Onko pakko jaksaa pikkulapsiperheitä?

[Itsekin pikkulapsisuossa ollut]

Mulla jäi ilmeisesti traumoja lastemme pikkulapsivaiheesta. En kestä muiden pienen pieniä lapsia vauvoja lukuunottamatta. Itkupotkuraivarit ym. saa minut ahdistumaan erittäin paljon. Samoin se ko.äitien jatkuvat valitukset kun mies on työssä ja kun yksin pitää pärjätä jne jne. Sitten kun ehdottaa vaihtelua, jotta ko.äiti pääsee vaikka elokuviin kanssani(mies voisi olla lasten kanssa), sitten ei sekään käy, kun on niin pieni yksi lapsi..argh!!

On mullakin ollut ja kyll' mä ymmärrän tiettyyn pisteeseen asti, mutta älkää sitten valittako, jos ei vaihtelukaan kelpaa.

Ugh, olen puhunut ja purkautunut!!

 

[ei-kanaemo]

No mulla on kaksi pientä lasta (2,5 vv ja 4 kk) enkä meinaa jaksaa muiden pikkulapsia. Omissa on ihan tarpeeksi.

 

["vieras"]

Tavallaan tuttu tunne. Kun omat lapset ylittivät tietyn hankalan vaiheen, noin 1-3v, ei vähään aikaan jaksaminen riittänyt saman ikäisten kanssa, kun on pakko olla päiväunilla tiettyyn aikaan, syödä tiettyyn aikaan, sitä ja tätä ei voi tehdä jne. Eikä toki voikaan, koska uni ja ruoka nyt vaan on tuossa iässä päivän perusta ja ilman sitä iskee kiukku ja raivarit. Nyt kun omilla alkaa taas olla aavistus enemmän ikää, alkaa taas jaksaa paremmin noita pienempiäkin.

 

["äitix3"]

Mä suorastaan inhoan muiden (pikku)lapsia, tuntuu ettei kellään ole mitään käytöstapoja ja äidit ja isit on niin selkärangattomia lässyttelijöitä lastensa kanssa et mua alkaa useimmiten nyppiä ihan tosissaan ku sitä touhua kattelee.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="äitix3";24926132]tuntuu ettei kellään ole mitään käytöstapoja ja äidit ja isit on niin selkärangattomia lässyttelijöitä lastensa kanssa et mua alkaa useimmiten nyppiä ihan tosissaan ku sitä touhua kattelee.[/QUOTE]

Tässä piilee osatotuus. Lisäksi se äitien, jotka valitettavasti (alkaa tuntua hyvin etäisiltä ystäviltä) nähdessämme aloittaa kyläilyn aikaisen vuodatuksen kuinka heikosti heillä on asit. Sitten ehkä yhteenvetona lopuksi sanotaan: on nuo sitten niin ihania.

Ei vaan riitä ymmärrys mulla enää...sama toistuu kaikkien äitien, ihan kaikkien kohdalla.

 

["mom"]

Riippu ihan vanhemmista ja kasvatustyylistä. Hyvinkasvatetut ja itsevarmat vanhemmat, joilla homma hanskassa, ei mitään ongelmaa, vaikka itsellä on 3 ja 1-vuotiaat muksut.
Mutta sellaset vanhemmat, jotka eivät oikesti kykene kasvattamaan jälkikasvuaan edes siedettävään kanssakäymiseen muiden kanssa niin... No kyllä siinä hermoja kiristelee, tosin mua ei ärsytä ne lapset, koska nehän ovat tilanteessa täysin viattomia, vaan ne vanhemmat, jotka itsepintaisesti ja paremman tiedon vastaisesti kasvattaa lapsistaan pikkutyranneja..

 

["aloittaja"]

Ja sitten nämä äidit kilpaa kehuu kuinka ihanaa oli keskustella. Ja jään miettimään, missä kohtaa oli keskustelua. Yksinpuhelulta vaikutti koko aika. Siis nuo äidit on jotenkin niin purkissa kaiket päivät, että ei edes tule mieleen, että maailmassa on muutakin kuin lapset,koti ja mies, joka loistaa poissaolollaan työpäivien ajat. Siis voi ei, siitäkin on tehty ongelma, kun mies käy työssä!!!!