Onko mukavampaa. jos töissä on kiire ja paljon tekemistä, vai jos ei ole MITÄÄn tekemistä ja pitää tappaa aikaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gnaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
G

gnaa

Vieras
Mulla on nyt tässä luppoaikaa. Ihan liikaa. Toivon, että kohta joku homma kopsahtaisi kohdalle. Musta ei taida olla tällaiseen surffailuun ja istuskeluun, tuntuu, ettei päivä kulu ollenkaan.
 
Tasaisesti molempia, on kiva kun välillä on helpompia päiviä ja välillä sitten niitä kiire päiviä. Jos kaikki päivät olisi kamalan kiireisiä sitä vaan väsyisi enemmän, mutta kun on niitä helppoja päiviä välillä, niin sitä jaksaakin paremmin.
 
Eräs stressaavimpia työpaikkoja muista olleen paikan, jossa ei ollut mitään tekemistä ja aikaa sai tappaa oikein tappamalla. Siis hommat olisi todellakin saanut tehtyä tunnissa ja välillä jopa alle puolessa tunnissa ja sitten piti loppu 7 tuntia keksiä itselle tikusta asiaa. Tuo duuni oli todella raskas paikka olla, mutta en voinut sitä siinä elämäntilanteessa vaihtaakaan (olin raskaana).
 
Omassa duunissa se hyvä puoli että jos ei oikeasti ole mitään tekemistä, voi puuhailla jotain ihan muuta kuin töitä. Siis tarkoitan häipyä vaikka himaan tmv. Kiirettä kun pitää niin se yleensä tarkoittaa sitä että duunia painetaan joko aikaisin aamulla tai myöhään illalla himassa kun pakko saada hommia tehtyä ennen tiettyjä deadlineja ja kaahataan autolla tuhatta ja sataa (kuvainnollisesti tietenkin vain) ees taas myöhässä joka paikasta. Että sinänsä mielummin se 'ei mitään tekemistä' :D
 
Mulla on työ, jossa on aina puuhaa. Ei ole hetkeä, että en voi tehdä yhtään mitään. Voin tehdä koko ajan jotain. Ja jos on hivenen hiljaisempaa ja kiireettömänpää, puuhaa riittää aina.
 
Haha, meillä töissä on kiire ja töitä välillä sen verran, että on helisemässä :). Mutta, mielummin kiire, kuin se, että töissa olis vaan odottamassa ja kerjäämässä töitä. Kävis tolla touhulla aika pitkäks.
 
Kiire on parempi. Kun kerran mä herään aikaisin ja raahaan luuni sinne töihin 8 tunniksi ja järjestän lastenhoidon sitä varten, niin haluan sen työajan käyttää hyödyllisesti. Mulle ei sopisi joku huippu-työntekijäystävällinen työpaikka jossa voi kesken työpäivän käydä vaikka tunnin jossain jumpassa. Höh, siinä pääsisi sitten tuntia myöhemmin kotiin, ja omia lapsia ei näkisi niin paljon.
Mutta ymmärrän jos jollekulle tuommoinen sopisi oikein hyvin. Ja muakin se jumppa odottaisi kuitenki sit illalla. :D
 
Jatkuva kiire ja riittämättömyyden tunne on stressaavaa, mutta jos töissä ei oo tekemistä se on ihan tappavaa. Eli vastaan että kiire, mutta niin että välillä on kuolleita päiviä ruuhkan purkuun.
 
Kiire on kauheaa, saa pelätä virheitä ja ei pysty olemaan tukena, aika menee pelkkien lääkkeiden tekemiseeen ja tiputtamiseen. Ja pois ei pääse vaikka työvuoro päättyy..
Hiljaiseen aikaan voi suunnitella ja tarkistaa asioita, ilmoittautua koulutuksiin ja opetella rakentamaan vaikka uusinta hengityskonetta :D
 
Ainahan sitä jotain voi tehdä? Vaikka silmäillä täydennyskoulutuksia, hakea alan kirjallisuutta netin tietokannoista / kirjastosta tai silmäillä alan tuulia kevyemmin Pinterestin kautta?

Jos itselläni on vähemmän kiirettä, niin etsin tosiaan tietoa netistä ja referoin sitä uuteen muotoon muillekin käyttöön. Viime kesänä kun minulla ei ollut lomaa ja muut olivat vapaalla, tein itselleni tietopakettia kansioon ja olin ihan hirmuisen ylpeä saavutuksestani. Opin paljon uutta. Talven aikana tuntui sitten jo hirveän tutulta kun sen oli kertaalleen läpikäynyt. Nyt keväällä koko kansio tuntuu jo turhalta, kun olen asiat niin hyvin sisäistänyt :D

Luppoajalla luen myös alaa sivuavia kirjoja. Päydällä on ollut jo talvesta saakka kirjapino, jota en vain ehdi käydä lävitse ja uusin lainat kuukausi toisensa perään. Ei ehdi lukea kun on kiirettä perustöissä.
 

Yhteistyössä