V
voi luoja
Vieras
Mun mies käyttäytyy ihan kummallisesti. Sillä on ollut nyt viikon verran hammas kipeä, mutta se kävi jo viime viikolla hammaslääkärissä, sai antibioottikuurin ja nyt meni just äsken uudestaan hammaslääkäriin. Kuulemma itse hammasta särki vaan ekat kolme päivää, mutta tän loppuajan sitä on kuulemma lähinnä kihelmöinyt poskesta, hampaansa meinaan tulehtui niin pahasti että koko poski turposi.
Koko viikon toi mies on ollut jotenkin tosi outo. Kai sitten miehillä voi koko persoonallisuus muuttua kun niissä on "joku vika", mut musta tää menee jo vähän överiks. Mun mies ei ekaan neljään päivään suostunu tekemään mitään muuta kuin istumaan sohvalla eikä oikein puhunutkaan mitään. Jos koitin pyytää tekemään jotain, esim. kotitöitä tai katsomaan lapsen perään hetken, niin aina alkoi heti vinkumaan (joo, sellasella vinkuvalla äänellä) ettei voi kun sattuu jne.
No, ei siinä mitään, olin sitten yksinhuoltaja vaikka mies istui vieressä sohvalla siitä kun tuli töistä siihen että mentiin nukkumaan. Sen neljän päivän jälkeen tuo on jo ruvennut taas normaalisti osallistumaan tähän perhe-elämään, paitsi että se ei puhu mitään. Ei lapselle, eikä mullekaan. Jos mä huomautan asiasta, niin pyytää kyllä anteeksi, ja sanoo että "kyllähän mä kuuntelen", ja on aidosti pahoillaan kun sanon ettei oo kiva jutella yksinään kun toinen ei vastaa mitään. Se ei siis sano edes mmm tai joo tai jaa, ei siis yhtään mitään. On vaan hiljaa ja tuijottaa jos yritän puhua sille. Ja puhumisella tarkotan ihan tavallista juttelua, en mitään mäkättämistä tai tivaamista tai muuta, kunhan puhun päivän tapahtumista.
Mua vaan ärsyttää että mies ei silti muuta tota käytöstään vaikka tätä on jatkunut jo muutaman päivän, ja olen aiheesta useampaan kertaan sanonutkin. Aina vaan pyytää anteeksi ja sitten jatkaa heti perään samaa rataa. Mun mielestä toi sana anteeks alkaa pian kokemaan inflaation miehen suusta kuultuna, se on aina ollut tuollainen, heti jos sille sanoo jostain niin se pyytää anteeks, ilmeisesti vaan koska niin kuuluu tehdä. Ärsyttää.
Vai johtuukohan tää kaikki taas kenties siitä että kun mies sairastaa, se on vähintään kansainvälinen katastrofitila ja kaikkien pitää jaksaa hoitaa ja ymmärtää sitä?
Koko viikon toi mies on ollut jotenkin tosi outo. Kai sitten miehillä voi koko persoonallisuus muuttua kun niissä on "joku vika", mut musta tää menee jo vähän överiks. Mun mies ei ekaan neljään päivään suostunu tekemään mitään muuta kuin istumaan sohvalla eikä oikein puhunutkaan mitään. Jos koitin pyytää tekemään jotain, esim. kotitöitä tai katsomaan lapsen perään hetken, niin aina alkoi heti vinkumaan (joo, sellasella vinkuvalla äänellä) ettei voi kun sattuu jne.
No, ei siinä mitään, olin sitten yksinhuoltaja vaikka mies istui vieressä sohvalla siitä kun tuli töistä siihen että mentiin nukkumaan. Sen neljän päivän jälkeen tuo on jo ruvennut taas normaalisti osallistumaan tähän perhe-elämään, paitsi että se ei puhu mitään. Ei lapselle, eikä mullekaan. Jos mä huomautan asiasta, niin pyytää kyllä anteeksi, ja sanoo että "kyllähän mä kuuntelen", ja on aidosti pahoillaan kun sanon ettei oo kiva jutella yksinään kun toinen ei vastaa mitään. Se ei siis sano edes mmm tai joo tai jaa, ei siis yhtään mitään. On vaan hiljaa ja tuijottaa jos yritän puhua sille. Ja puhumisella tarkotan ihan tavallista juttelua, en mitään mäkättämistä tai tivaamista tai muuta, kunhan puhun päivän tapahtumista.
Mua vaan ärsyttää että mies ei silti muuta tota käytöstään vaikka tätä on jatkunut jo muutaman päivän, ja olen aiheesta useampaan kertaan sanonutkin. Aina vaan pyytää anteeksi ja sitten jatkaa heti perään samaa rataa. Mun mielestä toi sana anteeks alkaa pian kokemaan inflaation miehen suusta kuultuna, se on aina ollut tuollainen, heti jos sille sanoo jostain niin se pyytää anteeks, ilmeisesti vaan koska niin kuuluu tehdä. Ärsyttää.
Vai johtuukohan tää kaikki taas kenties siitä että kun mies sairastaa, se on vähintään kansainvälinen katastrofitila ja kaikkien pitää jaksaa hoitaa ja ymmärtää sitä?
.
