Onko normaalia ettei ole käynyt vuosikkaan kans koskaan kerhoissa/vauvauinneissa yms...?

["mamma"]

Olen ollut menossa vaikka mihin, mutta en vaan saa aikaiseksi. Lapsi on nyt vuoden. päivät hurahtaa niin nopeasti kotonakin. Onko tämä miten outoa ettei käydä päivittäin ulkona, ei koskaan olla käyty kerhoissa ei uinneissa tai muissakaan..ei ole kavereita eikä sukulaisia samassa kaupungissa. lenkillä käydään n. joka toinen päivä ja joskus ulkona...Neuvolasta kyselee joka kerta oletko käyny vauvan kans kerhoissa,onko kavereita...ja vastaus aina ei..olen aina ollut tosi menevä ja tykkään ihmisten seurasta mutta nykyään tuntuu etten jaksa lähtä. Enkä ole edes masentunut. Joskus kyllä tylsistyttää tai ahdistaa, mut se taitaa olla normaalia. olenko outo?

 

[salsai]

On normaalia.

 

[samanlainen äityli]

ennen menevä ja kalenteri buukattu täyteen joka päivä, muskarissa käyty ja tavattu mammakavereita päivittäin, oli tylsää, jos ei ollutkaan yhdelle päivälle sovittua menoa.
Nyt kuitenkin ikää enemmän, eikä mitkään mammajuorupiirit kiinnosta, näissä kun poikkeuksetta aina haukutaan poissaolevia, niin lapsellista kuin se onkin :/ en vaan tunne kuuluvani moisiin juorukerhoihin.
Enkä tunne oloani kotoisaksi, jos pitää olla isommassa porukassa. Mieluiten tapaankin kavereita kahdenkesken, jolloin syntyy ne parhaat keskustelut.

Ei siis ole mielestäni outoa, jos ei juokse jatkuvasti jossain piireissä, puistoissa tms. Ulkoilla voi lapsen kanssa omaan tahtiin, käydä puistossa leikkimässä silloin kun sopii, ei siihen muita kaivata. Sosiaalisuutta lapsi oppii myöhemminkin, kun tarhaan menee. Pieni on silloinkin.

 

["vieras"]

off topic, mutta vuosikas sanaa käytetään vain lehmistä.

Lapsista kun puhutaan, käytetään 1-vuotiaat, 2-vuotiaat jne.

 

["mamma"]

joo kiitti kun korjasit

 

[voipi olla että]

sitä vuosikastakin vähän masentaa kun äiti ei jaksa käydä missään, vuosikkaasta taitaa tulla vähän tyhmä lapsi kun ei ole noita kokemuksia ja elämyksiä oikeen mistään, ensimmäisen elinvuoden kokemukset kantaa läpi koko elämän, koska silloin maailma hahmottuu ja minäkuva alkaa muodostua.

 

[persvakoonasana]

No mun mielestäni on kyllä hiukan outoa, jos lapsen kanssa käydään ulkona vain joka toinen päivä. Kerhoihin tms. harrastuksiin ehtii kyllä myöhemminkin. Tulee väistämättä kuitenkin mieleen, että onkohan sulla sittenkin masennusta, jos kerran olet seurallinen ja suunnittelet menoa sinne ja tänne, muttet saa aikaiseksi tai jaksa lähteä? Ja jos sua välillä ahdistaakin?

 

["joo"]

niin ne hurahtaa mullakin tooooosi nopeeta kotosalla, istun täs koneella ja mun 1,2kk touhottaa tos omiaan. me ulkoillaan vaan jotain 2 kertaa viikossa. en jaksa lähtee ulos, kun toi pukeminen on niin vaikeeta. kerhoissa ei olla käyty, vaikka niitä perhekerhoja on tossa viereisessä leikkipuistossa.

 

["holly"]

Mä taas en voi käsittää mikä ihmeen pakonomanen tarve on jo yksvuotiasta kuskata kerhoissa ja harrastuksissa. Että oikein neuvolasta kyselee onko kerhossa käyty... Lasta voi sosiaalistaa ja keksiä virikkeitä muutenkin ja myöhemminkin. Olisi myös ihan terveellistä ihmisille (lapsille ja aikuisille) oppia olemaan rauhassa ilman mitään ohjattua toimintaa.

 

[3x]

Kolme lasta enkä ole ikinä käynyt heidän kanssa vauvoina, enkä edes taaperoina missään kerhoissa tms! En vaan voisi kuvitellakkaan meneväni johonkin vauvamuskariin tms., ei todellakaan sovi kaikille.

 

["äiti myös"]

en mäkään aikoinaan 1v kanssa käyny mammakerhoissa tms. ulkoiltiin ja puistoiltiin kyllä päivittäin jne.Tänä päivänä on reipas eskarilainen, eikä jääny traumoja kun ei päässy 1v:nä kerhoon....

 

[Snoopy]

Ihan normaalia, tosin jos on vaan äidin mielialasta kiinni niin sitten ei...

Aikuinenhan noista "harrastuksista" kicksejä saa, ei alle 1v niiden päälle mitään ymmärrä! Jos äiti/isä tykkää noissa viilettää niin mikäpä siinä! "Harrastaa" voi pienen kanssa kotonakin - mikä estää pitämästä esim. omaa muskaria tai vauvajumppaa? Vauva ei tarvitse kuin äidin kaverikseen.

 

[mamatsu]

No ihan normaalia on.

 

["Katriina"]

minusta ei ole normaalia, jossei käydä missään ihmistenilmoilla ja vietetään aikaa vaan kotona. Hei, mehän ollaan onneksi kaikki erilaisia =) Sinä kysyit onko se normaalia ja mun mielestä sun tilanne ei ole normaali tilanne minulle.

