Onko päikyntädeille "pakko" ostaa/tehdä joululahjat?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Viime hetken epäröijä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei ole. Minä olen päikyntäti enkä todellakaan odota että vanhempien pitäisi tuoda jotain lahjaa, saati sitten loukkaannu jos joku ei sellaista ole hommannut. Toivotukset puolin ja toisin ovat ihan riittävät.
 
sun ukon kuuluis viedä niille asiakkailleen joulumuistamisia niin silloin se menis oikein päin

väitän että tuo nurinkurinen järjestys on harvinainen

ei todellakaan ole yksityisyrittäjien kohdalla, kun pitää asiakkaat tyytyväisenä, niin kyllähän ne lahjoja kantaa. Varmaan vaikuttaa alakin, mutta sellaiset hommat missä yrittäjä joutuu joustamaan, pitämään kiirettä, tekemään erittäin pitkää päivää ohi työaikojen ja viikonloppusin ja silleen, johtuen asiakkaan hirmuisesta hopusta, niin kyllä sellaisia arvostetaan.
 
Harvoinpa sitä edes miettii ja laskee moneltako lapselta lahjan sai. Ihan vapaaehtoistahan sen antaminen on. Me saatiin aika monta yhteistä suklaarasia ja kyllä ne syötyä tulee. Säästetään ne tiimipalavereihin ja herkutellaan ne yhdessä. :)
 
Kyllä se vähän tietynlaista suhtautumista perheeseen tuo, jos ei edes kiitosta suustaan saa ulos.. Vähän tulee semmoinen "turha odottaa toista näkkäriä lounaalla" fiilis. Miksi mä tekisin mitään ekstraa teidän lapsen/perheen eteen, jos ei sit halua meitäkään muistaa..??
 
Kyllä se vähän tietynlaista suhtautumista perheeseen tuo, jos ei edes kiitosta suustaan saa ulos.. Vähän tulee semmoinen "turha odottaa toista näkkäriä lounaalla" fiilis. Miksi mä tekisin mitään ekstraa teidän lapsen/perheen eteen, jos ei sit halua meitäkään muistaa..??

Tää ei kyl ammattimaista ajattelua ole. Tottakai työ tehdään yhtä hyvin kaikille, vaikkei vastakiitosta saiskaan. Ei se niiden lasten vika ole mitenkään jos aikuset ei osaa edes kiittää. Aina on niitä joilta puuttuu tapoja ( ei tervehditä, ei kiitetä jne).
 
Tämä tuntuisi minusta aika tökeröltä. Tai siis tietysti koulussa kun on yksi opettaja, voi tyytyväisyytensä häneen vaikuttaa siihen ostaako lahjan vai ei. Mutta että päikyntädeistä jollekin veisi lahjan ja toisille ei, no ei vaan minusta sovi. Vaikka meilläkin on kyllä niin, että yksi ryhmän vakituisista tädeistä on minusta loistava, yksi ihan hyvä ja mukava, mutta kolmannen kemiat ei oikein lapsen kanssa kohtaa eikä lapsikaan hänestä tykkää.

Sanallisiin kiitoksiin nämä erot vaikuttaisikin, tuon kolmannen kohdalla en varmaan saisi mitään erityistä kiitosta itsestäni irti. Mutta lahja nyt on helppo antaa kohteliaisuudesta kaikille (vakituisille), jos niitä ylipäätään antaa.

No epäselvästi kirjoitin, siis toki jos on viety, on viety koko ryhmälle ja /tai omahoitajalle. Mut ei tietenkään niin, että jossain ryhmässä veisin joulupaketin vain "pirkolle" ja "Kerttu" ja ". Sirkka" jäis ilman.
Mut on sattunu muutama loistoryhmä ja yksi ryhmä, jossa oikein kenenkään hoitajan kanssa ei tullu sellainen olo, että olis halunnu mitenkään lahjoa, eli sinne vietiin vain lapsen tekemä kortti.
Tänä vuonna ryhmässä on selkeästi yksi hoitaja ylitse muiden, mutta ei ole lapsen omahoitaja, joten vietiin koko ryhmän tädeille herkkukori :)
 
