Onko rinnat nyt menetetty?

[lauta]

Hei! Olin lievästi ylipianoinen, kun odotin ensimmäistä lasta ja rinnat b-kupit. Laihduin imetyksen myötä ja nyt olen hoikka. Imetyksen lopetettua lähtivät rinnat. Ja siis ihan kokonaan! Jäljellä on vaan jättinännit. En meinaa löytää tarpeeksi pieniä rintaliivejä mistään. Nyt olen 26 ja taas raskaana ja rinnat ovat pikkiriikkisen jo alkaneet kasvaa. En malta odottaa niitä ihania isoja maitotissejä. Mutta onko tilanne sitten taas sama raskauden? Vielä vielä pahempi... se kyllä tarkoittaisi, että menevät jo kuopalle. En haluaisi pullukaksi enää ruveta, kun vihdoin olen hoikka. Silikonitkin pyörivät mielessä, mutta ei ole pokkaa. Onneksi mies on huomaavainen ja kehuu ulkonäköäni. Mutta en kyllä kehtaisi missää esiintyä esim. bikineissä tai käydä kavereiden kanssa saunomassa.

 

[Ammattilainen]

En sun kohtaloa tiedä mut mulla ainakin rinnat on jääneet isommiksi kuin mitä olivat ennen imetystä. Paino on sama. 3 lasta olen imettänyt, yhteensä yli 3 vuotta.

 

[lauta]

heh ylipainoinen, en -pianoinen

 

[M Y R K K Y]

Tuo laihtuminen varmaan aiheutti sen.Mun ohje viiden lapsen jälkeen on, että koita pysyä painossasi.
älä laihduta rajusti, rinnoista lähtee rasva heti.

Mulla on neljä raskautta ja paino kaikissa ollut +5-7 kg per raskaus.
Ja rinnat on pysyneet aina nätteinä, 70 E ja raskausaikana 70 G.

Kaikkia olen imettänyt, paria yli 1 v.
Juuri imetyksen loputtua on rinnat tuntuneet "tyhjiltä" mutta ne palautuneet siinä 4-6 kk imetyksen loputtua.
Silloin vaan tarkkana ettei paino ainakaan tipu.Päinvastoin ennemmin.

Mutta mulla ollutkin aina niin että painoa on täytynyt nostaa raskauksien jälkeen.
Ehkä osasyy nätteihin tisuihin!

 

[lauta]

se on ehkä tää perimä...ja joo se laihtuminen. E-kuppi kuulostaa tällaisesta rinnattomasta joltain aivan valtavalta. Mulle b ois jo iso ja ihanne. KÄvispä mulle jotenkin ihmeellisesti kun "ammattilaiselle" tän toisen raskauden jälkeen. Pelkäänpä vain, että turha toivo. Oon kai aika turhamainen, mut oikeesti lähes päivittäin oon hetken hukannu rinnoista murehtimiseen jo puoli vuotta.

 

[vieras]

Sama mulla. Ennen lapsia oli noin 10 kg ylimääräistä ja kahden laspen jälkeen imetyksen aikana ne oli helppo laihduttaa pois. Nyt on myös jättinännit ja tyhjät läpyskät tissien kohdalla. Ekan jälkeen ei ollut samaa ongelmaa, kun oli kuitenkin sitä ylimääräistä rasvaa. Valitan, en usko, että tilanne tuosta ainakaan paranee...

 

[lauta]

byääh

 

[vieras]

Niin ja mulla oli siis a-b kuppi ennen lapsia. Tosin tiesin tämän kyllä etukäteen, sillä äitini on aina ollut hoikka ja samalta näytän nyt kaikin puolin kuin äitikulta... Kurja vain olla kolmekymppisenä vanhan mummun näköinen alastomana.

 

[vieras]

Mies on kans ollut onneks huomaavainen, vaikka imetysaikana selvästi rakasti mun isoja c-d tissejä. Ite en olis niin isoja halunnut, mutta se a-b olis hyvä...

 

[minä]

mulla ainakin rinnat kasvoivat raskauden aikana ja imetysaikana niin suureksi, että jäljelle jäi pelkkää nahkaa. Ei ne siitä ole miksikään ainakaan parantuneet/palautuneet 5 vuotta alkaa olla jo imetyksestä ja koko tuon ajan olen ollut masentunut niiden ja (muiden syiden) takia.
semmosta se on..

 

[lauta]

joo, mäkin oon ihan kopio äitistä. Mut äitillä sentää riittää täytettä edes a-kuppiin

 

[vieras]

Musta tuntu kans viimeks äitimuorin kans saunassa käydessä, että äiti taitaa voittaa taas mut rinnanmitassa. Silikonit tuntuu kuitenkin liian isolta ratkasulta, kun ajattelen mitä yleisesti ihmisistä joilla on silikonit, ajatellaan. Vaikka siis ottaisin vaan nuo nahkat puolitäyteen eli joku b-kuppi.

 

[minä]

joo jännä juttu, mun äiti on yli 50 v viiden lapsen äiti ja sillä on tosi upeat c kupin rinnat, ja minä olen 26 v kahden lapsen äiti ja mun rinnat on kuin 80-vuotiaalla . Tasan ei käy nallekarkit, ei voi olla kun onnellinen äitin puolesta<3

 

[huoh]

Kyllä teillä on pienet ongelmat. Onneksi olkoon!

