Onko muut huomanneet, etteivät pidä ihmisistä?

[.........]

Itseäni tämä ihmisten maailma on alkanut suoraansanoen senverran oksettaa, että haluan pysyä kaikista ylimääräsistä ihmisistä mahdollisimman kaukana. Oma perhe ainoa jota jaksan katella. Kaikki muut ihmiset voi pysyä vitun kaukana.
Ihmisten maailma kelpaa siinä mielessä, että haluan olla neljän seinän sisällä ja katsella tv.tä ja käyttää nettiä, mutta tällasessa maailmassa ei enää muu olisikaan mahdollista.
Mutta tästä huolimatta, ihmiskunta voi mun puolesta haistaa pitkän haisevan paskan.
Onneksi en ole työelämässä, se tarkottaa vain että pitäs tulla ihmnisten kanssa toimeen ja olla niiden lähellä. Ei kiitos.
Kaupassa käyn ja ihan normaalisti asioita pakko hoitaa tietty, mutta kaikki ylimääränen ihmisten kanssa seurustelu, sen olen poistanut kokonaan elämästäni.

 

[. . .]

Olen nyt 16 v poika..En ole edes koskaan suudellut naista ,en myöskään miestä.Tämän lasken vahvuudekseni.En ole riippuvainen ihmisistä.Olen vapaa ja riippumaton,en biologisten halujen orja.Teen mitä tahdon.Myöskään lait eivät sido minua.Olen tehnyt myös rikoksia.

 

[viieeras]

Jollain tavalla ymmärrän sinua, mutta sinun kannattaa muistaa, että olet riippuvainen muista ihmisistä. Ei se tv ja netti ole olemassa ilman muita ihmisiä. Et saa ruokaa ilman muita ihmisiä. Sinulla ei ole asuntoa ilman muita ihmisiä jne.

 

["northern soul"]

En vihaa ihmisiä, lähinnä suhtaudun välinpitämättömästi. Voin helposti viettää viikkoja yksin neljän seinän sisällä. En hakeudu ihmisten seuraan. Pahinta on tyhjänpäiväinen small talk puolituttujen ja tuntemattomien kanssa.

 

[ähpöh]

Tunnen aivan samoin!

Ikävä kyllä työelämässä, asiakaspalvelussa, ja joudun kuuntelemaan idioottien ruikutusta kuinka eivät ole ymmärtäneet allekirjoitetun sopimuksen sisältöä tms. älyvapaata. Voi kun talous antaisikin myöten: Hautautuisin kotiin peittojen alle enkä poistuisi koskaan himastani.

 

[.....(alottaja)]

Jollain tavalla ymmärrän sinua, mutta sinun kannattaa muistaa, että olet riippuvainen muista ihmisistä. Ei se tv ja netti ole olemassa ilman muita ihmisiä. Et saa ruokaa ilman muita ihmisiä. Sinulla ei ole asuntoa ilman muita ihmisiä jne.

Niinhän miä muistankin, mielestäni yritin sen tyehdä selväksi aloituksessani että ihmisinhosta huolimatta arvostan kyllä ihmisten tekemiä härveleitä ja viihdettä, jota itsekin käytän. Mutta tämä että joudun elämään täällä "ihmisten maailmassa" sivilisaation keskellä, ei tarkoita että silti pitäisin ihmisistä.
Olen aina ollut introvertti ja erakkoluonne, mutta vuosi vuodelta olen sitä vain enemmän. Mitä enemmän näen tätä kaikkea ja mitä enemmän olen nähnyt ja tavannut ihmisiä, sitä enemmän haluan pysyä niistä helvetin kaukana.
Ikää on yli 40.

Jos mä joutusin olemaan jossain asiakaspalvelutyössä, siinä tulis ruumiita, joko kuolisin itse johonkin sairauskohtaukseen liiallisen verenpaineen vuoksi, tai kävisin jonkun kurkkuun kiinni sietokyvynb ylityttyä.

 

["ghj"]

samma här vittuun kaikki idiootit!

 

[Mitäää]

Olet 40v ja neitsyt?

 

[lotta-x]

Et oo aatellu, että sulla on alkava masennus? Tai ehkä ennen aikojaan alkavat vaihdevuodet? Viittaa nyt siihen, että identiteetti hakusessa ja murroksia menossa.

 

[-.-]

Mä en välttele ihmisiä, vaikka en yleisesti ottaen voi sanoa pitäväni ihmisistä. Aion silti palata työelämään vanhempainvapaan jälkeen, tulen kyllä toimeen ihmisten kanssa

Mua vaan kuvottaa ihmisten välinpitämättömyys, pahuus ja itsekeskeisyys.

 

[Nuri]

Et oo aatellu, että sulla on alkava masennus? Tai ehkä ennen aikojaan alkavat vaihdevuodet? Viittaa nyt siihen, että identiteetti hakusessa ja murroksia menossa.

Juuri näitä! Älä sano mitään kun et mitään mistään ymmärrä!

Sinunlaisesi aiheuttavat kaikkein eniten sitä misantropiaa.

