onko se niin kamalaa jos ei sitä rinsessaa synnykkään??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja henni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Pitäis ne jalat ristissä, sille tulevan vauvan sukupuolelle kun ei itse mitään voi.. Siinä vaiheessa kun alkaa lasta tekemään, vois olla oikeasti aikuinen ja olla tyytyväinen että ylipäätänsä raskautuu ja joskus sen terveen vauvan syliinsä saa. Sekään kun ei kaikille ole itsestäänselvää.

Tunteitaan ei vaan edelleenkään voi hallita. Vaikka toivoo kovasti tyttöä, on varmaan erittäin tietoinen myös siitä että voi tulla poika - ja siitä, että kaikki eivät saa lainkaan lapsia.



Kyllä voi. Tunteitaan voi käsitellä, järjenkin avulla ja voi hakea apua tunteisiinsa, jos ei itse osaa selviytyä. Ihan lastenkin vuoksi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Siinä vaiheessa kun alkaa lasta tekemään, vois olla oikeasti aikuinen ja olla tyytyväinen että ylipäätänsä raskautuu ja joskus sen terveen vauvan syliinsä saa. Sekään kun ei kaikille ole itsestäänselvää.



Toisilta puuttuu ihan perusnöyryys elämän edessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Ihan normaalia se kai on, että monen tytön tai pojan jälkeen haluaisi jo sitä toista sukupuoltakin olevan lapsen.

Ja täysin sallittua on toivoa tiettyä sukupuolta & olla hetken aikaa pettynyt kun ultrassa ei tulekaan toivottuja uutisia sukupuolen suhteen. Ei se sitä tarkoita, etteikö terveys olisi tärkeintä, tai sitä etteikö se "väärää sukupuolta" oleva vauvakin olisi erittäin rakas ja tervetullut.

Mutta se että katkaistaan välit ystävään jolla on sitä itselle toivottua sukupuolta :(
En vaan käsitä miten aikuiset ihmiset kehtaavat pettyä lapsensa sukupuoleen, oma pieni rakashan se siitä huolimatta on.

Minkä ihminen tunteilleen voi? Niitä kun ei voi ohjailla. Vai oletko sitä mieltä ettei tuosta asiasta saisi puhua ääneen, eikä sitä siis saisi kenellekään myöntää? Mun mielestä se se vasta hassua olisikin, mutta mulla onkin tapana puhua aika suoraan jne.

Pitäis ne jalat ristissä, sille tulevan vauvan sukupuolelle kun ei itse mitään voi.. Siinä vaiheessa kun alkaa lasta tekemään, vois olla oikeasti aikuinen ja olla tyytyväinen että ylipäätänsä raskautuu ja joskus sen terveen vauvan syliinsä saa. Sekään kun ei kaikille ole itsestäänselvää.

Eli koska mä toivon ennemmin tyttöä, kuin poikaa niin sun mielestä mun ei pitäisi saada tehdä lapsia lainkaan, niinkö?

Jopas on mielenkiintoista.

Ei se raskautuminen meillekään ole aina niin itsestää selvää ollut. Ei me kakkosta saatu aluilleen täysin luomusti vaan lääkitys tarvittiin avuksi, mutta SILTIKIN mä toivoin tyttöä.

Kyllä mä sen ymmärrän ettei sitä sukupuolta voi itse päättää (enkä toisaalta taas haluaisikaan päättää sillä mies on toivonut poikaa, enkä katso että mulla olisi oikeus päättää asiassa miestä vastaan) mutta kyllä mä silti toivoa voin.
Ei se poika olisi yhtään sen huonompi tai vähemmän rakastettu joten mä en käsitä mikä tässä on ongelma.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Beep:
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Pitäis ne jalat ristissä, sille tulevan vauvan sukupuolelle kun ei itse mitään voi.. Siinä vaiheessa kun alkaa lasta tekemään, vois olla oikeasti aikuinen ja olla tyytyväinen että ylipäätänsä raskautuu ja joskus sen terveen vauvan syliinsä saa. Sekään kun ei kaikille ole itsestäänselvää.

Tunteitaan ei vaan edelleenkään voi hallita. Vaikka toivoo kovasti tyttöä, on varmaan erittäin tietoinen myös siitä että voi tulla poika - ja siitä, että kaikki eivät saa lainkaan lapsia.



Kyllä voi. Tunteitaan voi käsitellä, järjenkin avulla ja voi hakea apua tunteisiinsa, jos ei itse osaa selviytyä. Ihan lastenkin vuoksi.