 

["vieras"]

En koskaan ole käynyt minkäänlaisten eläinten kanssa kerhoissa, enkä uimahallissa. Lehmän kanssa ei ole tullut mieleenkään, koska en sellaista edes omista!

 

["emma"]

No ei siitä ole kauaa kun täällä joku mietti, että onko lastensuojeluasia, kun tuttu ei käy missään 2v:n kanssa... Ja suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kyllä on! Eli ap, kannattaa nyt vaan ruveta kerhoilemaan ja kyläilemään ettei ole kohta sossut oven takana...

 

[Jarnuska]

Eipä mekään käyty missään kerhoissa tai harrastuksissa pojan kanssa, mutta sosiaalista elämää piisasi ilmankin ihan riittäviin. Ystäviä joilla lapsia, sukulaisia ja kavereita treffailtiin harva se päivä. Käytiin lenkillä ja ulkona, kaupoissa ja lasten tapahtumissa. Ei se krhoilu ja harrastaminen mitenkään välttämätöntä ole kunhan muuten näkee ihmisiä.

 

[raparperitaivas]

En käyny määkään esikoisen kanssa enkä oo käyny tän toisenkaan kanssa.

 

[persvakoonasana]

Kerhoista ja harrastuksista viis, mutta onko teidän mielestä oikeasti normaalia, että ihminen, joka on ennen ollut sosiaalinen ja menevä, suunnittelee menemistä sinne sun tänne, ei nyt jaksakaan, vaan on enimmäkseen kotona lapsen kanssa? Ja välillä ahdistunutkin? Ihan asialla se neuvolan terkakri varmaankin kyselee. Tekisi varmasti sulle itsellesi ihan hyvää liikkua enemmän ihmisten ilmoilla... Vai mitä itse tuumit? Suunnittelet menoja, muttet jaksa lähteä? Mikä on syynä lähtemättömyyteen?

 

["mä"]

no ihan on normaalia,ole huoleti!Ehkä se neuvolan täti sitä kyselee vaan sen takia että SÄ saisit mieluumminkin jotain virkikkeitä,eihän tollai vuoden ikänen mitää virikkeitä tartte,oma äiti on ihan hyvä virike sille.Mä en oikee tajua muutenkaan näitä nykyajan virike systeemejä..Mulla on 4 lasta ja ekat ulkopuoliset virikkeet on saatu seurakunnan kerhoista,eli 3-4 vuotiaina.Ja kaikki tuntuu olevan meillä ihan normaaleja nykyään.

 

["neiti"]

Mitä teet lapsen kanssa päivät pitkät? Onko muitakin virikkeitä kuin tv tai ruoka? Jos ette edes ulkona käy, niin miten saat aikasi kulumaan? Vaikuttaa siltä, että sinulla on jonkinasteista masennusta, jos kuitenkin haluaisit lähteä, mutta et pysty.

 

[xx]

Ne vauvauinnit ja muskarit on tarkoitettu enemmän vanhemman kuin alle vuoden ikäisen lapsen piristykseksi. Jos ei koe piristystä tarvitsevansa, ei sitä ole pakko väkisin etsiä.

 

[good for you]

Juu oo vaan 3 vuotta seinien sisällä. Mutta älä ihmettele sitten sinä päivänä kun sen kakrun tarhaan jätät kun se rääkyy siellä pää punasena äidin perään.

 

["mamma"]

kai mä sit olen vähän outo...muutin pari vuotta sitten uuteen kaupunkiin, ei ole kavereita. eikä ketään kenelle soittaa täällä et lähtis vaikka kahville. varmaan siihen menevyyteen vaikuttaa kun kaikki tutut ja sukulaiset jäi sinne ja täällä en ole uusia löytänyt . tää on vaan tällästa tököttämistä, kaikkeen tottuu..kun mä vaan keksin miten saan sosiaalisen elämän taas käyntiin niin hommaan sen kyllä. en nimittäin voi kuvitella olevani ilman ystäviä loppuelämää. onhan tää yksinäistä. ei se varmaan mitään jos ei kerhoissa käy mut ei me lenkkeilyn lisäksi paljon ulkonakaan käydä...tyytyväiseltä vaikuttaa lapsi tuossa touhutessaan. muita nähään kun käydään sukulaisissa kerta pari muutamaan kk sisällä...se varmasti aiheuttaa ahdistusta kun ei ole muuta aikuiskontaktia kun sukulaiset puhelimessa ja oma mies...

 

[Phoebsi]

En minäkään käynyt vajaan vuoden ikäisen kanssa puistossa tai kerhoissa, vauvauinnissa jonkun aikaa mutta se oli niin huonoon aikaan meille että jäi. Uimassa käydään muuten vaan edelleen kyllä. Kävin kyllä lenkillä päivittäin oman jaksamisen takia.

Enkä tuntenut juurikaan muita äitejä kunnes raahauduin puistoon ja perhekerhoon. Lapselle tekee hyvää olla muiden lasten keskuudessa eikä aina minun kanssani, siis nyt hänen kasvaessaan isommaksi. Ja minulle tekee hyvää jutella niistä näistä (en ole törmännyt paskan puhumiseen tai juoruiluun missään että en ymmärrä mistä nämä luulot tulee). Kyllä minusta tuntuu oudolta että ennen teit vaikka mitä ja nyt vain olet kotona.

Tulee aika pian sekin aika kun lapsi kaipaa muutakin kuin kotonaoloa.