 

[alottaja]

Olet 40v ja neitsyt?

Ei kyllä mulla on jälkeläinen. Missä puhuin mitään siitä olenko koskaan ottanut kullia sisääni.

 

[TiiBii]

Höm. On tietynlaisia yhteisöjä tai ihmisjoukkoja, mitä en voi sietää. Mutta yleensä yksilötasolla siedän kaikkia. Jopa pidän. Toki poikkeuksiakin on.

 

[alottaja]

Et oo aatellu, että sulla on alkava masennus? Tai ehkä ennen aikojaan alkavat vaihdevuodet? Viittaa nyt siihen, että identiteetti hakusessa ja murroksia menossa.

En ole.
Tiedän mitä masennus on. Nykyään olen onnellisempi kuin koskaan. Jos vain saan olla rauhassa enimmän osan ajasta.
Tänään piti olla yhteydessä ulkomaailmaan ja hoidella juttuja, niin taas kiristyi heti pinna.

 

[alottaja]

lotta-x:lle vielä, kun alkoi nyt sekin kommentti vituttaa, miksi luulet että mulla on jotain "murroksia menossa", et sinä mua tunne. Minä en ole koskaan rakastanut ihmisten seuraa, jo lapsena leikin mieluiten omissa oloissani. Olen aina ollut tälläinen.

Tunge sinäkin kommenttisi perseeseesi.

 

[huohkista]

Helkuttiako sitten täällä roikut, aloittaja? Täällä voi olla IHMISIÄ!

Mene pois. Ole yksin.

 

[herkkisniin]

Ihmiset ovat vihaisia ja hyökkääviä, juonitaan ja valehdellaan, välitetään vaan omasta perseestä. En mäkään oikein jaksa. Lähes kaikki on jossain vaiheessa vailla jotakin. Yleensä rahaa. Sen lisäksi mulle jostakin syystä ollaan aina kertomassa "miten asiat on", "miten ne tulisi hoitaa" ja "mikä mua vaivaa". Mä oon helkatin yksinäinen, kun en meinaa löytää iloisia ja mukavia ihmisiä ympärille. Mä en jaksa enää tätä negatiivisiin asioihin keskittymistä. Oon jokseenkin siitä syystä ajautunut yksin. Äh.. No ei voi mitään. Mieluummin silti yksin, ku jatkuvasti samaistumassa vihoitteluun.

 

[...........]

Ihmiset ovat vihaisia ja hyökkääviä, juonitaan ja valehdellaan, välitetään vaan omasta perseestä. En mäkään oikein jaksa. Lähes kaikki on jossain vaiheessa vailla jotakin. Yleensä rahaa. Sen lisäksi mulle jostakin syystä ollaan aina kertomassa "miten asiat on", "miten ne tulisi hoitaa" ja "mikä mua vaivaa". Mä oon helkatin yksinäinen, kun en meinaa löytää iloisia ja mukavia ihmisiä ympärille. Mä en jaksa enää tätä negatiivisiin asioihin keskittymistä. Oon jokseenkin siitä syystä ajautunut yksin. Äh.. No ei voi mitään. Mieluummin silti yksin, ku jatkuvasti samaistumassa vihoitteluun.

Juuri nimenomaan näin, ihmiset imevät vain energian ja tunkevat tilalle ikävän mielen ja vitutuksen.
Hyvin harvoin sitä tapaa ihmisen jolta saisi iloa ja energiaa itselleenkin. Inspiraatioita.
Jos sellaisen löytää, on kyllä onnekas. Sellaisen ihmisen kanssa voi viettää ne hetket, kun kaipaisi pienen seurusteluhetken jonkun kanssa, ja se ei edes vie voimia, vai voi jopa tuntea virkistyneensä.
Erittäin harvinaista herkkua.

 

["friday"]

Et oo aatellu, että sulla on alkava masennus? Tai ehkä ennen aikojaan alkavat vaihdevuodet? Viittaa nyt siihen, että identiteetti hakusessa ja murroksia menossa.

Jotkut ihmiset vain haluavat olla rauhassa. Tunnen useampia ihmisiä, jotka "menettävät" voimansa kun joutuvat olemaan sosiaalisia. Lataavat sitten akkujansa yksinäisyydessä. He ovat tasapainoisia ihmisiä, mutta erakkoja.
Yhdelle heistä riittää kahden tunnin sosiaalisuus koko viikonlopun ajan. Käveli yksin metsässä ja luki kirjoja lopun ajan viikonlopusta.

Työelämä on monelle heistä valitettavasti aika raskasta, koska koko aikaa ei voi olla rauhassa. Harmillista.

 

[alottaja]

[QUOTE="friday";30802435]Jotkut ihmiset vain haluavat olla rauhassa. Tunnen useampia ihmisiä, jotka "menettävät" voimansa kun joutuvat olemaan sosiaalisia. Lataavat sitten akkujansa yksinäisyydessä. He ovat tasapainoisia ihmisiä, mutta erakkoja.
Yhdelle heistä riittää kahden tunnin sosiaalisuus koko viikonlopun ajan. Käveli yksin metsässä ja luki kirjoja lopun ajan viikonlopusta.