Niin samaa mieltä.
Menis vaikka terapeutille puhumaan ja hakemaan apua jos oikeasti tunteet ja toivomukset on sitä luokkaa mitä muutamalla kirjoittajalla tuossa ylempänä. Esim. tuo neljän pojan äiti, joka nyt odotti viidettä ja toivoo kuumeisesti tyttöä, hirveää tekstiä aikuiselta (?) ihmiseltä..

 
Alkuperäinen kirjoittaja Beep:
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Pitäis ne jalat ristissä, sille tulevan vauvan sukupuolelle kun ei itse mitään voi.. Siinä vaiheessa kun alkaa lasta tekemään, vois olla oikeasti aikuinen ja olla tyytyväinen että ylipäätänsä raskautuu ja joskus sen terveen vauvan syliinsä saa. Sekään kun ei kaikille ole itsestäänselvää.

Tunteitaan ei vaan edelleenkään voi hallita. Vaikka toivoo kovasti tyttöä, on varmaan erittäin tietoinen myös siitä että voi tulla poika - ja siitä, että kaikki eivät saa lainkaan lapsia.



Kyllä voi. Tunteitaan voi käsitellä, järjenkin avulla ja voi hakea apua tunteisiinsa, jos ei itse osaa selviytyä. Ihan lastenkin vuoksi.

No en mä näkisi että pettymys siihen sukupuoleen, joka kerrotaan viikolla 20 ultrassa vaatii vielä minkään tason apua. Eri asia, jos asian yli ei pääse vielä vauvan syntymänkään jälkeen mutta ymmärtääkseni tämä on äärimmäisen harvinaista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Ihan normaalia se kai on, että monen tytön tai pojan jälkeen haluaisi jo sitä toista sukupuoltakin olevan lapsen.

Ja täysin sallittua on toivoa tiettyä sukupuolta & olla hetken aikaa pettynyt kun ultrassa ei tulekaan toivottuja uutisia sukupuolen suhteen. Ei se sitä tarkoita, etteikö terveys olisi tärkeintä, tai sitä etteikö se "väärää sukupuolta" oleva vauvakin olisi erittäin rakas ja tervetullut.

Mutta se että katkaistaan välit ystävään jolla on sitä itselle toivottua sukupuolta :(
En vaan käsitä miten aikuiset ihmiset kehtaavat pettyä lapsensa sukupuoleen, oma pieni rakashan se siitä huolimatta on.

Minkä ihminen tunteilleen voi? Niitä kun ei voi ohjailla. Vai oletko sitä mieltä ettei tuosta asiasta saisi puhua ääneen, eikä sitä siis saisi kenellekään myöntää? Mun mielestä se se vasta hassua olisikin, mutta mulla onkin tapana puhua aika suoraan jne.

Pitäis ne jalat ristissä, sille tulevan vauvan sukupuolelle kun ei itse mitään voi.. Siinä vaiheessa kun alkaa lasta tekemään, vois olla oikeasti aikuinen ja olla tyytyväinen että ylipäätänsä raskautuu ja joskus sen terveen vauvan syliinsä saa. Sekään kun ei kaikille ole itsestäänselvää.

Eli koska mä toivon ennemmin tyttöä, kuin poikaa niin sun mielestä mun ei pitäisi saada tehdä lapsia lainkaan, niinkö?

Jopas on mielenkiintoista.

Ei se raskautuminen meillekään ole aina niin itsestää selvää ollut. Ei me kakkosta saatu aluilleen täysin luomusti vaan lääkitys tarvittiin avuksi, mutta SILTIKIN mä toivoin tyttöä.

Kyllä mä sen ymmärrän ettei sitä sukupuolta voi itse päättää (enkä toisaalta taas haluaisikaan päättää sillä mies on toivonut poikaa, enkä katso että mulla olisi oikeus päättää asiassa miestä vastaan) mutta kyllä mä silti toivoa voin.
Ei se poika olisi yhtään sen huonompi tai vähemmän rakastettu joten mä en käsitä mikä tässä on ongelma.

Edelleen ihmettelen lähinnä nuita muutamaa ylläolevaa kirjoittajaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Beep:
Kyllä voi. Tunteitaan voi käsitellä, järjenkin avulla ja voi hakea apua tunteisiinsa, jos ei itse osaa selviytyä. Ihan lastenkin vuoksi.