Ei olla viety rutiininomaisesti mitään lahjuksia joka joulu tai kevät. Sillon kun esikoinen päätti eskarin hän vei ruusut kakille hoitajille ja laikkarille. Ja eskarinope joka oli myös pitkään esikoisen omahoitaja sai erityisen lahjan. Hän näki vuosien varrella niin paljon vaivaa lapsemme eteen ja oli joka tavalla todella ihana, kyselee vieläkin kuulumisia. Samoin eräs hoitaja joka jäi eläkkeelle sai vähän spesiaalia.
Kun kuopus lopettaa olen jo suuunnitellut lahjat jotka annetaan hoitajille.

Mutta en siis näe tarvetta siihen että joka joulu raahaisin jotain romua päikkyyn. Mieluummin harvemmin mietittyä kuin vähän väliä persoonatonta tusinatavaraa. Ja kun en ole mikään käsityöihminen jolta sujuisi suit sait sukkelaan esim kutominen niin tähän on tyytyminen. En mä itsekään odota että saisin työstäni jotain erityistä muistamista.
 
Mun lapsuudessa vanhemmat osti tkerrosalon siivoojallekin lahjan eli ehkä sieltä periytynyt tapa antaa lahjoja "elämää helpottaville" ihmisille, tosin siivoojalle en ole sentään vienyt. Ryhmiksen tädeille todellakin vien, en mitään kallista mutta aina jotain kuitenkin, sillä vaikka he tekevätkin työtään, on heillä iso rooli lapseni ja minunkin elämässä.

Itsekin teen työni ja saan siitä palkkaa. Saan lahjoja pomolta, asiakkailta ja muilta sidosryhmiltä. Monia en edes juuri tunne. Keräsin rahaa, jotta saatiin ostettua lahjat työpaikan siivoojalle, respalle ja huoltomiehelle. Musta on tärkeää muistaa edes kerran vuodessa itselleen "sivullisesti" tärkeitä ihmisiä. Varmasti pelkkä kiitoskin riittäisi hyvin, mutta en osaa sitä kovin hyvin sanoa, joten tällälailla sitten :)

Äitini vie taas tänä vuonna lahjan tuntemattoman vanhan papan postilaatikkoon, kun vaikuttaa kuulemma niin kovin köyhältä ja yksinäiseltä. Tuskin se suklaarasia sen ongelmia poistaa, mutta luultavasti ilahduttaa. Se kai lahjoissa on idea?
 
Tässä kävi niin, että kävin sitten matkalla hakemaan lasta päiväkodista ostamassa pienet muistamiset päikyntädeille. Mutta kun menin lasta hakemaan, sillä "inhokkitädillä" oli sellaista asiaa, että teki mieli marssia pikavauhtia lapsen kanssa ulos edes hyvää joulua toivottamatta. Arggh... kyse sellaisesta asiasta joka on ärsyttänyt jo pidempään ja meni nyt kaikkein pisimmälle. En nyt sen enempää tunnistettavuussyistä asiaa avaa, mutta mielestäni tässä asiassa tämä täti on kyllä aivan väärässä eikä hänen palautteensa vastaa kenenkään muun lapsen kanssa tekemisissä olleen aikuisen mielipidettä. Tekee sitä paitsi aivan ihmeellisiä olettemuksia ja syyllistää asioista, jotka eivät mitenkään päin pidä paikkaansa. Hän ei edes ole lapseni "vastuuhenkilö" (jonka kanssa ei ole minkäänlaista ristiriitaa, vaan sekä minä että lapsi hänestä kyllä tykätään), joten en tajua miksi tuntuu ottaneen lapseni silmätikuksi.

Sanoin niin tiukasti vastaan kuin siinä tilanteessa kohteliaana ihmisenä ja lapsen kuullen kykenin, kokosin itseni ja annoin ne joulumuistamiset. Koska eihän ne olleet vaan tälle tädille, vaan muillekin. Ja kotona sitten laitoin päiväkodin johtajalle viestiä tämän tädin ihmeellisestä asenteesta, jospa se sille sitten joululoman jälkeen saisi jotain tehtyä.
 

Yhteistyössä