G
"grey"
Vieras
Olen usein ärtyisä, alakuloinen, ailahtelevainen sekä saamaton. Usein kuitenkin kodin ulkopuolella olen hyväntuulinen. Lasten kanssa on vaikea jaksaa, tappelevat jatkuvasti ja haluaisin, että leikkisivät nätisti huoneessaan. Omaa aikaa saan melko paljon, joka toinen viikonloppu ja opiskelusta vapaapäiviä viikolla, jolloin usein vien lapset hoitoon, että saan tehtyä koulutehtäviä. Lapsettomina viikonloppuina nukun paljon ja teen mitä haluan mutta silti ärtyisyys jatkuu heti kun lapset tulevat takaisin. :ashamed: Elämä olisi helppoa, jos olisi vain tuo kuopus. Esikoinen on kovin vaativa, haastava ja tekee kaikesta vaikeaa. Kiusaa pienempää kokoajan ja venkoilee joka ikisestä asiasta. Toki rakastan esikoista ylikaiken ja myös näytän sen päivittäin.
Lisäksi mulla on ääni- ja kosketusyliherkkyys, joka haittaa elämää kahden vilkkaan ja äänekkään lapsen kanssa. Elämä on jatkuvaa stressiä em. syistä. Myöskin epäilen, että unenlaatuni ei ole hyvää. Heräilen usein yöllä ja olen aamuisin väsynyt, vaikka menisin ajoissa nukkumaan. Sen johdosta en jaksa tehdä mitään. Koti on kuin pyörremyrskyn jäljiltä enkä saa mitään aikaiseksi tilanteen parantamiseksi. Sotku myös ärsyttää lisää. Koulutehtäviin on vaikea keskittyä vaikka kuitenkin menestyn hyvin koulussa.
Esikoisella on viikon päästä synttärit ja pitäisi siihen mennessä saada tämä kaatopaikka raivattua eikä kiinnosta yhtään! Siinä sivussa sitten hoitaa kaikki muu. Elämänhallinta mulla ei oikein koskaan ole ollut hallussa ja sekin ärsyttää. Saan kyllä siivottua ennenpitkää mutta en jaksa tällaista elämää enää. En ole itsetuhoinen mutta haluaisin niin kovin muuttua. En jaksa olla tällainen saamaton äkäpussi! Vaikeaa on, koska luonteeni nyt vaan on sellainen, että en haluaisi olla toisen ihmisen seurassa 24/7. Lataudun ainoastaan yksin täydellisessä hiljaisuudessa.
Lisäksi mulla on ääni- ja kosketusyliherkkyys, joka haittaa elämää kahden vilkkaan ja äänekkään lapsen kanssa. Elämä on jatkuvaa stressiä em. syistä. Myöskin epäilen, että unenlaatuni ei ole hyvää. Heräilen usein yöllä ja olen aamuisin väsynyt, vaikka menisin ajoissa nukkumaan. Sen johdosta en jaksa tehdä mitään. Koti on kuin pyörremyrskyn jäljiltä enkä saa mitään aikaiseksi tilanteen parantamiseksi. Sotku myös ärsyttää lisää. Koulutehtäviin on vaikea keskittyä vaikka kuitenkin menestyn hyvin koulussa.
Esikoisella on viikon päästä synttärit ja pitäisi siihen mennessä saada tämä kaatopaikka raivattua eikä kiinnosta yhtään! Siinä sivussa sitten hoitaa kaikki muu. Elämänhallinta mulla ei oikein koskaan ole ollut hallussa ja sekin ärsyttää. Saan kyllä siivottua ennenpitkää mutta en jaksa tällaista elämää enää. En ole itsetuhoinen mutta haluaisin niin kovin muuttua. En jaksa olla tällainen saamaton äkäpussi! Vaikeaa on, koska luonteeni nyt vaan on sellainen, että en haluaisi olla toisen ihmisen seurassa 24/7. Lataudun ainoastaan yksin täydellisessä hiljaisuudessa.