No, onko siinä että toivoisi tyttöä useamman pojan jälkeen, tai että ylipäätään toivoo tiettyä sukupuolta, kyse siitä ettei selviydy itse?
Minusta ei...
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
No en mä näkisi että pettymys siihen sukupuoleen, joka kerrotaan viikolla 20 ultrassa vaatii vielä minkään tason apua. Eri asia, jos asian yli ei pääse vielä vauvan syntymänkään jälkeen mutta ymmärtääkseni tämä on äärimmäisen harvinaista.

Samaa mieltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja millinka:
[quote="Kokenut"
Meidän pojat on kyllä kovin rakkaita, mutta juuri niitä peruspoikia, likaisia ja villejä räkänokkia. Kaverini tytöt ovat kauniita, kilttejä ja heillä on ihastuttavat tavat. Minäkin haluan!



Näin siis joku voi puhua omista lapsistaan. Ikään kuin likaisuus, räkänokkaisuus ja huonot tavat olisivat lasten sisäsyntyisiä ominaisuuksia. Mikä saa kirjoittajan luulemaan, että mahdollinen tyttölapsi olisi hyvätapainen, puhdas eikä sairastuisi nuhaan? Eivätköhän ne ole ihan ne vanhemmat, jotka vievätt lapsensa pesulle ja huolehtivat tapakasvatuksesta. Eli jos et ole neljän lapsen kanssa vielä oppinut niiden neniä pyyhkimään tai opettamaan niitä tavoille, miten kuvittelet että viides kerta toden sanoo??

 
Alkuperäinen kirjoittaja Kaiutin:
Alkuperäinen kirjoittaja millinka:
[quote="Kokenut"
Meidän pojat on kyllä kovin rakkaita, mutta juuri niitä peruspoikia, likaisia ja villejä räkänokkia. Kaverini tytöt ovat kauniita, kilttejä ja heillä on ihastuttavat tavat. Minäkin haluan!



Näin siis joku voi puhua omista lapsistaan. Ikään kuin likaisuus, räkänokkaisuus ja huonot tavat olisivat lasten sisäsyntyisiä ominaisuuksia. Mikä saa kirjoittajan luulemaan, että mahdollinen tyttölapsi olisi hyvätapainen, puhdas eikä sairastuisi nuhaan? Eivätköhän ne ole ihan ne vanhemmat, jotka vievätt lapsensa pesulle ja huolehtivat tapakasvatuksesta. Eli jos et ole neljän lapsen kanssa vielä oppinut niiden neniä pyyhkimään tai opettamaan niitä tavoille, miten kuvittelet että viides kerta toden sanoo??

Tuo ylläoleva lainaus on juuri se mikä saa minutkin lähes oksentamaan. Omat pojat on vaan likaisia ja villejä räkänokkia, tytöt taas kauniita ja hyvätapaisia. Liekkö siinä enempi vanhemmissa ja kasvatuksessa vikaa?
 
Mä toivoin hirmusesti poikaa jostain syystä, kun ootin esikoista.. En tiedä miksi. Ultra sitte paljasti, että tyttö on tulossa.. En oikein reagoinut asiaan mitenkään. Kun tyttö syntyi, rakastuin häneen ensisilmäyksellä! Sukupuolella ei ollut mitään merkitystä :heart:

Kun aloin toista odottaa, ajattelin että ihan sama kumpi tulee, kunhan tulee :heart:

Poju sieltä sitten tuli, ja molemmat ovat aivan yhtä rakkaita ja ihania, sukupuolella ei oikeasti ole merkitystä.

Jos joskus saan kolmannen, otan ilolla ja onnella vastaan, oli kumpi tahansa! En usko että "osaisin" olla katkera, jos molemmat olisivat vaikka tyttöjä... Pääasia kun on noita mussukoita saanut. Se, että se on oma lapsi, riittää ainakin mun kohdalla nostamaan sellaiset rakkaudentunteet pintaan, ettei muusta väliä!! =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja Beep:
Kyllä voi. Tunteitaan voi käsitellä, järjenkin avulla ja voi hakea apua tunteisiinsa, jos ei itse osaa selviytyä. Ihan lastenkin vuoksi.

No, onko siinä että toivoisi tyttöä useamman pojan jälkeen, tai että ylipäätään toivoo tiettyä sukupuolta, kyse siitä ettei selviydy itse?
Minusta ei...

