Onko muut huomanneet, etteivät pidä ihmisistä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja .........
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Huh, ehdin jo melkein taas menettää hermoni -kilp- :)

Reps, kops ja cokikset näppiksellä.

Alat valitettavasti menettää otettasi kunnon kyynisyydestä lisäilemällä noita hymiöitä viestiesi perään. Siitä saattaa joku saada vaikutuksen että haluat keskustella ihmisten kanssa. Ja mikä pahinta, joku voi vielä alkaa luulla että introverttikin voi pitää ihmisistä ja olla onnellinen. Kuka sitten enää hoitaa käännytystyötä - minä kysyn vaan.

Ryhdistäydy!
 
Ihmiset ovat vihaisia ja hyökkääviä, juonitaan ja valehdellaan, välitetään vaan omasta perseestä. En mäkään oikein jaksa. Lähes kaikki on jossain vaiheessa vailla jotakin. Yleensä rahaa. Sen lisäksi mulle jostakin syystä ollaan aina kertomassa "miten asiat on", "miten ne tulisi hoitaa" ja "mikä mua vaivaa". Mä oon helkatin yksinäinen, kun en meinaa löytää iloisia ja mukavia ihmisiä ympärille. Mä en jaksa enää tätä negatiivisiin asioihin keskittymistä. Oon jokseenkin siitä syystä ajautunut yksin. Äh.. No ei voi mitään. Mieluummin silti yksin, ku jatkuvasti samaistumassa vihoitteluun.

Näin on, erityisesti kun on kyseessä riitainen perikunta... Ihmisten itsekkyydellä ei ole mitään rajaa. Voi miten odotan ettei tarvitse enää ikinä tavata sisaruksia!!
 
Taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin... Meinaan nääs, että introvertti ja misantrooppi eivät ole ihan sama asia. Se on totta, että introvertin ihmisen on vaikea välillä saada ympäristö ymmärtämään sitä, miten paljon yksityisyyttä ja omaa aikaa hän tarvitsee. Inrtovertille on tärkeää saada ladata omia akkujaan kunnolla sosiaalisten kontaktien jälkeen. Ja hän ratkaisee jännitteiset ja stressaavat tilanteet toisten ihmisten kanssa useimmiten vetäytymällä niistä. Mutta introvertti ihminen saattaa silti olla sikäli sosiaalinen, että hän on periaatteessa kiinnostunut toisista ihmisistä eikä noin yleensä erityisemmin inhoa ihmiskuntaa. Sosiaaliset taidotkin saattavat olla oikein hyvällä tasolla. Kyse on vaan sosiaalisten kontaktien "annostuksesta".

Ihmisten inhoaminen ja tuollainen teineily nyt on vähän eri asia. Jos ap on kyvytön kestämään ärsyyntymättä minkäänlaista kontaktia ihmisten kanssa, on kyse jo vähän jostakin muusta, kuin vain siitä että hän on introvertti. Sanon tämän silläkin kokemuksella, että olen itse ujo ja introvertti ihminen joka tulee parhaiten toimeen samankaltaisten ihmisten kanssa. Tai toimeen tuleminen on vähän väärä sana... Ehkä syvimmät ja läheisimmät suhteet muodostuu heidän kanssaan, koska yhteisymmärrys on helpoin saavuttaa samankaltaisten kanssa.

Se nyt on selvää, että ihmiset ovat vajaavaisia ja sokkoja joillekin asioille. Niin on ap:kin. Tuntuu, että omalla asenteellaan ap asettaa itsensä ihmiskunnan yläpuolelle, aivan kuin ei olisi samanlainen kömpelö rajallinen tolvana kuin loputkin meistä. Eli jos tarvii paljon omaa rauhaa, niin sitten tarvii. Mutta sen verran voi kasvaa tuosta pentutaudista aikuiseksi, että tajuaa oman "misantropiansa" olevan vain keskenkasvuista omaan napaan tuijottelua.
 
[QUOTE="kirppu";30803464]Taitaa mennä puurot ja vellit sekaisin... Meinaan nääs, että introvertti ja misantrooppi eivät ole ihan sama asia. Se on totta, että introvertin ihmisen on vaikea välillä saada ympäristö ymmärtämään sitä, miten paljon yksityisyyttä ja omaa aikaa hän tarvitsee. Inrtovertille on tärkeää saada ladata omia akkujaan kunnolla sosiaalisten kontaktien jälkeen. Ja hän ratkaisee jännitteiset ja stressaavat tilanteet toisten ihmisten kanssa useimmiten vetäytymällä niistä. Mutta introvertti ihminen saattaa silti olla sikäli sosiaalinen, että hän on periaatteessa kiinnostunut toisista ihmisistä eikä noin yleensä erityisemmin inhoa ihmiskuntaa. Sosiaaliset taidotkin saattavat olla oikein hyvällä tasolla. Kyse on vaan sosiaalisten kontaktien "annostuksesta".

