\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.04.2007 klo 13:19 vieras kirjoitti:
Laitoinkin nyt ihan vetona tämä hedelmöityshoitolain, jossa nimenomaan painotetaan lapsen oikeutta biologisiin juuriinsa ja niiden tärkeyttä lapsen identiteetin kannalta, vaikka isä olisikin vai sperman luovuttaja.
En usko, että asian voi painaa villasella, kunnes lapsi täyttää 18-v. tai on muuten "riittävän kypsä". Kuka meistä tietää, mikä on juuri tämän lapsen paras? Uskon kuitenkin, että lapselle on hyvä tietää isänsä, koska se on tässä tapauksessa tunnettavissa. Parempi olla avoin, kauniisti toki, ja lapsi näin ollen tottuu asiaan mikä on realiteetti hänelle.
Vastuun kantaminen on omasta mielestäni juuri lapsen kannalta paras. Isä välittää edes sen verran. Vaikka äiti pärjäisi omillaan tai kunnan tuilla. Se ei ole "kostoa" miehen perheelle. Eiköhän se mies ole tehnyt sen pahimman teon pettämällä vaimoaan ja perhettään.
Se, että lapsi tietää juurensa ja isänsä, on kokonaan eri asia kuin elatusmaksujen maksaminen.
AP:han sanoi, että aikoo aikanaan kertoa lapselle tämän isästä, ei aio pitää asiaa pimennossa lapselta eikä isältä. Kyse oli vain elatusmaksuista.
Kun isyys tunnustetaan, lapsi on samalla myös juridisesti tämän isän perijä ja samalla viivalla avioliitossa syntyneiden lasten kanssa.
Jos isyys tunnustetaan ja elatukset jätetään maksamatta yhteisestä sopmuksesta, on se toki molempien yhteinen sopimus, mutta itse vastaavassa tilanteessa miehenä kokisin koko ajan pelkoa, että milloin tulee elatusmaksulappu.
Ja jos isyys tunnustetaan, elareilla tai ei, on isällä oikeus tapaamiseen tai vaikka hakea huoltajuutta lapselle.
Jos isyys jätetään tuntemattomaksi, ne elarit tulee kunnan kautta - joilloin täälläkin vaadittu lapsen oikeus elatukseen toteutuu. Vai onko nyt kuitenkin kyse siitä että mieskin pitää saattaa vastuuseen asiasta, jonka lopulliseen päätökseen hän ei ole voinut vaikuttaa (eihän häneltä ole kysytty, haluaako hän tämän lapsen, nainen on tehnyt yksin sen päätöksen) eli on se ns. siittä.mis-vero ja rankimman kautta, miehet hirteen munas.kuistaan, naisten kosto, mikä sitten hienosti naamioidaan lapsen oikeudesta paasaamisena.
Jos siis isyys jää tunnistamatta, kunta maksaa elarit, mies ja lapsi voivat silti tietää toistensa olemassaolosta ja tavatakin vaikka... perintöoikeus isään jää toteutumatta, toisaalta miehen perheen hajoaminen estetään.
Ja sitten se moraalisaanra-osuus: en ymmärrä näitä suhteita ukkomiehiin, eivät ne miehet vaimojaan jätä ! Minäen tajua, miksi aletaan heidän kanssa suhteeseen, vahingoitetaan lapsia, vaimoa. VAstuu on molemmilla. Huono parisuhde ja "oi mä rakastuin, mä en voinut sille mitään" OVAT minusta kehonoja selityksiä...
Ja sitten kun tullaan raskaaksi ja tehdään itse päätös pitää lapsi, olisi yhtä lailla oltava se päätös, että itse elättää, itse kasvattaa, ilman mitään vaatieta mieheltä, koska mikään yhteinen projekti ei ole kyseessä ollut, naisen oma projekti vain.