Onko mukavat isovanhemmat meillä?Mua niin lasten takia surettaa..

[jande]

Mieheni vanhemmat käyvät meillä lasten synttäreillä ja yleensä kerran kesässä.Asuvat 45km päässä.Vaari eläkkeellä, eli pvät aikaa ja hyvässä kunnossa.Mummi työelä,ässä ja huippukunnossa. Eivät pidä mitään yhteyttä,mutta pitävät itsestään selvänä että me kyläilemme heillä niin isänpvät/äitienpvät/joulut jne...ilman kutsua siis. Nyt päätetty pysyä joulu keskenämme kotona. Isovanhemmat ei soittele ja kysele lasten lahjatoiveita sen enempää kuin kuulumisia,mutta odottavat meiltä joulukukkia jne...

Miehelläni on pikkusisko joka muutti puolivuotta sitten englantiin lasten kera,uuden miehen perässä. Siellä ne isovanhemmat ravaa alvariinsa vkon lomilla,vaikka matka paljon pidempi kuin meille.Tätä tytärtään he auttoivat alati lastenhoidossa,taloudellisesti jne ,niin kuin edelleen,kun hankki itselleen työttömän turkkilaisen miehen!. En ole katkera tms,minua harmittaa lasten puolesta kun isovanhemmilla ei tunnu olevan mitään annettavaa meidän lapsille-toisin kun tyttärensä lapsille.

Mä tiedän..Sama tilanne. Saamattomia paskiaisia. Sitä niittää, mitä kylvää. Ihan tulevaisuutta ajatellen..

 

[.]

Voisko kyse olla myös siitä, että oman tyttären lapset koetaan läheisemmäksi kuin pojan. Siis oman tyttären huusholliin voi mennä ja tehdä mutta miniän ei. Meillä tilanne on just niin, että mun äiti on hoitanut lapsia ihan vauvasta ja miehen äiti on jäänyt taka-alalle. Hyvin tulemme toimeen, mutta multa on tultava aina aloite, kun anoppi ei halua tuppautua...

Tätä mietin itsekin, kun aloin pohtia, miksi oma anoppi vaahtoaa niin paljon tyttärensä asioita mutta luottaa siihen, että me aina pärjäämme. Joskus tulevaisuudessa luulen tyttärieni luona olevani itsekin luontevammin kuin pojan vaimon kotona, "vieraan naisen" reviirillä.

Ja meillä on omassa perheessä vähän vastaava tilanne, mutta ei minusta yhtä räikeä: äitini käy meidän luona usein ja veljeni luona harvemmin eikä ole siellä kovin usein yötä. Asumme 10km:n päässä veljen perheestä. Syynä on hieman happamahkoksi koettu miniä, jolla on kärkevä kieli. Yritä siinä olla lastenlasten tapaamisten kanssa tasapuolinen kun aina kyläillessä on hieman epämukava olo sen suhteen, onko sittenkään tervetullut.