Ihmisten inhoaminen ja tuollainen teineily nyt on vähän eri asia. Jos ap on kyvytön kestämään ärsyyntymättä minkäänlaista kontaktia ihmisten kanssa, on kyse jo vähän jostakin muusta, kuin vain siitä että hän on introvertti. Sanon tämän silläkin kokemuksella, että olen itse ujo ja introvertti ihminen joka tulee parhaiten toimeen samankaltaisten ihmisten kanssa. Tai toimeen tuleminen on vähän väärä sana... Ehkä syvimmät ja läheisimmät suhteet muodostuu heidän kanssaan, koska yhteisymmärrys on helpoin saavuttaa samankaltaisten kanssa.

Se nyt on selvää, että ihmiset ovat vajaavaisia ja sokkoja joillekin asioille. Niin on ap:kin. Tuntuu, että omalla asenteellaan ap asettaa itsensä ihmiskunnan yläpuolelle, aivan kuin ei olisi samanlainen kömpelö rajallinen tolvana kuin loputkin meistä. Eli jos tarvii paljon omaa rauhaa, niin sitten tarvii. Mutta sen verran voi kasvaa tuosta pentutaudista aikuiseksi, että tajuaa oman "misantropiansa" olevan vain keskenkasvuista omaan napaan tuijottelua.[/QUOTE]

Uskomatonta, että temperamenttierot tunnetaan edelleenkin niin huonosti, että introvertti joutuu SELITTELEMÄÄN omaa luonnettaan ja jopa kirjoittamaan, että VAIKKA on introvertti, ei ole misantrooppi. Ei helvetti...
Oon huomannut, että introvertteja ei yksinkertaisesti hyväksytä kuten puheliaita avomielisiä hölöttäjiä. Olen seurannut lukemattomat kerrat sivusta, kuinka häsläävä hölösuu kehuu introvertille olevansa 'aina oma itsensä' ja närkästyneenä vaatii introverttia tekemään samoin, millä hän tarkoittaa sitä että introvertinkin pitäisi olla puhelias ja räiskyvä ollakseen 'oma itsensä'.
 
[QUOTE="huoh";30803549]Uskomatonta, että temperamenttierot tunnetaan edelleenkin niin huonosti, että introvertti joutuu SELITTELEMÄÄN omaa luonnettaan ja jopa kirjoittamaan, että VAIKKA on introvertti, ei ole misantrooppi. Ei helvetti...
Oon huomannut, että introvertteja ei yksinkertaisesti hyväksytä kuten puheliaita avomielisiä hölöttäjiä. Olen seurannut lukemattomat kerrat sivusta, kuinka häsläävä hölösuu kehuu introvertille olevansa 'aina oma itsensä' ja närkästyneenä vaatii introverttia tekemään samoin, millä hän tarkoittaa sitä että introvertinkin pitäisi olla puhelias ja räiskyvä ollakseen 'oma itsensä'.[/QUOTE]

Joo, introvertteja ymmärretään yhä huonosti. Mutta mun pointtini nyt vaan oli, että ap:n kiukuttelu tästä "ihmisten maailmasta" ei liity suoraan introverttiuteen vaan on vaan kypsymätöntä. Yleensä tuollaiseen natinaan syyllistyy teinit, joilla itsellään ei ole kykyä nähdä omaa napaa pidemmälle.

Sosiaalisuuskin ymmärretään usein väärin. Ujo, hitaasti lämpenevä ja introvertti ihminen ei ole sama kuin epäsosiaalinen ihminen. Sosiaalisuus on peruskiinnostuneisuutta toisista ihmisistä: vaikka et kaipais niin paljon toisten seuraa
ja tarvit tilaa ollaksesi oma itsesi, sulla on tietty peruskiinnostuneisuus toisten hyvinvoinnista. Se ei tarkoita sitä, että hakeudut jatkuvasti toisten seuraan. Introvertilla ihmisellä voi olla jopa paremmat sosiaaliset taidot ja enemmän tunneälyä kuin ekstrovertilla ihmisellä. Tästä hyvänä esimerkkinä nämä sun "häsläävät hölösuut" vs. introvertit, jotka osaavat toimia ihmisten kanssa ollessaan heidän kanssaan tekemisissä. Kyse ei ole määrästä vaan laadusta.

Yritän tässä selvittää introverttiuden ja "teinimisantropian" eroa siksi, ettei introverttiutta ymmärtämättömät ihmiset erehdy sekoittamaan ap:n kiukuttelua ja introverttiutta keskenään. Se kun kostautuisi meille lopuille introverteille vaan entistä pahemmin.
 
[QUOTE="kirppu";30803576]Joo, introvertteja ymmärretään yhä huonosti. Mutta mun pointtini nyt vaan oli, että ap:n kiukuttelu tästä "ihmisten maailmasta" ei liity suoraan introverttiuteen vaan on vaan kypsymätöntä. [/QUOTE]

Ei ap nyt ihan täysillä vetänyt, kunhan vain hieman avautui. Viimeisin viestihän oli oikeastaan jo aika hauska. Ei siitä kannata ruveta tekemään suuria analyysejä ja miettimään että toinen on teinin kehitystasolla. Muuten viestisi oli aika mielenkiintoista luettavaa ja toi taas ilmi sen että toisten on saatava ladattava akkuja rauhassa. Aina se ei ole mahdollista ja silloin voi vähän "harmittaa".

Jos ei tälle palstalle voi kirjoittaa kieli poskella, mitä vaan ja milloin vaan, niin mille palstalle sitten oikein voi?
 

Yhteistyössä