Tapasin mieheni n. vuosi sitten ja olemme asuneet yhdessä 4 kuukautta. Hänen tulonsa ovat 7500 euroa kuukaudessa ja omani 2500 euroa kuukaudessa. Onko oikein että maksamme kaikki puoliksi tai jopa maksan enemmän kuluja? Hän haluaisi mm. lähteä matkalle Meksikoon ja maksamme matkankin puoliksi. Hän suuttuu jos ehdotan että hän maksaisi enemmän. En ymmärrä mihin hänen rahansa menevät kun hän ei ole esim. velkajärjestelyssäkään. Entiselle vaimolleen hän on velkaa rahaa muutaman tonnin eikä ole vielä maksanut. En ymmärrä miksi hän on noin pihi. Mitä tekisitte asemassani? Hyväksyisittekö maksamisen puoliksi. Tuntuu vaan että rahani eivät riitä yhteisiin menoihin.
Jos on omat rahat, on myös oikeus määrittää, mitä menoja kustantaa. Minulle sopisi erilliset rahat, jos toinen niin haluaa, mutta hän ei voisi silloin vaatia minua osallistumaan oman elintasonsa mukaisiin hankintoihin. Esim. jos hän haluaisi mennä syömään kalliiseen ravintolaan, sanoisin että "mennään ihan mielellään syömään yhdessä, mutta toi on liian kallis mun budjetille" ja ehdottaisin tilalle jotain halvempaa, johon minulla on varaa.
Meksikon matka kuulostaa kiinnostavalta, ja voisin lähteä, jos se sopisi budjettiini, mutta en suostuisi maksamaan itselleni liian kallista hotellia. Saattaisin ehdottaa halvempaa matkakohdetta.
En kuitenkaan ehdottaisi, että mies maksaa enemmän. Jos hän itse ehdottaisi, voisin suostua, mutta haluaisin silti että asiasta keskustellaan ensin - että onko se hänen puolestaan ok, ja että kai hän tajuaa etten voi sitten tarjota vastaavaa takaisin, jne.
Yleensä yhdessä asuvilla on yhteinen talous, mutta tekin olette vielä niin tuore pari, että ei ole tavatonta, jos rahat ovat erilliset. Se ei kuitenkaan saa johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen. Yhteiset kulut pitää silti maksaa puoliksi, ei missään tapauksessa niin, että sinä pienituloisempana maksat enemmän.