Työelämä on monelle heistä valitettavasti aika raskasta, koska koko aikaa ei voi olla rauhassa. Harmillista.[/QUOTE]

Exactly!
Maailma on ikävä kyllä extroverttien, joten heillä on oikeus sitten diagnosoida introverttejä omituisiksi ja sairastuneiksi. Ihmisenhän täytyy olla jotenkin viallinen, jos se viihtyy yksin, eikä ole seurassakaan itseään esille tuova moottoriturpa.

 

["friday"]

Exactly!
Maailma on ikävä kyllä extroverttien, joten heillä on oikeus sitten diagnosoida introverttejä omituisiksi ja sairastuneiksi.

Ei heillä oikeasti ole siihen oikeutta sen enempään kuin introvertillakaan toivottaa heitä tunkemaan mielipiteensä...
Minä näen tuon ongelman liittyvän paljon enemmän muihin luonteenpiirteisiin, kuten esimerkiksi positiivisuuteen, käytöstapoihin, huomioonottamiseen, yms eikä siihen onko enemmän sisäänpäin vai ulospäin suuntautunut. Epäkorrekti voi olla vaikka olisi kumpi tahansa.

Sitä paitsi minä väitän että tuntemistani ihmisistä moni introvertti on oikeasti hyvin positiivisen elämän asenteen omaavia ja onnellisia ihmisiä. Se vain vie vähän enemmän aikaa huomata se heistä.

 

[..........]

[QUOTE="friday";30802470]Ei heillä oikeasti ole siihen oikeutta sen enempään kuin introvertillakaan toivottaa heitä tunkemaan mielipiteensä...
Minä näen tuon ongelman liittyvän paljon enemmän muihin luonteenpiirteisiin, kuten esimerkiksi positiivisuuteen, käytöstapoihin, huomioonottamiseen, yms eikä siihen onko enemmän sisäänpäin vai ulospäin suuntautunut. Epäkorrekti voi olla vaikka olisi kumpi tahansa.

Sitä paitsi minä väitän että tuntemistani ihmisistä moni introvertti on oikeasti hyvin positiivisen elämän asenteen omaavia ja onnellisia ihmisiä. Se vain vie vähän enemmän aikaa huomata se heistä.[/QUOTE]

Ei tietenkään olekaan, mutta on tässä muutama vuosikymmen yritetty jo "parantaa" ihmisiä jotka haluavat vetäytyä omiin oloihinsa.
Onneksi ehkä pikkuhiljaa aletaan ymmärtää että meitä on erilaisia.

Omien kokemusteni mukaan extroverteissa on juuri sellaisia öykkäreitä ja moukkia, jotka eivät osaa käyttäytyä. Mutta sehän voi johtua ihan siitä ettei introvertit kuuluta kaikille millaisia ovat.

Itse pidän itseäni kyynisenä, mutta se liittyy aina ihmisiin ja ihmiskuntaan ylipäätä. Ainoa asia joka saa mut huonolle tuulelle on juuri ihminen. Jos saan olla kaukana sosiaalisista tilanteista ja olla ajattelematta jotain ihmisiä tai niiden tekoja, niin mulla on yleensä hyvin onnellinen olotila ja olen iloinen ja elämä on kaikinpuolin ihanaa.

Mutta sitten......... ihmisten maailma puskee taas jostain ja saa mut kyyniseksi haistattelijaksi ja pahalle tuulelle.

 

[-.-]

Mä en luota ihmisiin. Minulla on jonkin verran (ehkä 5) henkilöä perheen lisäksi joiden kanssa tykkään jutella, silloin tällöin. Siis ehkä kerran tai pari kuussa. Mutta tiedän etten heille kovinkaan tärkeä ole, joten en tee heistäkään tärkeitä minulle.

Lapsesta asti olen ollut erakko, ja nuorempana joskus hyvin harvoin löysin jonkun jonka kanssa tulin toimeen ja tulin ns. riippuvaiseksi hänestä. Sitten tuli aina hirveä pudotus maanpinnalle kun joku asia menikin mönkään. Joten olen huomannut että on vain helpompaa olla kylmän viileä ja antaa muiden elää elämäänsä niin etten minä sen kummemmin siihen liity.

 

[peyote]

Riippuu ihan ihmisistä. En pidä läheskään kaikista ja sitten on tyyppejä mille olen ihan allerginen.

Tuo sinun juttusi sen sijaan, kun kerrot ettei sinuun lait päde, niin mene hoitoon jooko.

 

[peyote]

Riippuu ihan ihmisistä. En pidä läheskään kaikista ja sitten on tyyppejä mille olen ihan allerginen.

Tuo sinun juttusi sen sijaan, kun kerrot ettei sinuun lait päde, niin mene hoitoon jooko.

Osoitin tämän siis vastaajalle joka kertoi olevansa joku teinipoika jne.