Onko oikeasti olemassa ihmisiä, joiden mielestä ulkoinen kauneus on tärkeämpi kuin sisäinen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen. Sehän tarkoittaisi sitä, että valitsisi esim. ystävänsäkin sen perusteella, kuka on kaunis eikä esim. mukavuuden tai yhteisten arvojen/samanhenkisyyden perusteella.
 
[QUOTE="vieras";24593412]Eihän se aina ole joko tai. Tunnen montakin ihanaa ihmistä, jotka ovat myös kauniita.[/QUOTE]

No ei tietenkään ole. Ihmettelen vaan, voiko jollekin ulkonäkö olla luonnetta tärkeämpi. Sehän on vain kuori. Mitä sillä hyvällä ulkonäöllä tekee, jos se ihminen on muuten ihan kauhea?
 
En ole tavannut yhtäkään.

Sen sijaan on paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä että monelle merkitsee sen sisäisen kauneuden lisäksi ulkoinenkin puoli. Ulkonäöstä se seksuaalinen vetovoima lähtee, mutta lopahtaa kyllä jos toinen on sisäisesti täysin tyhjä. Kaverien ja ystävien ulkonäöllä ei ole minulle merkitystä, sillä ne eivät ole seksuaalisia suhteita, kuten parisuhde.
 
Kyllä mun mielestä sisäinen kauneus on ihan ehdottomasti tärkeämpää. Mutta silti, myös ulkoinen kauneus on mulle erittäin tärkeää - siis oman kumppanin osalta. Olen varmaan kauhea, mutta alan suhteeseen vain omasta mielestäni hyvännäköisen miehen kansas. Ja mikään "kivan näköinen" tai "hauskan näköinen" ei ole sama asia. Muiden ihmisten ulkonäkö on minulle ihan yksi ja sama!
 
Kaippa niitä nykyään on. Itse jotenkin ajattelen että ahkä siinä pariutumisvaiheessa ulkoisellakin on merkitys suurempi. En tiedä.

Kun katson miestäni en todellakaan näe pelkää hänen ulkokuorta vaan sen koko ihmisen. Rehellisesti hän on niin loistava puoliso ja isä että ulkomuodolla ei enää ole mitään merkitystä. Kun tutustuimme kiinnitin huomion hänen silmiin ja miehisen rouheaan komeuteen. Mutta jalat vei alta vasta kun avasi suunsa. Mä rakastan häntä sellaisena kuin hän on, ihanana itseänään
 
Kyllä minulle kauneus (mikä sitten minusta onkaan kaunista) on tärkeää. Etsin sitä huomaamattani ympäriltäni. Joskus ihan vähän häiritsee, jos en löydä. Se ei kuitenkaan merkitse niissä tärkeimmissä asioissa juurikaan.

Huomaan kyllä, että sisäinen kauneus alkaa olla katoavaista myös. En jaksa sellaista etsiä pitkään toisesta ihmisestä, menkööt sitten jos ei sitä näytä millään tavalla.
 
Kauniit ihmiset vaan saavat asioita helpommin, saavat anteeksi huonon käytöksensä helpommin.

Ihmiset ovat sokeampia kauniin ihmisen idiotismille, epäkohteliaisuudelle, yms yms.

Eivät kuitenkaan sentään ihan kaikkea saa anteeksi.

Itse asiassa olen huomannut, ettei nykypäivänä monestikaan pelkkä kaunis ulkonäkö enää riitä vaan vaaditaan jotain erottuvaa, persoonallisuutta ja tietynlaista karismaa ym.
 
Kauniit ihmiset vaan saavat asioita helpommin, saavat anteeksi huonon käytöksensä helpommin.

Ihmiset ovat sokeampia kauniin ihmisen idiotismille, epäkohteliaisuudelle, yms yms.

Olen huomannut päinvastaista. Kauniin oletetaan olevan aina miellyttävä kaikille. Odotetaan vaatimattomuutta. Hiljaisuutta. Kauniin toivotaan jäävän taustalle ja antavan tilaa muille. Jos joku tiedostaa kauneutensa, hänen kimppuunsa käydään säälimättä. Näin tekevät niin miehet, kuin naisetkin.
 
Ystäviä tuskin valitaan "kadulta" pelkästään ulkonäön perusteella vaan ystävillä on joku yhdistävä tekijä sama esim. harrastus. Ulkoinen olemus/kauneus on kuitenkin se mitä me vieraasta ihmisestä ensimmäisenä näemme ja hyvin usein sen perusteella muodostetaan käsityksiä joita voi olla vaikea myöhemmin muuttaa. Sisäisen kauneuden tai luonteen kertomiseen tai näkemiseen menee huomattavasti enemmän aikaa ja jos ensivaikutelma ihmisestä on ollut se että eipä tuo tyyppi taida olla tutustumisen arvoinen luonteen etsimiseen ei viitsi käyttää aikaa.
 
[QUOTE="...";24593997]Kumppanissa ulkonäkö voi olla tärkeä. Mutta tuskin kellekään niin tärkeä, etteikö senkin taakse näkisi.[/QUOTE]


Kyllä se aika monen sokaisee...toiset pidemmiksi, toiset lyhyemmiksi ajoiksi.
 
Ystäviä tuskin valitaan "kadulta" pelkästään ulkonäön perusteella vaan ystävillä on joku yhdistävä tekijä sama esim. harrastus. Ulkoinen olemus/kauneus on kuitenkin se mitä me vieraasta ihmisestä ensimmäisenä näemme ja hyvin usein sen perusteella muodostetaan käsityksiä joita voi olla vaikea myöhemmin muuttaa. Sisäisen kauneuden tai luonteen kertomiseen tai näkemiseen menee huomattavasti enemmän aikaa ja jos ensivaikutelma ihmisestä on ollut se että eipä tuo tyyppi taida olla tutustumisen arvoinen luonteen etsimiseen ei viitsi käyttää aikaa.

Ja tähänkin vastailen, että olen tavannut sellaisia ihmisiä, jotka nimenomaan valitsevat ystävänsäkin ulkonäön perusteella.
 
Kauniit ihmiset vaan saavat asioita helpommin, saavat anteeksi huonon käytöksensä helpommin.

Ihmiset ovat sokeampia kauniin ihmisen idiotismille, epäkohteliaisuudelle, yms yms.

Mitä helvettiä, puhuuko näin ruma ihminen vai millä perusteella näin?

Jos vaikka kaunis nainen pettää parisuhteessa, niin se saa anteeksi, mutta -ei niin kauniimpi- ei saa joka tekee samoin?

Kaunis nainen nainen sanoo että afrikka on maa ja ihmiset uskovat?

Kaunis mies haistattaa vitut suojatiellä kökkivälle mummelille ja mummo ei ota kuuleviin korviinsa?

Se on totta että kauniit ihmiset saavat asioita helpommin, viime viikon perjantaina baarissa käydessäni ei tarvinnut edes sisäänpääsymaksua maksaa, drinkkilasi oli kokoajan kädessä ja kimppataksikyydillä pääsin ilmatteeks kotiin.
No joo, vois vaikuttaa hyväksikäytöltä, mutta en mä tiskillä notkunut, enkä pyytänyt keneltäkään mitään, juomat tuotiin suoraan mulle pöytään. Ja taksikyydistä yritin kympin maksaa väkisin, joka oli mun huomaamatta sitten tungettu takasin mun laukkuun.
 

Similar threads

Uusimmat

Yhteistyössä