kokemusta on (heh, jos osaat sanoa piruilevasti...)