 

[minä]

Kyllä teillä on pienet ongelmat. Onneksi olkoon!

voi vitsi kun ei kamera toimi, laittaisin kuvan rinnoista ja enää ei kukaan vähättelis mun tissiongelmaa.
Rinnat on kuitenkin naiselle niin suuri osa minuutta, mutta jos itsellä on rinnat ok niin eihän sitä pysty käsittämään toisen surua. Surua se oikeasti on kun 20 vuotiaana menettää rintansa.
Pystyn kyllä elämään normaalia elämää ja iloitsemaan monista asioista, mutta rinnattomuus masentaa silti, ei sille mitään voi.

 

[huoh]

Kyllä teillä on pienet ongelmat. Onneksi olkoon!

voi vitsi kun ei kamera toimi, laittaisin kuvan rinnoista ja enää ei kukaan vähättelis mun tissiongelmaa.
Rinnat on kuitenkin naiselle niin suuri osa minuutta, mutta jos itsellä on rinnat ok niin eihän sitä pysty käsittämään toisen surua. Surua se oikeasti on kun 20 vuotiaana menettää rintansa.
Pystyn kyllä elämään normaalia elämää ja iloitsemaan monista asioista, mutta rinnattomuus masentaa silti, ei sille mitään voi.

Ymmärrän, jos olet menettänyt syövän kautta rintasi. Toki kenenkään harmia ei saisi vähätellä. Mutta kun kysymyksessä ei ole sairaus, niin en voi kuin onnitella sinua harmisi vähäisyydestä.

 

[minä]

Kyllä teillä on pienet ongelmat. Onneksi olkoon!

voi vitsi kun ei kamera toimi, laittaisin kuvan rinnoista ja enää ei kukaan vähättelis mun tissiongelmaa.
Rinnat on kuitenkin naiselle niin suuri osa minuutta, mutta jos itsellä on rinnat ok niin eihän sitä pysty käsittämään toisen surua. Surua se oikeasti on kun 20 vuotiaana menettää rintansa.
Pystyn kyllä elämään normaalia elämää ja iloitsemaan monista asioista, mutta rinnattomuus masentaa silti, ei sille mitään voi.

Ymmärrän, jos olet menettänyt syövän kautta rintasi. Toki kenenkään harmia ei saisi vähätellä. Mutta kun kysymyksessä ei ole sairaus, niin en voi kuin onnitella sinua harmisi vähäisyydestä.

Ymmärrän että syövän kautta rinnan menettäminen on pahempaa kuin raskauden myötä rintojen menetys. Ja se siitä syystä koska syöpä on tappava ja pelottava sairaus joka voi uusiutua ja sairastuminen ja syövän hoito on helkkarin rankkaa ihmiselle ja hänen läheisilleen.
Mutta silti olen minäkin menettänyt rintani, eikä se ole helppoa ja piste.

 

[Huoh]

Kyllä teillä on pienet ongelmat. Onneksi olkoon!

voi vitsi kun ei kamera toimi, laittaisin kuvan rinnoista ja enää ei kukaan vähättelis mun tissiongelmaa.
Rinnat on kuitenkin naiselle niin suuri osa minuutta, mutta jos itsellä on rinnat ok niin eihän sitä pysty käsittämään toisen surua. Surua se oikeasti on kun 20 vuotiaana menettää rintansa.
Pystyn kyllä elämään normaalia elämää ja iloitsemaan monista asioista, mutta rinnattomuus masentaa silti, ei sille mitään voi.

Ymmärrän, jos olet menettänyt syövän kautta rintasi. Toki kenenkään harmia ei saisi vähätellä. Mutta kun kysymyksessä ei ole sairaus, niin en voi kuin onnitella sinua harmisi vähäisyydestä.

Ymmärrän että syövän kautta rinnan menettäminen on pahempaa kuin raskauden myötä rintojen menetys. Ja se siitä syystä koska syöpä on tappava ja pelottava sairaus joka voi uusiutua ja sairastuminen ja syövän hoito on helkkarin rankkaa ihmiselle ja hänen läheisilleen.
Mutta silti olen minäkin menettänyt rintani, eikä se ole helppoa ja piste.

Juu, ymmärrän. Ei mullakaan ole tissejä ja nuorempana se joskus harmitti. Olen vähän kärttyisä, kun olen äskettäin saanut tietää olevani parantumattomasti sairas.

 

[minä]

Kyllä teillä on pienet ongelmat. Onneksi olkoon!

voi vitsi kun ei kamera toimi, laittaisin kuvan rinnoista ja enää ei kukaan vähättelis mun tissiongelmaa.
Rinnat on kuitenkin naiselle niin suuri osa minuutta, mutta jos itsellä on rinnat ok niin eihän sitä pysty käsittämään toisen surua. Surua se oikeasti on kun 20 vuotiaana menettää rintansa.
Pystyn kyllä elämään normaalia elämää ja iloitsemaan monista asioista, mutta rinnattomuus masentaa silti, ei sille mitään voi.

Ymmärrän, jos olet menettänyt syövän kautta rintasi. Toki kenenkään harmia ei saisi vähätellä. Mutta kun kysymyksessä ei ole sairaus, niin en voi kuin onnitella sinua harmisi vähäisyydestä.

Ymmärrän että syövän kautta rinnan menettäminen on pahempaa kuin raskauden myötä rintojen menetys. Ja se siitä syystä koska syöpä on tappava ja pelottava sairaus joka voi uusiutua ja sairastuminen ja syövän hoito on helkkarin rankkaa ihmiselle ja hänen läheisilleen.
Mutta silti olen minäkin menettänyt rintani, eikä se ole helppoa ja piste.

Juu, ymmärrän. Ei mullakaan ole tissejä ja nuorempana se joskus harmitti. Olen vähän kärttyisä, kun olen äskettäin saanut tietää olevani parantumattomasti sairas.

Voi itku, olen pahoillani