No jaa, saahan sitä toivoa tietty, mutta kun jokaisen pitäisi ainakin tietää, että sukupuoleen ei itse voi vaikuttaa, niin tämmöiset pettymykset tai vihaisuudet on kyllä aika absurdeja. Ja jos joku ihan aikuisten oikeasti tekee lapsen vaan siinä toivossa, että se on nimenomaan jompaakumpaa sukupuolta, niin selvää on, ettei siinä osoitteessa hissi kulje ihan ullakolle asti.

Mulla esikoinen oli poika, kakkosestakin toivoin poikaa kun en muuta jotenkin osannut ajatella. Tyttö tuli. Ihana sellainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja Beep:
Kyllä voi. Tunteitaan voi käsitellä, järjenkin avulla ja voi hakea apua tunteisiinsa, jos ei itse osaa selviytyä. Ihan lastenkin vuoksi.

No, onko siinä että toivoisi tyttöä useamman pojan jälkeen, tai että ylipäätään toivoo tiettyä sukupuolta, kyse siitä ettei selviydy itse?
Minusta ei...

No jaa, saahan sitä toivoa tietty, mutta kun jokaisen pitäisi ainakin tietää, että sukupuoleen ei itse voi vaikuttaa, niin tämmöiset pettymykset tai vihaisuudet on kyllä aika absurdeja. Ja jos joku ihan aikuisten oikeasti tekee lapsen vaan siinä toivossa, että se on nimenomaan jompaakumpaa sukupuolta, niin selvää on, ettei siinä osoitteessa hissi kulje ihan ullakolle asti.

Mulla esikoinen oli poika, kakkosestakin toivoin poikaa kun en muuta jotenkin osannut ajatella. Tyttö tuli. Ihana sellainen.

Tämä on hyvin kirjoitettu!
Tiedän muutaman tapauksen jotka halunneet nimenomaan niitä tyttölapsia, pieniä "rinsessoja" joilta saa laittaa hiukset nätistä ja isona shoppaavat äitin kaverina.. Kyllä siinä on tullu sekä pettymyksiä ja sit niitä yltiöonnellisia äitejä jotka saivat sen prinsessansa.
Onneksi itse voi rehellisesti myöntää olevansa sen verran järkevä että toivoo lasta, sitä pientä hellyydenkohdetta EIKÄ joko tyttöä tai poikaa.
 
Voi vide, että mua ärsyttää nää, että lapsia ei pitäis tehdä ollenkaan, jos toivoo tiettyä sukupuolta ja hui kamalaa, ehkä hetkeksi pettyykin, kun ei saa toivomaansa :o Itsekään en nyt sitä sulata, että välit pitää katkaista ystävään sen tähden, että sillä on tyttö mitä ei itsellä, mutta totuus on, että tunteilleen ja toiveilleen ei voi mitään.
Tajuatteko, että vaikka saisi pojan toivomansa tytön sijaan, niin silti rakastaa sitä poikaa yli kaiken eikä tietenkään enää vaihtaisi, mutta täytyy sanoa, että itsekin petyn, jos tuleva vauva on poika. MUTTA SILTI TULEN SITÄ RAKASTAMAAN!
 
mulla on tyttö ja 2 poikaa ja toivon että tämä masussa oleva vauva on poika sillä mä en tuu toimeen ton mun tytön kanssa selvä mini kopio minusta tulta ja tappuraa itsepäien kuin aasi koko aika vastaan sanomassa ja inttämässä. nuo pojat sit onkin toista maata.
pelkkä ajatuskin että mulla olis 2 kapinoivaa tyttöä..huoh..
 
täällä ykställänen juttu varmaan kaikki naiset haluais sen oman pikku prinsessan itselläni kolme tyttöä ja ottasin neljännenkin hassua poikaa en ole niin odottanut jos vielä luoja suo ja lapsia saan niin olis kiva saada poikakin miehelle oma pieni metsästys kaveri.
 
Alkuperäinen kirjoittaja taas:
täällä ykställänen juttu varmaan kaikki naiset haluais sen oman pikku prinsessan itselläni kolme tyttöä ja ottasin neljännenkin hassua poikaa en ole niin odottanut jos vielä luoja suo ja lapsia saan niin olis kiva saada poikakin miehelle oma pieni metsästys kaveri.
Kannattaa ainakin opettaa ne kakarat kirjoittamaan paremmin kuin äitinsä.
 
Kaikille jotka pettyvät kuultuaan sukupuolen, täytys tapahtua jotain nöyryyttävää, jotta oppisivat häpeämään noita ajatuksiaan.

Lasten vuoksi en toivo erityislapsia noin idiooteille mut muuten kyllä toivosin
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sara:
Voi vide, että mua ärsyttää nää, että lapsia ei pitäis tehdä ollenkaan, jos toivoo tiettyä sukupuolta ja hui kamalaa, ehkä hetkeksi pettyykin, kun ei saa toivomaansa :o Itsekään en nyt sitä sulata, että välit pitää katkaista ystävään sen tähden, että sillä on tyttö mitä ei itsellä, mutta totuus on, että tunteilleen ja toiveilleen ei voi mitään.
Tajuatteko, että vaikka saisi pojan toivomansa tytön sijaan, niin silti rakastaa sitä poikaa yli kaiken eikä tietenkään enää vaihtaisi, mutta täytyy sanoa, että itsekin petyn, jos tuleva vauva on poika. MUTTA SILTI TULEN SITÄ RAKASTAMAAN!


EI SE RAKKAUS AINA RIITÄ!

Pitäs ullakollaki jotain tapahtua ei pelkkä koulun kasvatus riitä
 
Alkuperäinen kirjoittaja suomen toivot:
Alkuperäinen kirjoittaja Sara:
Voi vide, että mua ärsyttää nää, että lapsia ei pitäis tehdä ollenkaan, jos toivoo tiettyä sukupuolta ja hui kamalaa, ehkä hetkeksi pettyykin, kun ei saa toivomaansa :o Itsekään en nyt sitä sulata, että välit pitää katkaista ystävään sen tähden, että sillä on tyttö mitä ei itsellä, mutta totuus on, että tunteilleen ja toiveilleen ei voi mitään.
Tajuatteko, että vaikka saisi pojan toivomansa tytön sijaan, niin silti rakastaa sitä poikaa yli kaiken eikä tietenkään enää vaihtaisi, mutta täytyy sanoa, että itsekin petyn, jos tuleva vauva on poika. MUTTA SILTI TULEN SITÄ RAKASTAMAAN!


EI SE RAKKAUS AINA RIITÄ!

Pitäs ullakollaki jotain tapahtua ei pelkkä koulun kasvatus riitä

Jos on toiveita, niin sekö tarkoittaa, ettei ullakolla tapahdu?
 
Alkuperäinen kirjoittaja sairaita muka äitejä:
Kaikille jotka pettyvät kuultuaan sukupuolen, täytys tapahtua jotain nöyryyttävää, jotta oppisivat häpeämään noita ajatuksiaan.

Nöyryyttävää ja kovaa elämää on eletty, mutta silti toivon saavani tyttölapsia. Kyllä mä pojatkin kiitollisina ottaisin vastaan, huolehtisin ja rakastaisin. Mutta silti toivon tyttöjä jos itse saisi valita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hoya bella:
Alkuperäinen kirjoittaja sairaita muka äitejä:
Kaikille jotka pettyvät kuultuaan sukupuolen, täytys tapahtua jotain nöyryyttävää, jotta oppisivat häpeämään noita ajatuksiaan.

Nöyryyttävää ja kovaa elämää on eletty, mutta silti toivon saavani tyttölapsia. Kyllä mä pojatkin kiitollisina ottaisin vastaan, huolehtisin ja rakastaisin. Mutta silti toivon tyttöjä jos itse saisi valita.

Mikä niissä tytöissä on parempaa ja toivottavampaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja hoya bella:
Alkuperäinen kirjoittaja sairaita muka äitejä:
Kaikille jotka pettyvät kuultuaan sukupuolen, täytys tapahtua jotain nöyryyttävää, jotta oppisivat häpeämään noita ajatuksiaan.

Nöyryyttävää ja kovaa elämää on eletty, mutta silti toivon saavani tyttölapsia. Kyllä mä pojatkin kiitollisina ottaisin vastaan, huolehtisin ja rakastaisin. Mutta silti toivon tyttöjä jos itse saisi valita.

Mikä niissä tytöissä on parempaa ja toivottavampaa?

No mua kiinnostaa ainakin enemmän jutella vaatteista ja tehdä tyttöjen kanssa kampauksia tai jutella tulevaisuudessa synnytyksistä ja lapsista kuin moottoreista ja jääkiekosta.
Ei sillä, että tytöissä varsinaisesti mitään PAREMPAA olisi, mutta enemmän seuraa naiselle, JOS hyvät välit on.
 

Yhteistyössä